Maapallon hienosäädetty magneettikenttä soittaa avaruussinfoniaa

Taiteilijan näkemys maapallon magneettikentästä. Kuva: NASA, public domain.




Joel Kontinen

Maapallon magneettikenttä on evolutionistille suuri paradoksi.

Se on suojannut maapallon elämää jo alusta alkaen ja puhuu nuoren maan puolesta.

Fyysikko Martin Archer kirjoittaa tuoreessa kirjoituksessaan, että maapallon magneettikenttä tekee planeetastamme valtavan kielisoittimen.

Ajatus saattaa tuntua hiukan oudolta, Ja se sopii huonosti naturalistiseen maailmankatsomukseen, jossa kaikki on viime kädessä sattumien seurausta.

Mutta Genesikseen perustuvaan malliin se sopii mainiosti.

Lähde:

Archer, Martin. 2017. You are living inside a massive, musical instrument – and here’s what it sounds like. The Conversation (23.2.).

Pikkuruisen kimalaisen ällistyttävät kyvyt haastavat darvinistisia uskomuksia

Kimalainen on ällistyttävän kekseliäs. Kuva: André Karwath. Creative Commons (CC BY-SA 2.5).




Joel Kontinen


Pieneen päähän voi mahtua yllättävän paljon kekseliäisyyttä.

Eläintieteilijät ovat jo pitkään tienneet kimalaisten kyvyistä.

Ne pystyvät esimerkiksi tunnistamaan heikkoja sähkökenttiä.

Tuore tutkimus kertoo lisää kimalaisten kyvyistä. Olli Loukola kollegoineen raportoi Sciencessä kimalaisten kekseliäisyydestä. Ne oppivat siirtämään keltaista palloa ja tiputtamaan sen koloon makean palkinnon toivossa.

Ne kimalaiset, jotka olivat nähneet kavereidensa näyttävän mallia, selvisivät parhaiten, mutta myös ne, jotka eivät tienneet pelin sääntöjä, suoriutuivat tehtävästään.

Kun tutkijat vaihtoivat pallon värin, kimalaiset oppivat, että värin vaihdoksella ei ollut merkitystä. Jotkin kimalaiset myös keksivät, että pallon sai nopeammin koloon, kun sitä veti sen sijasta että olisi työntänyt.

New Scientist vertaa kimalaisten touhua golfiin.

Mehiläisten ja muurahaisten tavoin myös kimalaiset haastavat darvinistisia uskomuksia.

Lähde:

Morell, Virginia. 2017. Bumble bees are surprisingly innovative. Science (23.2.).

Huipputeknologiaa leinikissä

Leinikissä on huipputeknologiaa. Kuva: Matt Lavin, Creative Commons (CC BY-SA 2.0).





Joel Kontinen


Kuka olisi voinut aavistaa, että pieni kukka voi hyödyntää samanlaista tekniikkaa kuin maailman suurimmat radioteleskoopit?

Tuore Journal of the Royal Society Interface -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että pikkuisen leinikin jokaiseen terälehteen on pakattu huipputeknologiaa.

Jokaisessa terälehdessä on soluja, jotka suuntaavat niihin sivusta tulevan valon. Teriö toimii kuin parabolipeili ja keskittää sekä näkyvän valon että infrapunavalon kukan keskiöön.

Näin kukka saa enemmän lämpöä. Tämä edistää sen kasvua.

Myös jotkin begoniat hyödyntävät huipputekniikkaa kerätessään mahdollisimman paljon lämpöä auringosta.

Kasvien yllättävät taidot ovat ennenkin ällistyttäneet tutkijoita:

• Auringonkukalla on sisäinen kello.
• Mimosa tietää, koska sitä uhataan.
• Jotkin kasvit turvautuvat viekkauteen estääkseen tuholaisia syömästä niitä.
• Kasvit osaavat myös suojautua auringon ultraviolettisäteilyltä.
• Ja kasveilla on oma sähköposti.

Kaikesta tästä huolimatta moni ateisti ja muu skeptikko sanoo uskovansa, että kukkamaljakko on suunniteltu, mutta kukka ei ole.

Lähde:

Buttercups focus light to heat their flowers and attract insects. New Scientist 22.2.2017.

Ihmisen aivot on ohjelmoitu arvostamaan runoutta

Ihmiset arvostavat luonnostaan vanhaa runoutta, esimerkiksi Beowulfia. Kuva: Public domain.





Joel Kontinen

Ihmiset ovat kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina arvostaneet runoutta suuresti. Tämä on suuri mysteeri niille, jotka ovat omaksuneet naturalistisen /materialistisen maailmankatsomuksen.

Moni ateisti kieltää aineettoman ulottuvuuden. Kaikki aivotoiminta on pelkistettävissä atomien liikkeiksi. Tästä voi koitua absurdeja seurauksia: Jerry Coyne ei usko edes vapaaseen tahtoon. Daniel Dennett vertaa ihmisen aivoja tietoiseen muurahaiskekoon.

Evoluutio ei pysty selittämään tietoisuutta, eikä darvinismi tietoisuuden kehitystä aineettomasta.

Kieli kertoo ihmisen ainutlaatuisuudesta. Tiedämme, että vauvat on ohjelmoitu ymmärtämään kieltä.

Aivot toimivat hämmästyttävän mutkikkaasti ja tehokkaasti.

Tuoreen tutkimuksen mukaan aivomme on ohjelmoitu arvostamaan runoutta.

Tai ehkä olisi kuvaavampaa sanoi, että aivomme rakenne auttaa meitä pitämään klassisesta runoudesta:

Professori Guillaume Thierry (Bangor University) kollegoineen tutki, miten koehenkilöt reagoivat tekstiin, joka joko noudatti perinteistä walesilaista runoutta tai rikkoi sen sääntöjä.

Nämä osasivat kymriä eli walesin kieltä, mutta eivät olleet tutustuneet muinaiswalesilaiseen runouteen. He joka tapauksessa huomasivat heti, noudattiko umpimähkään valittu tekstinpätkä runouden sääntöjä.

Aivokuvaus viittasi siihen, että tulokset eivät perustuneet sattumaan.

Meidät on tehty ihmeellisesti, niin kuin kuningas Daavid sanoo Psalmissa 139.

Lähde:

Frontiers. 2017. Is the human brain hardwired to appreciate poetry? Science Daily. (17.2.).

Väärin rukoiltu? Vasemmisto kävi Melanie Trumpin kimppuun, koska presidentinrouva rukoili Isä Meidän -rukouksen julkisesti

Melanie Trump. Kuva: Marc Nozell, Creative Commons (CC BY 2.0).





Joel Kontinen

Moni vihaa Donald Trumpia. Joskus viha yltyy aivan käsittämättömäksi.

Presidentti Trump näyttää olevan ääriliberaaleille liikaa. Hän on Ronald Reaganin tavoin kieltänyt rahoituksen järjestöiltä, jotka tarjoavat abortteja ulkomailla, ja seisoo Israelin rinnalla.

Äskettäin presidentinrouva Melanie Trump rukoili Isä Meidän -rukouksen kampanjakokouksessa.

Presidentin kannattajat olivat hyvillään siitä, että joku uskalsi rukoilla ääneen, mutta ääriliberaaleille se oli kauhistus. He kävivät Twitterissä rouva Trumpin kimppuun ja arvostelivat hänen korostustaan ja ylipäätään tapaa käyttää kristillistä rukousta julkisuudessa.

USA:ssa ei kukaan ole vuosikausiin uskaltanut rukoilla kristinuskon Jumalaa näin avoimesti poliittisessa joukkokokouksessa.

Kristinuskon puolustamisella on hintansa.

Voisiko vasemmiston vihan todellinen kohde olla Kristus?

Kristofobinen maailma ei halua kuulla kristinuskon vastausta perimmäisiin kysymyksiin ja haluaa sensuroida pienimmänkin viittauksen Vapahtajaamme aina, kun se on mahdollista.

Meillä Suomessa suvaitsevaisto haluaa tasa-arvon nimissä häivyttää liki kaiken, mikä liittyy kristinuskoon – tai ainakin määritellä sen uudestaan, niin kuin homoagendassa näkyy.

Orwellimaista kieltä viljelevät arvoliberaalit eivät halua kuulla luomisesta, nähdä ristiä, kuulla suvivirttä tai edes sietää päiväkodin rukouksia.

Näyttää siltä, että länsimaissa monet häpeävät kristillisiä juuriaan ja haluaisivat uskoa mitä tahansa paitsi Raamatun ilmoittamaa Jeesusta Kristusta, vaikka monesti tällaiset uskomukset ovat kaikkea muuta kuin loogisia.


Lähde:

Fox News. 2017. Melania Trump attacked for reciting 'The Lord's Prayer' at campaign rally. (19.2.).

NASA löysi elämän rakennuspalikat pikkuplaneetta Ceresiltä? Tuskin

Ceres. Kuva: NASA/JPL-Caltech/UCLA/MPS/DLR/IDA.




Joel Kontinen

Naturalistisen /materialistisen käsityksen mukaan elämän syntyyn tarvitaan vettä ja ripaus orgaanisia yhdisteitä.

Elämänsyntyteorioista ei ainakaan puutu mielikuvitusta, mutta niitä on vaikea pitää vakavasti otettavana tieteenä.

Tämä ei estä sekularistia uskomasta naturalistisiin ihmeisiin.

Ja koska universumi on valtavan suuri, elämän olisi pitänyt syntyä monessa eri maailmassa. Tuorein ehdokas on pikkuplaneetta Ceres, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välissä.

Ceres on geologisesti aktiivinen ja siinä on jäätä ja vesihöyryä.

Äskettäin NASAn Dawn-luotain saattoi löytää Ceresiltä ainetta, jota populaarimedia luonnehti elämän rakennuspalikoiksi.

Löytö on luultavasti keriittiä tai asfaltiittiä eli sinänsä orgaanista yhdistettä, mutta elämän rakennuspalikaksi siitä tuskin on.

NASAn asiantuntijat uskovat, että yhdiste on peräisin pikkuplaneetalta.

Ceres haastaa naturalistisia näkemyksiä monin tavoin. (Lue lisää tästä ja tästä).

Se on halkaisijaltaan vain 950 kilometriä, joten ”4,5 miljardin vuoden” ikäisenä maailmana sen pitäisi jo olla geologisesti täysin kuollut.

Mutta se näyttää olevan täysissä nuoruuden voimissaan.

Lähde:

Whyte, Chelsea. 2017. Dwarf planet Ceres hosts home-grown organic material. New Scientist (16.2.).

Tammihiiren pikkuserkku sotkee evoluution luokituksia: käyttänee lepakon tavoin kaikuluotausta

Kaikuluotaaja? Kuva: H. Osadnik, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Tutkijat arvelevat, että Vietnamissa elävä tammihiiren pikkuserkku käyttää kaikuluotainta kiivetessään yöllä puissa. Se olisi ensimmäinen puissa viihtyvä eläin, joka käyttää lepakoiden ja delfiinien suosimaa menetelmää.

Evolutionisti ei usko, että lepakko ja tammihiiri olisivat kovin läheisiä sukulaisia, joten heidän on taas kerran turvauduttava konvergenttiin evoluutioon eli oletukseen, että sama piirre kehittyi erikseen kahdessa lajissa, jotka eivät ole läheistä sukua toisilleen.

Äskettäin tiedejulkaisut raportoivat tästä ilmiöstä. joka näkyy esimerkiksi jättipandassa ja punapandassa.

Toisinaan evolutionistit joutuvat kiertelemään ja kaartelemaan, kun he pyrkivät sulkemaan silmänsä selviltä faktoilta ja välttämään sanaa suunnittelu.

Siitä huolimatta fiksut ratkaisut kertovat aina nerokkaasta suunnittelusta. Evoluution sokea kelloseppä ei sellaiseen pysty.


Lähde:

Ceurstemont, Sandrine. 2017. Dormouse might be first tree-climbing mammal shown to echolocate. New Scientist (15.2.).

Ateistifilosofi Daniel Dennett uskoo, että aivot ovat kuin tietoinen muurahaiskeko

Daniel Dennett uskoo, että La Sagrada Familia (yllä) on suunniteltu älykkäästi, mutta hän ei usko, että aivomme on suunniteltu. Kuva: Canaan, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).




Joel Kontinen

Jumalan kieltäminen voi saada ihmisen uskomaan sangen epäloogisia asioita.

New Scientist haastatteli äskettäin filosofi Daniel Dennettia, joka profiloituu puhdasoppineeksi materialistiksi ja on Richard Dawkinsin, Sam Harrisin ja Jerry Coynen tavoin tunnetuimpia uusateisteja.

Dennett on esimerkiksi luonnehtinut kristinuskoa virukseksi.

Hän uskoo, että René Descartes teki pahan virheen irrottaessaan mielen materiasta.

Dennettin mukaan Charles Darwin osoitti, että universumin kaikki älykkäältä näyttävä suunnittelu on tulosta prosessista, jossa ei ole suunnittelun häivääkään – evoluutiosta.

Dennett vertaa aivotyöskentelyä tietokoneen toimintaan. Hän uskoo, että aivosolut toimivat jokseenkin satunnaisesti, niin kuin keinoäly, joka vain vertaa asioita toisiinsa ja / tai laskee monta kertaa yhteen. Meistä se vain tuntuu älykkäältä.

Hän tulee samalla mainostaneeksi Google kääntäjää esimerkkinä keinoälystä, jonka ihminen on suunnitellut.

Mutta ainakin kääntäjän perspektiivistä katsottuna Google tuottaa toisinaan hiukan liian yllättäviä tuloksia.

Pahimmillaan se on huono vitsi.

Dennett vertaa Antoni Gaudín suunnittelemaa La Sagrada Familia -tuomiokirkkoa muurahaiskekoon. Ne muistuttavat jossain määrin toisiaan, mutta Dennettin mukaan vain toinen on suunniteltu ylhäältä alas eli kokonaisuuksista osiin.

Evolutionisti joutuu turvautumaan alhaalta -ylös strategiaan, joka ei ensinkään ole suunnittelua.

Muurahaisilta ei yleensä lapanen ole hukassa. Ne ovat rakennustaiteen mestareita.

Ja sitten filosofi Dennett keksii verrata aivosoluja yksittäiseen muurahaiseen ja kekoa aivoihimme.

Hänen näkemyksensä on todella kaukana aivotutkimuksen uusimmista löydöistä.

Aivoissamme ei ole mitään satunnaista. Ne jopa inspiroivat insinöörejä suunnittelemaan tehokkaampia mobiililaitteita.

Lähde:

Ananthaswamy, Anil. 2017. Why your brain is like a conscious termite colony. New Scientist (8.2.).

Hiivatutkimus upotti darvinistisen uskomuksen geeniduplikaatiosta

Hiivasolun poikkileikkaus yksinkertaistettuna. Kuva: domdomegg, Creative Commons (CC BY 4.0).




Joel Kontinen

Hiivaa ei pidetä kovinkaan mutkikkaana organismina, mutta se pystyy näköjään saamaan aikaan paljon enemmän kuin mitä kehitysopin kannattajat toivoisivat.

Äskettäin professori Christian Landry (Université Laval) kollegoineen tutki leipähiivan geenejä ja huomasi, että geeniduplikaatio (eli organismissa sama geeni on kahdentunut) ei välttämättä suojaa organismia haitallisilta mutaatioilta.

Sciencessä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että myös hiivan biologia on paljon mutkikkaampaa kuin mitä evolutionistit olettivat.

Pikkuruisessa hiivasolussa voi olla yli 60 miljoonaa proteiinimolekyyliä.

Lisäksi solujen korjausmekanismit ja laaduntarkkailu kertovat luomisesta.

Evolutionistit ovat viime päivinä saaneet runsaasti jobinpostin: nyt esimerkiksi tiedetään, että edes bakteeri ei ole yksinkertainen ja että merivuokon genomi on liki yhtä mutkikas kuin ihmisen.

Lähteet:

Diss, Guillaume et al. 2017. Gene duplication can impart fragility, not robustness, in the yeast protein interaction network. Science 355 (6325): 630 – 634.

Phys.org. 2017. Researchers cast into doubt a tenet of the dominant evolutionary biology model (9.2.).

Elämän rakennuspalikat löytyivät valkoisesta kääpiötähdestä 200 valovuoden päässä meistä?

Taiteilijan näkemys tähdestä nimeltä WD 1425+540. Kuva: NASA, ESA ja Z. Levy (STScI).




Joel Kontinen

Elämän synty on edelleenkin naturalistinen mysteeri, vaikka tiedejulkaisut ja populaarimedia tavan takaa väittävät jotain vallan muuta.

Välillä tiedemiehet (tai -naiset) vetoavat molekyylikätilöihin, ja välillä he uskovat elämän legopalikoiden tupsahtavan taivaalta, mutta yleensä he eivät pysty selittämään elämän syntyä.

Uusin spekulaatio kiinnittää katseemme 200 valovuoden päähän tähteen nimeltä WD 1425+540, joka majailee Karhunvartijan eli Boötesin tähdistössä.

WD 1425+540 on valkoinen kääpiötähti. Tutkijat sanovat Astrophysical Journal Letters -lehdessä havainneensa sen kaasukehässä hiiltä, typpeä, happea ja vetyä. Tämä sai heidät leipomaan kiehtovan skenaarion:

Tähteä (a) kiertävä planeetta (b) muutti jonkin pikkuplaneetan (c) rataa ja sai c:n siirtymään hyvin lähelle tähteä, joka repäisi c:n hajalle ja kylvi kaasuja ja pölyä ympäriinsä. Näistä muodostui rengas, hiukan samantapainen kuin mitä Saturnuksella on. Lopulta ne toivat elämän rakennuspalikat tähdelle.

Onko tämä tiedettä?

Ei, mutta tutkijoilta ei puutu ainakaan luovuutta.

Mutta mikä tahansa tähti on liian kuuma paikka elämälle, joten veikkaisin, että tämäkin teoria haudataan kohta vähin äänin.

Elämä ei voi syntyä spontaanisti missään oloissa. Siihen tarvitaan aina synnyttäjää.

Lähde:

University of California - Los Angeles. 2017. Dwarf star 200 light years away contains life's building blocks: Object in the constellation Boötes with carbon, nitrogen, oxygen and hydrogen. Science Daily. (9.2.).

Kenkänokka: Iso esihistoriallisen näköinen lintu lentää yhä Afrikassa

Kenkänokka (Balaeniceps rex) ei näytä lintulaudan varpuslinnulta. Kuva: Quartl, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Moninaisuus on eläinkunnan oleellisimpia piirteitä.

Niinpä esimerkiksi kaloja ja lintuja on kaiken kokoisia, kaiken näköisiä, kaiken muotoisia ja kaiken värisiä.

Evoluution sokealla kellosepällä olisi tuskin ollut aikaa tällaiseen resurssien (näennäiseen) tuhlaukseen.

BBC Earth luonnehtii kenkänokkaa (Balaeniceps rex) esihistorialllisen näköiseksi linnuksi, ja vaikka esihistoriaa ei Genesiksen näkökulmasta katsottuna ole ollut, lintu voisi hyvinkin olla peräisin Ice Age -filmien ajalta, paitsi että se elää Afrikan kosteikoissa.

Kenkänokka lienee kaukaista sukua pelikaaneille, mutta sillä ei ole yhtään lähisukulaista eikä edes fossiileja.

Se voi kasvaa yli puolitoistametriseksi. Sen siivet ovat mahtavat, jopa 260 sentin kärkiväleineen, mutta jalat ovat jääneet aivan ohuiksi, niin kuin Australian paksujalalla (jonka suomenkielinen nimi lienee osoitus aussihuumorista).

Kenkänokka muistuttaa meitä luomisesta.

Lähde:

Walker, Matt, 2017. A Giant Prehistoric-Looking Bird. BBC Earth (7.2.).

Älykkäästi suunniteltu verenkierto estää sorsan jalkojen jäätymisen

Sorsan jalkoja ei palele. Kuva: Stavenn, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Sorsat voivat talvisin tallustella paljain jaloin lumessa ilman, että ne jäätyisivät.

Tempun salaisuus on nerokkaassa suunnittelussa. Sorsassa lämmintä verta kuljettava valtimo koskettaa kylmää verta tuovaa laskimoa. Veri virtaa niissä eri suuntiin, ja lämmin veri saa kylmän veren lämpiämään joutuisasti.

Insinöörit ovat jo pitkään tunteneet tämän ilmiön: Lämpö siirtyy kahdesta toisiaan koskettavasta putkesta toiseen. Jos ne kulkevat eri suuntiin, lämmönsiirto on liki sata prosenttia.

Ilmiö on yleinen joissain lämminverisissä eläimissä, ja siitä käytetään latinankielistä termiä rete mirabile eli ihmeellinen verkko.

Linnuissa on myös monia muita piirteitä, jotka kertovat älykkäästä suunnittelusta.

Esimerkiksi kolibri, punarinta, kuningasfregatti, viirukerttuli ja käpytikka haastavat evoluution uskomattomilla kyvyillään.

Lähde:

DeYoung, Don. 2015. Cold Feet. Answers 10 (4): 42.

Maaoravalla on ällistyttävän tarkka hajuaisti

Maaoravan hajuaisti on yllättävän tehokas.




Joel Kontinen

Koirien hajuaisti on liki legendaarinen. Mutta huomasin viime viikolla, että myös maaorava aistii esimerkiksi leivän tuoksun kymmenien metrien päästä.

Eikä se erehdy kertaakaan, vaan pyrkii heti osingolle, vaikka kuuman hiekan halki. Mieluummin se tosin popsii pähkinöitä (jotka on huuhdeltu vedellä) ja omenanpalasia.

Sattumalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, koska useana päivänä orava tupsahti piilostaan heti sen jälkeen, kun leivän aromit levittäytyivät pussista ilmaan.

Nanotutkijat ovat hakeneet inspiraatiota esimerkiksi kissan viiksistä ja suunnitelleet robotille e-viikset, jotka aistivat ympäristön virikkeitä kymmenen kertaa herkemmin kuin muilla tavoin olisi mahdollista.

Veikkaisin, että maaoravan viikset ovat vähintään yhtä tarkat – tai kenties jopa tarkemmat – kuin kissan viikset.

Tällaista tarkkuutta on vaikea selittää vetoamalla Dawkinsin sokeaan kelloseppään.

Se kertoo erittäin älykkäästä suunnittelusta.

Bakteerin mutkikas rakenne haastaa darvinistisia uskomuksia

Kuva: Rachel Santarella-Mellwig, Sabine Pruggnaller, Norbert Roos, Iain W. Mattaj, Damien P. Devos. PLoS Biology. Creative Commons (CC BY 2.5).




Joel Kontinen

Bakteerien pitäisi olla sangen yksinkertaisia, vaikka tutkimukset kertovat jotain vallan muuta.

Queenslandin yliopiston tutkijat ovat havainneet Gemmata obscuriglobus -nimisessä bakteerissa huokosen näköisiä rakenteita, joita darvinistisen ajattelun mukaan pitäisi olla vain eukaryooteissa eli aitotumallisissa.

Löytö osoittaa taas kerran, että myös yksinkertaiseksi luokitellut eliöt ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia.

Elämän spontaani synty on käynyt periaatteessakin mahdottomaksi, etenkin kun pienin mahdollinen solu on soluksi varsin iso.

Bakteerit esiintyvät usein darvinistisissa tarinoissa, mutta niistä ei ole tukea evoluutiolle.

Lähde:

Phys.org. 2017. Complex bacterium writes new evolutionary story. (1.2.).