Tursaat tulivat maapallolle syväjäädytettyinä munina satoja miljoonia vuosia sitten, vertaisarvioitu evoluutiotutkimus väittää

Alieni? Kuva: Albert Kok, CC BY-SA 3.0.



Joel Kontinen

Vertaisarvioinnin kriisi ei ainakaan lievene aivan huomenissa.

33 tutkijaa väittää, että tursaat tulivat ulkoavaruudesta planeetallemme syväjäädytettyinä munina satoja miljoonia vuosia sitten. Vertaisarvioitu tiedelehti Progress in Biophysics & Molecular Biology julkaisi heidän tutkimuksensa.

Tämä ei ole vitsi, vaan evoluutiotiedettä.

Tursaat ovat ennenkin herättäneet ihmetystä sekä älyllään ja taidoillaan että genomillaan.

Tursaalla on 33 000 proteiinia koodaavaa geeniä enemmän kuin ihmisillä.

Näiden mustekalojen ominaisuudet sopivat huonosti evoluution maailmaan, koska niiden varhaisimmat fossiilit ovat ”vain” 270 miljoonaa vuotta vanhoja, joten ne elivät aivan liian pian oletetun kambrikauden jälkeen.

Tutkijat ovat ennenkin spekuloineet, että maapallon elämä tuli ulkoavaruudesta. Näkemystä kutsutaan panspermiaksi.

Kun ihminen hylkää Jumalan ilmoituksen, hän alkaa uskoa mitä omituisimpia tarinoita ja vielä pitää niitä tieteellisinä.

Lähde:

McGrath, Ciaran. 2018. Science news: Octopuses came to Earth from space as frozen eggs millions of years ago. Daily Express (12.5.).

Ota Benga: darvinistit tekivät ihmisestä apinaihmisen ja esittelivät häntä apinahäkissä

Ota Benga Bronxin eläintarhassa vuonna 1906. Tuntematon kuvaaja, Public domain.




Joel Kontinen

Ota Benga (n. 1883–1916) oli kongolaismies, joka joutui apinahäkkiin USA:ssa. Lehdet mainostivat häntä puoliksi ihmisenä ja puoleksi apinana, evoluution puuttuvana renkaana.

Kun ihminen hylkää Jumalan ja omaksuu naturalistisia uskomuksia, seuraukset voivat olla kammottavia.

Palkittu dokumenttifilmi Human Zoos kertoo Ota Bengasta, jota evolutionistit käyttivät todisteena kehitysopista.

1900-luvun alussa sekä rasismia että eugeniikkaa eli rodunjalostusta pidettiin tieteellisinä.

Teoksessaan Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871) Charles Darwin vihjasi, että evoluutio suosii nimenomaan valkoista rotua.

Daytonan apinaoikeudenkäynnistä (1925) tunnettu sijaisopettaja John Scopes käytti biologian tunneilla Hunterin Civil Biology -kirjaa, joka esimerkiksi kertoo, että ihmisrotuja on viisi: etiopialaiset eli neekerit, malaijit eli ruskeaihoiset, Amerikan intiaanit, mongolit ja kaukasialaiset eli Amerikan ja Euroopan vaaleaihoiset, jotka ovat kehittynein rotu.

Nykyisin tiede tunnustaa, että rotuja ei ole olemassa. Raamattu kertoi sen jo 2 000 vuotta sitten: ” Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun.” (Ap. t. 17: 26).

Lähde:

Evolution News and & Science Today. 2018. Human Zoos to Premiere in South Africa and Seattle. (10.4.).

Liikerit ja muut hybridit osoittavat, että evoluution lajikäsitys on pahasti pielessä

Jaguaarin ja leijonan hybridi on englanniksi jaglion. Kuva: Sarah Hartwell, CC BY 2.5.




Joel Kontinen

Laji on evoluution avainkäsitteitä. Vuonna 1859 Charles Darwinin Lajien synty näki päivänvalon.

Kirjan nimi ei tosin vastannut sen sisältöä, koska Darwin ei suinkaan käsitellyt siinä lajien syntyä vaan eläinlajeissa ilmeneviä pikkuruisia muutoksia.

Evoluution mukaan kaikilla elävillä olennoilla on yhteinen yksisoluinen kantaisä. Uusien lajien piti syntyä vähitellen miljoonien vuosien kuluessa.

Darvinistisen myytin mukaan kreationistit uskovat lajien muuttumattomuuteen, mutta todellisuutta se ei vastaa.

Lajiutuminen voi olla ällistyttävän nopeaa. Näemme sen hybrideissä, jotka evoluution mukaan kuuluvat eri lajeihin, mutta jotka edustavat samaa Genesiksen lajia.

Genesiksen käsitteenä laji (hepreaksi min) eroaa nykybiologian samannimisestä termistä. Tämä johtunee äidinkielemme köyhyydestä; esimerkiksi englannin kieli tekee eron käsitteiden kind ja species välillä.

Hybridit muistuttavat meitä siitä, että eläimet lisääntyvät Genesiksen lajiensa mukaan -periaatteen mukaisesti.

Esimerkiksi sudet, dingot, kojootit ja koirat kuuluvat samaan Genesiksen lajiin.

Kaikki kissaeläimet kuuluvat niin ikään samaan lajiin. Liikerit ovat leijonan ja tiikerin jälkeläisiä.

Aasi ja seepra pystyvät saamaan jälkeläisiä keskenään, kuten myös esimerkiksi biisoni ja puhveli, vuohi ja lammas, jääkarhu ja harmaakarhu sekä tappajavalas ja delfiini.

Tällainen kehitys kulkee täysin eri suuntaan kuin mitä evoluutio ennustaa. Darvinismin mukaan uudeksi lajiksi kehittyneet eläimet eivät enää pysty lisääntymään kantalajinsa kanssa.

Hybridit toisin sanoen falsifioivat darvinistisen lajikäsitteen.

Kaikki nykyiset linnut ja maaeläimet polveutuvat eläimistä, jotka Nooa otti arkkiin. Luomiseen perustuvan mallin mukaan lajiutuminen on nopeaa.

Lajiutumisen lisäksi myös muut eläimissä ilmenevät muutokset ovat nopeita. Niinpä liki kaikki koirarodut ovat syntyneet viimeksi kuluneiden 300 vuoden aikana.

Lähde:

Hennigan, Tom. 2017. The Great Species Mixup. Answers 12 (6), 54–62.

Uusi darvinistinen tarina: Sukeltajakansan iso perna kertoo evoluution jatkumisesta

Kuva: Torben Venning, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Onko ihmisen evoluutio päättynyt vai jatkuuko se yhä? Tämä on darvinistien kiista, joka ei ota loppuakseen.

Tuorein evoluution kohde on perna, jos Cellissä julkaistuun tutkimukseen on uskomista.

Bajaut ovat pienehkö kaakkoisaasialainen kansanryhmä, joka saa elantonsa keräämällä simpukoita meren pohjasta.

Heillä on isompi perna kuin useimmilla muilla samalla alueella elävillä ryhmillä. Näin he saavat enemmän happea, jota he tarvitsevat sukeltaessaan.

Uutisoidessaan tutkimuksesta BBC kertoo pernan suurenemisen olevan oivallinen esimerkki luonnonvalinnasta.

Luonnonvalinta ei kuitenkaan ole evoluution synonyymi, eikä se pysty luomaan uusia elimiä.

Tohtori Melissa Ilardo Kööpenhaminan yliopistosta kertoi BBC:lle, että bajaut kykenevät sukeltamaan jopa 70 metrin syvyyteen ilman lisähappea. Iso perna toimii ikään kuin happisäiliönä ja auttaa heitä pysymään sukelluksissa muutamia minuutteja.

Bajaut ovat sopeutuneet ympäristöönsä jokseenkin samalla tavalla kuin Himalajan rinteillä asuvat tiibetiläiset.

On loogisempaa uskoa, että Jumala jo alussa loi ihmiseen kyvyn sopeutua erilaisiin oloihin kuin uskoa, että sokeat darvinistiset mekanismit saivat sen aikaan.

Lähde:

Rincon, Paul. 2018. Bajau people 'evolved bigger spleens' for free-diving. BBC News (19.4.).

Darvinistinen arvoitus: Miten muinainen lintu sai nokkansa?

Ichthyornis. Kuva: El fosilmaníaco, CC BY-SA 4.0.



Joel Kontinen

Kun Sciencen jutussa aluksi kerrotaan, että linnut ovat dinosauruksia, ei ole vaikea arvata, mitä on tulossa.

Lehti pohtii, miksi linnun nokka eroaa niin suuresti dinon kuonosta.

Darvinisti luonnehtii nokkaa suurenmoisen monipuoliseksi adaptaatioksi. Sillä voi olla yllättäviä funktioita, jotka kertovat älykkäästä suunnittelusta.

Muutos kuonosta nokaksi on suuri darvinistinen arvoitus, jota evolutionistit nyt pyrkivät ratkaisemaan vetoamalla ”90 miljoonaa vuotta” vanhaan merilintuun.

On jo pitkään tiedetty, että Ichthyornis muistuttaa ulkomuodoltaan nykylintuja, joskin sillä oli suussaan hampaita niin kuin esimerkiksi Archaeopteryxillä.

Evolutionistit pitävät lintuja dinosauruksina etenkin sen vuoksi, että he uskovat ainakin joidenkin dinojen olleen höyhenpukuisia.

Tämä on pikemminkin uskomustieto kuin empiiristä tiedettä.

Vuonna 2013 Naturessa julkaistu tutkimus nimittäin viittaa vahvasti siihen, että osa höyhenpukuisista dinosauruksista oli todellisuudessa lintuja.

Lähde:

Vogel, Gretchen. 2018. Fossils reveal how ancient birds got their beaks. Science 360 (6388), 477.

Neandertalilaiset harrastivat symbolista viestintää, uusi tutkimus kertoo

Neandertalilaisten viestintää. Kuva: Majkic et al, 2018 PLOS ONE.




Joel Kontinen

Varhaisille darvinisteille neandertalilaiset olivat apinaihmisiä, jotka kävelivät kumarassa ja kykenivät korkeintaan murahtelemaan.

Viime vuosien löydöt ovat osoittaneet, että tällainen käsitys oli täysin harhaanjohtava.

Nyt tiedämme, että neandertalinihmiset lämmittivät kotiluolansa, hautasivat kuolleet, valmistivat soittimia, käyttivät kamomillaa ja kärsämöä mausteina, purjehtivat Kreikan saaristossa, olivat taitavia luolataiteilijoita ja ehkä keksivät luolamaalaukset, tekivät taidokkaita työkaluja, käyttivät sulkakoristeita, puhdistivat hampaanvälinsä hammastikuilla ja kykenivät puhumaan.

Piikiveen ikuistetut kaiverrukset viittaavat siihen, että neandertalilaiset kykenivät myös symboliseen viestintään. Tämä käy ilmi arkeologi Ana Majkicin (Bordeaux’n yliopisto) ja kollegoiden tutkimuksesta, joka julkaistiin äskettäin PLOS ONE -tiedelehdessä.

Majkic kollegoineen tutki Kiik-Koban luolasta Krimiltä löydettyjä piikiveen tehtyjä kaiverruksia.

Luola on tunnettu neandertalilaisten suosima paikka, josta on aiemmin kaivettu esiin neandertalilaislapsen hauta samasta kerrostumasta.

Majkicin ja kollegojen päätelmä ei ole yllätys. Vuonna 2014 Live Science raportoi, että neandertalilaiset keksivät abstraktin taiteen vuosituhansia ennen Picassoa.

Neandertalinihmisten taitojen ei pitäisi hämmästyttää meitä, koska Genesikseen perustuvan mallin mukaan he olivat täysin ihmisiä. He olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopan karuissa oloissa.

Lähde:

Majkic, Ana et al. 2018. Assessing the significance of Palaeolithic engraved cortexes. A case study from the Mousterian site of Kiik-Koba, Crimea. PLOS ONE 13(5): e0195049.

Darvinistinen uskomus kasvien alkuperästä joutuu roskakoppaan: varhaisimmat kasvit muistuttivat nykykasveja

Cooksonia barrandei. Kuva: Matteo De Stefano/MUSE, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Kasvifossiili Cooksonia barrandei on kerännyt pölyä Tšekin kansallismuseossa Prahassa jo toista vuosisataa.

Evolutionisteille C. barrandei on tärkeä, koska he uskovat sen olevan ”432 miljoonaa vuotta” vanha eli vanhin kasvifossiili.

Kasvit ja etenkin kukat ovat tuottaneet päänvaivaa evolutionisteille jo Darwinin ajoista lähtien, niissä kun ei evoluutiota näy.

Cooksonia barrandei haastaa darvinistisia uskomuksia kasvien alkuperästä ja evoluutiosta.

Monet kasvitieteilijät otaksuivat, että varhaiset kasvit muistuttivat sammaleita, mutta jälleen kerran evolutionistit ennustivat menneisyyttä väärin.

Lähde:

Barras, Colin. 2018. A fossil may rewrite the story of how plants first lived on land. New Scientist (30.4.).