Joel Kontinen
Trilobiitit marssivat yksi kerrallaan, no, ainakin ne tekivät näin noin "480 miljoonaa vuotta sitten. Marokon uusissa fossiileissa näkyy jonoiksi järjestyneitä trilobiiteja, jotka ovat todennäköisesti myrskyn hautaamia, kun ne vaelsivat Ordovikikauden merien alla muinaisessa pelissä seuraa johtajaa.
Niin tai Nooan ajan vedenpaisumusta.
"Mielestäni ihmiset ajattelevat, että kollektiivinen käyttäytyminen on jotain uutta evoluution aikana, mutta itse asiassa se alkoi hyvin, hyvin varhaisessa vaiheessa", sanoi tutkimuksen johtaja Jean Vannier, paleontologi Lyonin yliopistosta Ranskassa.
Vannier ja hänen työtoverinsa Marrakechista, Marokosta, löysivät trilobiitit Marokon eteläosasta alueelta, joka tunnetaan hyvin säilyneistä, varhaisen Ordovikikauden fossiileista.
Ordovikikausi on geologinen ajanjakso, joka alkoi noin 485 miljoonaa vuotta sitten. Se on yksi kuudesta ajanjaksosta, joka evolutionistien mielestä muodostavat Paleotsooinen maailmankauden.
Ordovikikausi on kuuluisa monipuolisesta merielämästään alkeellisista kaloista koralliin ja ihmisen kokoisiin meren alla oleviin skorpioneihin. Trilobiitit - niveljalkaiset, jotka näyttivät hiukan kuin torakoilta -kehittyivät ensin ajanjaksolla ennen ja selvisivät kahdesta joukkotuhosta (yksi Ordovicin lopussa, noin 444 miljoonaa vuotta sitten ja toinen Devonin lopussa, noin 360 miljoonaa vuotta sitten). Trilobiitit katosivat vasta 252 miljoonaa vuotta sitten, kun Permin ajanjakson lopussa joukkotuho surmasi sukupuuttoon 95% kaikista maapallon lajeista.
Trilobiittien käyttäytymisestä ei tiedetä paljon, mutta jotkut fossiiliset todisteet viittaavat siihen, etteivät ne uineet tai kaivautuneet yksin. Paleontologit ovat löytäneet kivettyneiden trilobiittien klustereita, jotka on ilmeisesti kerääntyneet suuriin ryhmiin muokkatakseen ulkoista tukirankansa tai pariutumaan.
Marokon uudet fossiilit olivat silmiinpistäviä, koska trilobiitit olivat järjestyneet selviksi jonoiksi ja ilmeisesti ne eivät olleet järjestäytyneet paikoilleen kuoleman jälkeen. Vannier kertoi: Eläimet olivat kaikki menossa samaan suuntaan, koskettaen usein toisiaan kehonsa piikkisillä ulkonemilla. Niiden jono muistuttaa nykypäivän piikkimakkaran muuttoa, Vannier kertoi Live Sciencelle. Nämä Karibian olennot jonottavat päästäkseen marssimaan hiljaisille vesille myrskyisten kuukausien aikana levitellen antennejaan toistensa liikkuessa.
Trilobiittien fossiilien ympärillä olevat kivet osoittivat toistuvia, nopeita myrskykertymiä, Vannier ja hänen kollegansa kertoivat 17. lokakuuta Scientific Reports -lehdessä. Trilobiitit hautautuivat todennäköisesti heti sedimenttien vyöryllä, johon mahdollisesti liittyi happipitoisten vesien sekoitusta, joka sai eläimet tukehtumaan nopeasti. Fossiileissa ei ole merkkejä kuolemantaistelusta; mikä tahansa niiden vei niiden hengen, se ei häirinnyt trilobiittien huolellista jonoa.
Tämä viittaa Nooan ajan vedenpaisumukseen.
Samanlaista trilobiittijonoja on löydetty fossiloituneena nuorempiin kiviin, Vannier sanoi, ja Etelä-Ranskan fossiileissa on samat lajit (Ampyx priscus). Nämä trilobiitit olivat sokeita, joten ne ovat ehkä käyttäneet ulkonevia piikkiään seuratakseen toisiaan liikkuessaan.
"Se näyttää olevan tämän lajin normaali käyttäytyminen eri puolilla maailmaa", Vannier sanoi.
Trilobiitit eivät ole ainoat muinaiset eläimet, jotka näyttävät kulkeneen yhdessä. Kambriuksen ajanjaksona 520 miljoonaa vuotta sitten Synophalos-nimisiä katkarapujen kaltaisia olentoja on löydetty fossiloituneina pitkissä ketjuissa Kiinassa. Tutkijat epäilevät niiden muuttaneen ryhmänä. Mollukkirapuja, jotka ilmestyivät ensimmäistä kertaa 450 miljoonaa vuotta sitten, kokoontuu edelleen rantaviivoille pariutuakseen pimeyden suojassa.
Lähde:
Pappas, Stephanie. 2019. Ancient 'Cockroaches of the Sea' Fossilized While Playing 'Follow the Leader' Live Science (17.10).
Tekstit
