Joel Kontinen
Tutkijat säteilyttivät elektronitykillä ohuita jäälevyjä, jotka koostuivat metaanin, ammoniakin ja hiilidioksidin perusmolekyyleistä.
Näitä pidetään elämän rakennuspalikoina, vaikka elämään tarvitaan paljon muutakin.
Mutta The Journal of Chemical Physics -lehdessä kirjoittavat tutkijat toivovat, että sopivissa oloissa, joissa tähtipölyä ja säteilyä on juuri oikea määrä, nämä molekyylit voivat muodostaa mutkikkaampia yhdisteitä, kuten esimerkiksi RNA:ta ja DNA:ta.
Tässä kokeessa tutkijat onnistuivat saaman aikaan glysiiniä, joka on yksi geneettisen koodin aminohapoista, joskin niistä pienin ja yksinkertaisin.
He luottavat siihen, että avaruudessa on aikaa yllin kyllin, joten naturalistisia ihmeitä saattaa tapahtua ja elämä tupsahtaa esiin.
Mutta elottomat kaasut tai kuolleet kalliot eivät edes miljardissa vuodessa kykene loihtimaan esiin eläviä olentoja, vaikka niitä kuinka säteilyttäisi.
Scientific Americanin kolumnisti John Horgan myöntää, että tiedemiehillä ei ole hajuakaan siitä, miten elämä syntyi.
Mutta tarinoita riittää ja elämän rakennuspalikat tupsahtavat milloin mistäkin.
Ja toisinaan jopa elämä tippuu ulkoavaruudesta.
Logiikka on tosin lentänyt ikkunasta jo ajat sitten.
Lähde:
American Institute of Physics. 2018. Molecular evolution: How the building blocks of life may form in space: New research offers evidence that humans -- and the rest of life on Earth -- may have been able to form with the right combination of star dust and radiation. Science Daily. (25.4.).
Tekstit
