Sciencessä julkaistu uusi tutkimus mullistaa käsitykset ihmisen oletetuista esi-isistä. Kuvassa Turkana Boy, kuuluisin H. erectus.
Joel Kontinen
Evoluutio on sikäli kiinnostava ala, että monesti yksi ainoa fossiili kumoaa kaikki entiset totuudet. Näin on taas käynyt. Georgiasta jo vuonna 2005 löydetty varsin hyvin säilynyt pääkallo julkaistiin viime viikolla Sciencessä.
Kallon iäksi arvioidaan 1, 8 miljoonaa vuotta.
Tulokset tuntuvat pienoiselta maanjäristykseltä. ”Kallo numero viisi” on saanut monet evolutionistit luokittelemaan oletetut esi-isämme uudelleen. Vanha jaottelu Homo habilis, H. erectus, H. rudolfensis saa väistyä. Nyt kaikki Homo-suvun esi-isät yritetään saada mahtumaan samaksi lajiksi.
Nyt he näkevät saman lajin sisällä enemmän eroja. Nykyisin esimerkiksi Australian abot eroavat piirteiltään melko paljon vaikkapa kiinalaisista ja saamelaisista, mutta kaikki kuuluvat silti samaan ihmislajiin.
Jotkut tutkijat, esimerkiksi Fred Spoor Lontoon University Collegesta, kuitenkin kritikoivat tutkimusta ja näkevät siinä puutteita.
Uusi tutkimus viittaa joka tapauksessa siihen, että evolutionistit ovat olleet aivan liian innokkaita keksimään uusia lajeja pienten erojen perusteella. Nyt ihmisen sukupuu piirretään uusiksi, ja koululaiset saavat unohtaa kaikki hienot latinankieliset nimet.
Mutta jos historia toistaa itseään, kohta lajeja löytyy lisää – ainakin vähäksi aikaa, kunnes taas huomataan, että ne eivät olleetkaan eri lajeja. Evoluution täytyy elää, vaikka todisteita ei olisikaan, koska se on monien maailmankäsityksen kulmakivi.
Ja myös tiedetoimittajien täytyy ansaita elantonsa.
Lähde:
Lordkipanidze, David et al. 2013. A Complete Skull from Dmanisi, Georgia, and the Evolutionary Biology of Early Homo. Science 342 (6156), 326-331.