Charles Darwinin kolme sotaa

Kun Darwinin varjo lankesi Euroopan ylle, seuraukset olivat monesti traagisia, esimerkiksi Verdunissa. Kuva: Ketounette, Wikipedia (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license).




Joel Kontinen


Vaikka ISIS kylvää kuolemaa ja kauhua etenkin Lähi-idässä, sen teot kalpenevat Charles Darwinin innoittamien sotien rinnalla.

Darwin inspiroi etenkin saksalaisia tiedemiehiä ja militaristeja. Ensin Saksan joukot panivat evoluutioajatukset täytäntöön Lounais-Afrikassa (nykyisessä Namibiassa), jossa he tappoivat hererot liki sukupuuttoon.

Sitten Saksan kenraalit halusivat kokeilla olemassaolon taistelua Euroopan sotatantereella. Heidän mielestään sota oli evoluution vuoksi välttämätöntä. Se osoittaisi, ketkä oikeasti olivat kaikkein vahvimpia.

Kun Saksa sitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, tyytymätön ja pettynyt Hitleriksi sukunimensä muuttanut korpraali jo vannoi jatkavansa taisteluaan, jonka keskellä barbarismi rehotti entisessä sivistysmaassa.

DNA: naturalistiset prosessit eivät pysty luomaan informaatiota tai kieltä

Kuva: Institute for Creation Research.


Joel Kontinen

Naturalistisen /materialistisen maailmakuvan omaksuneet tiedemiehet etsivät avaruudesta jälkiä älykkyydestä (SETI-hanke), mutta he eivät välttämättä halua tunnustaa, että merkkejä suunnittelusta näkyy meissä.

DNA on näppärästi pakettoitu koodisto, jota ilman emme ihmettelisi maailman menoa. Microsoftin perustaja Bill Gates on verrannut sitä tietokoneohjelmaan, joka on ylivertaisesti hienompi kuin mihin ihminen on koskaan pystynyt.

DNA:n ja proteiinien suhde on myös mysteeri, koska molemmat tarvitsivat toisiaan alusta lähtien.

DNA:ta voidaan pitää myös kielenä. Kielissä on se kiinnostava piirre, että toisin kuin evolutionistit toivovat, ne eivät synny sattuman oikusta vaan ne on alun perin synnytetty.

Yleensä ne ajan kuluessa rappeutuvat, mutta DNA:ssa – ja soluissamme muutenkin – on niin hyviä viankorjausmekanismeja, että mutaatioihin perustuva evoluutio jää vain haaveeksi.

Informaation synty on vieläkin suurempi ongelma naturalismille /materialismille.

Elävät olennot lisääntyvät lajiensa mukaan, niin kuin Genesis meille kertoo.

Big bang vaikeuksissa: kosmisen inflaation todisteet olivatkin avaruuspölyä

Tämä skenaario ei perustu tutkimustietoon. Kuva: NASA/WMAP Science Team.



Joel Kontinen

Tämän vuoden maaliskuussa big bangin kannattajat olivat haltioissaan, kun he olettivat löytäneensä tukea inflaatiolle eli näkemykselle, että universumin alkuhetkinä olevaisuus jostain mystisestä syystä laajeni valon nopeutta ripeämmin.

Inflaatiota tarvittiin pönkittämään alkuräjähdysteoriaa, joka oli muutenkin ajautunut ylittämättömiin vaikeuksiin.

BICEP2 -radioteleskooppia tutkimuksessaan käyttäneen ryhmän johtaja John Kovac (Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics) kollegoineen on nyt myöntänyt, että linnunradan pöly saattoi johtaa heidän tutkimuksensa harhaan.

Monet muut tutkijat olivat tätä mieltä jo maaliskuussa. Inflaatio ei siis edelleenkään perustu kokeelliseen tieteeseen vaan johonkin muuhun.

Big bang on edelleenkin vaikeuksissa.

Edes oletus myyttisistä multiversumeista eli muista maailmankaikkeuksista ei voi sitä pelastaa.

Lähde:

Cowen, Ron. 2014. Full-Galaxy dust map muddles search for gravitational waves. Nature news (22.9.).

Vihdoinkin vettä eksoplaneetalla - mutta uusi ekso-neptunus osoittaa, että aurinkokuntamme on ainutlaatuinen

Taiteilija näkee ekso-Neptunuksen ja sen auringon tällaisena. Kuva: NASA/JPL-Caltech.



Joel Kontinen

Tähtitieteilijät ovat vihdoinkin löytäneet vettä Jupiteria pienemmältä eksoplaneetalta (eli aurinkokuntamme ulkopuoliselta planeetalta). Kolmen avaruusteleskoopin – Hubble, Spitzer ja Kepler – kokoamat tiedot viittaavat siihen, että 120 valovuoden päästä meistä Joutsenen tähdistössä aurinkoaan kiertävällä planeetalla on ilmakehä, jossa on vettä.

Vesi ei välttämättä tarkoita, että siellä olisi elämää.

Planeetta HAT-P-11b on suunnilleen Neptunuksen kokoinen, ja se kiertää aurinkoaan niin lähellä, että pienillä vihreillä miehilläkin olisi siellä varsin kuumat oltavat. Yksi kierros eli planeetan vuosi kestää viisi päivää.

Meidän aurinkokunnassamme isot kaasuplaneetat suojaavat Maata esimerkiksi komeetoilta ja muilta yhteentörmäyksiltä.

Monet planeettajärjestelmät ovat kummajaisia. Maan kaltaiset planeetat ovat harvinaisuuksia. Suuret kaasuplaneetat kiertävät siellä, missä niiden ei naturalististen/materialististen mallien perusteella pitäisi olla.

Uusi ekso-neptunus osoittaa, että aurinkokuntamme on ainutlaatuinen.


Lähde:

Clear skies on exo-Neptune. Huble news. 24.9. 2014.

Uusi simpanssitutkimus: tappaminen on luonnollista evoluutiossa

Nämä pikkusimpanssit eivät vielä ole oppineet aikuisten pahoille tavoille. Kuva Delphine Bruyere, Wikipedia.


Joel Kontinen

Darvinistinen evoluutio ei ole kovinkaan lohdullinen oppi. Hiljattain Michael Wilson Minnesotan yliopistosta kollegoineen julkaisi Naturessa tutkimuksen simpanssien aggressiivisuudesta.

Tutkijat totesivat, että simpanssit tappavat joskus luonnostaan lajitovereitaan. Ihmiset eivät heidän mielestään ole aiheuttaneet apinoiden väkivaltaisuutta.

Lehden samassa numerossa Jean Silk Arizonan valtionyliopistosta käsittelee kuolemaa aiheuttavia konflikteja. Hän sanoo, että jotkut näkevät luonnonvalinnan simpanssien aggression taustalla.

Evolutionistit näyttävät siis pitävän tappamista luonnollisena asiana.

Jo Charles Darwin, joka ei nykytietämyksen mukaan ilmaissut näkemystään poliittisesti täysin korrektisti, yhdisti rotujen välisen kamppailun ja ”alempien” ryhmien tuhoamisen.

Ensimmäisen maailmansodan alla monet saksalaiset militaristit pitivät sotaa väistämättömänä – se oli darvinistinen keino voimistaa vahvoja kansoja ja eliminoida heikot.

Jos päättäjät haluaisivat tosissaan luopua sodista, heidän kannattaisi ensin luopua darvinistisesta evoluutiosta ja sen tuhoisasta vaikutuksesta kulttuuriin, politiikkaan ja ajatteluun.

Lähteet:

Silk, Jean B. 2014. Animal behaviour: The evolutionary roots of lethal conflict. Nature 513, 321–322.

Wilson, Michael L. et al. 2014. Lethal aggression in Pan is better explained by adaptive strategies than human impacts. Nature 513, 414–417.

Onko Dreadnoughtus schrani Jobin kirjan behemot?

Häntä kuin setri? Kuva: Kenneth Lacovara ja Valentina Feldman (Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License).





Joel Kontinen

Vuonna 1906 HMS Dreadnought laskettiin vesille. Ison-Britannian kuninkaallisella laivastolla oli nyt taistelulaiva, jonka ei tarvinnut pelätä mitään. Laivan nimessä pelko (dread) ja ei mitään (nought) yhdistyivät pelottomuudeksi.

Yhdeksän vuotta sitten tutkijat löysivät Argentiinan Patagoniasta osan kahden dinosauruksen luista. Kaivauksista on nyt selvinnyt, että suurempi eläin oli peräti 26 metriä pitkä. Löytäjillä oli melko varmasti valtava taistelulaiva mielessään, koska he antoivat löydölleen nimen Dreadnoughtus schrani.

Nature news luonnehtii sitä osuvasti Jobin kirjan mukaan behemotiksi. Nykyisen kirkkoraamatun kääntäjät taas uskovat, että Jobin kirjan valtava eläin oli virtahepo.

Behemotin häntä oli paksu kuin setrin runko. Virtahevon häntä on ohut kuin paperinaru, joten käännöskomitealle taisi tulla pieni lipsahdus.

Argentiinassa tutkimustyötä johtanut Drexel Universityn paleontologi Kenneth Lacovara arvelee, että dinosaurukset kuolivat, kun joki yllättäen tulvi kuutisenkymmentä miljoonaa vuotta sitten.

Loogisin ratkaisu on olettaa, että Dreadnoughtus hukkui Nooan ajan globaalisessa tuhotulvassa. Nykytiedon mukaan dinosaurukset kasvoivat koko elinikänsä, joten pari pienempää Dreadnoughtusta saattoi hyvinkin olla arkin kyydissä.


Lähde:

Perkins, Sid. 2014. Earth-shaking dinosaur discovered. Nature news (4.9.).

Kissat ja masennus toivat tutkijoille Ig nobelin

Kissa saattaa aiheuttaa omistajalleen masennusta.




Joel Kontinen

Tieteessä tutkitaan monesti tärkeitä asioita, esimerkiksi sitä, aiheuttaako kissa masennusta.

Kuusi tutkijaa saa kiittää kissoja siitä, että heidän tutkimuksensa toi heille tämän vuoden Ig nobel -palkinnon.

Ig nobelit jaettiin perinteiseen tapaan Harvardin yliopistossa 18.9. Michiganin yliopiston tutkija David Hanauer sai kollegoidensa Naren Ramakrishnanin ja Lisa Seyfriedin kanssa jaetun kansanterveyden palkinnon. He tutkivat sitä, aiheuttaako kissa omistajilleen masennusta. Teknisesti he tarkastelivat kissanpuremien vaikutusta, mutta harva katti tohtii purra täysin ventovieraita.

Tutkijat eivät kyenneet selvittämään, aiheuttaako kissa masennusta vai hankkivatko masentuneet ihmiset itselleen kissan lemmikiksi.

Vaikka Ig nobeleihin liittyy aimo annos huumoria, tänä vuonna palkintokomitea suosi veronmaksajien varoin tehtyä vertaisarvioitua tutkimusta.

Joitakin vuosia sitten komitea palkitsi esimerkiksi kasvien tunteita tutkineet tiedemiehet.

Vaikka tieteellinen vilppi on viime vuosina yleistynyt, Ig nobel -tutkijat saanevat tutkimuksistaan puhtaat paperit. He eivät tutkineet esimerkiksi multiversumia tai muita ensisijaisesti mielikuvitukseen perustuvia juttuja, joiden taustalla kummittelee evoluutioajattelu.


Lähde:

Improbable Research. 2014. The 2014 Ig Nobel Prize Winners.