Joel Kontinen
Nykyihminen, Homo sapiens sapiens, viihtyi alkukodissaan noin 200.000 vuotta, mutta sitten ilmastonmuutos loi vihreän käytävän sille levittäytyä muuallekin.
Naturen tutkimuksessa ihmisen alkukoti sijoittuu Makgadikgadin-Okavangon alueelle nykyisessä Botswanassa. Tämä kävi ilmi, kun geenitutkimukseen yhdistettiin sekä geologiaa että ilmastotutkimusta.
Siellä tiedemiesten mukaan ihmisperimän vanhin tiedetty dna-ryhmä, haploryhmä L0 sai oletettavasti alkunsa. Tätä haploryhmää löytyy nykyisin eniten eteläisestä Afrikasta.
Seutu ei ole kovin elinkelpoista, mutta Botswanan sadekausi tuo suola-aavikollekin muun muassa sankat joukot pelikaaneja ja flamingoja sekä yhden Afrikan suurimmista seeprakannoista. Ja seeprojen perässä tulevan myös leijonat ja muut suurpedot.
Esimerkiksi Lontoon luonnontieteellisen historian museossa toimiva professori Chris Stringer pitää tutkimusta liian suppeana, jotta siitä voitaisiin tehdä tuollaisia päätelmiä. Hän ehdottaa, että alkukoteja voisi olla useita.
Raamatun mukaan ihmisen alkukoti on Lähi-Idässä, jossa Eedenin puutarha sijaitsi.
Lähde:
Hakkarainen, Kaisa. 2019. Nykyihmisen alkukodin sijainti tarkentui Botswanaan, samalla selvisi myös miksi ensimmäiset ihmiset lähtivät sieltä pois. Helsingin Sanomat. (28.10.).
Tekstit
