Lääke nurinaan: hyvän ajatteleminen, ilo ja kristityn toivo

Professori David Murray kehottaa uutuuskirjassaan kristittyjä uimaan vastavirtaan.




Joel Kontinen

Media tuo meille miltei pelkästään huonoja uutisia. Lehtien lukijapalstat ovat täynnä nurinaa ja valituksia.

Miten kristityn tulisi elää syntiin langenneessa maailmassa?

Professori David Murray kehottaa uutuuskirjassaan The Happy Christian: Ten Ways to Be a Joyful Believer in a Gloomy World (HarperCollins) kristittyjä uimaan vastavirtaan kaiken synkkyyden keskellä.

Kielteisten asioiden jauhaminen saa kenen tahansa masentumaan. Negatiivisuuden kyllästämässä maailmassa kielteisyys voi tarttua myös kristittyyn.

Raamattu puhuu paljon ajatuksista. Paavali esimerkiksi sanoo: ”Ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen” (Fil. 4:8).

Negatiivisista ajatuksista on lyhyt matka kielteisiin sanoihin ja pahoihin tekoihin, kun taas rakentavat sanat ja hyvät teot kumpuavat hyvistä ajatuksista.

Meidän tulisi muistaa kiittää Jumalaa myös Hänen teoistaan.

Maailman ei tulisi tuntea meitä siitä, että me olemme alinomaa ärtyisiä ja aina nurisemme ja valitamme kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta, vaan siitä, että me tarjoamme ihmisille paremman vaihtoehdon.

Vain Jumala voi antaa ihmiselle todellisen rauhan, joka kestää. Mutta nurina voi antaa lähimmäisillemme sen kuvan, että meilläkään ei aina ole tätä yli ymmärryksen käyvää rauhaa.

Raamatun sanoma on inspiroiva, mutta seurakunta ei aina ole osannut välittää sitä maailmalle oikealla tavalla. Evankeliumi ja kristityn toivo ovat peruspositiivisia asioita.

Professori Murray muistuttaa meitä myös siitä, että meidän tulisi keskittyä pääasiaan sen sijaan, että puuhastelisimme sivuseikkojen parissa (jotka sinänsä voivat toki olla hyödyllisiä). Raamatun tärkein teema on Jeesuksen Kristuksen tuoma pelastus.

Murrayn ajatukset näyttäisivät olevan hyvin raamatullisia. Meidän tulisi ennen kaikkea muistaa, että kristinusko ei ole teoriaa, vaan evankeliumi on edelleenkin Jumalan voima (kr. δύνᾰμις, dynamis).

Miksi emme siis panisi sitä täytäntöön?


Lähde:

Stetzer. Ed. 2015. 20 Truths from The Happy Christian by David Murray. Christianity Today (24.2.).

Tuomioistuin määräsi palestiinalaiset maksamaan miljoonakorvaukset terrori-iskuista

Entebben kansainvälisellä lentokentällä on vielä muisto vuoden 1976 konekaappauksesta. Kuva: David Konop, PD-USGov-Military-Army, Wikipedia.




Joel Kontinen

Ihmisten tappaminen saattaa koitua yllättävän kalliiksi palestiinalaisille. Amerikkalainen tuomioistuin määräsi PLO:n ja palestiinalaishallinnon maksamaan 218 miljoonan dollarin korvaukset kymmenelle perheelle, joiden omaisia kuoli Jerusalemin alueella tehdyissä terrori-iskuissa vuosina 2002–2004.

PLO ja muut palestiinalaisjärjestöt hakivat julkisuutta konekaappauksillaan ja muilla terrori-iskuillaan. PLO:takin radikaalimpi PFLP järjestö aloitti ilmarosvoukset vuonna 1968.

Joka kerta, kun jonotamme Helsinki-Vantaalla turvatarkastukseen, voisimme oikeastaan kiittää PFLP:iä ja PLO:ta siitä, mitä ne tekivät.

Palestiinalaisten raakuus on saanut monia jäljittelijöitä. Al- Qaida ja ISIS olisivat tuskin nousseet otsikoihin, jos palestiinalaisjärjestöjen esimerkki ei olisi innoittanut niitä.

Vaikka palestiinalaiset valittanevat oikeuden päätöksestä, on joka tapauksessa kohtuullista, että myös murhista joutuu tuomiolle.

Juutalaiset viettävät viikon päästä purimia (‏פורים) muistoksi siitä, että Haman yritti 2500 vuotta sitten tapattaa kaikki Persian juutalaiset.

Edes holokausti ei ole saanut juutalaisvihaa loppumaan.

Juutalaisviha on oikeastaan täysin käsittämätöntä, ellei tietäisi, että Paholainen vihaa Jumalan valitsemaa kansaa.


Lähde:

Peuhkuri, Lea. 2015. Palestiinalaiset tuomittiin jättikorvauksiin. Aamulehti 25.2., A16–7.

Huipputeknologiaa puussa: neste uhmaa painovoimaa, aurinkokenno kokoaa ja kierrättää itse itsensä

Monet puut tuovat iloa silmille.



Joel Kontinen

Elämme maailmassa, joka on täynnä kauneutta ja ihmeitä. Niinkin tuttu asia kuin mänty tai kuusi on täynnä huipputeknologiaa:

· Puussa on aurinkokennoja, jotka se kokoaa itse ja lopuksi vielä kierrättää.

· Puu imee nestettä maasta ja imaisee sen painovoimaa uhaten monen metrin korkeuteen.

· Puun kävyt tarjoavat oraville, käpytikoille ja käpylinnuille varsinaisen terveyspommin: aminohappoja, A-vitamiinia, tiamiinia, riboflaviinia ja niasiinia sekä omega-6- ja omega-3-rasvahappoja.

Puut elävät monesti symbioosissa sienten kanssa ja tarjoavat evolutionistille muna vai kana -ongelman, koska kumpikin hyötyy toisesta osapuolesta.

Evolutionistit uskovat, että puita kasvoi jo dinosaurusten kaudella. He pitävät Australianwollemiaa elävänä fossiilina ja kutsuvat sitä dinosauruspuuksi.

Ei siis ole ihme, että jo Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa kerrotaan, että Jumala teki kaiken kauniisti aikanaan.

Puut ovat osoitus luomisesta.

Aamulehti markkinoi litteän maan myyttiä

Iohannes de Sacrobosco kirjoitti 1200-luvulla tutkielman maapallon muodosta. Näyttääkö litteältä? Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Toimittajien kannattaisi tarkistaa historialliset yksityiskohdat, etenkin jos he kirjoittavat historiasta.

Aamulehdessä oli hiljattain juttu Magna Cartasta, jonka solmimisesta tulee kesällä kuluneeksi 800 vuotta.

Magna Carta rajoitti Englannin kuninkaan itsevaltaa ja takasi vapaille miehille oikeudet. Se oli tavallaan sekä ihmisoikeuksien julistus että perustuslaki.

Vuonna 1215 ”Amerikan olemassaolosta ei ollut aavistustakaan, ja maailma oli vielä vakaasti litteä”, Aamulehti kirjoittaa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Aamulehti suosii näennäishistoriaa. Aiemmin esimerkiksi Vesa Vanhalakka on markkinoinut litteää maata.

Myös Esko Valtaoja sanoo uskovansa, että Raamattu kertoo maan olevan litteä.

Eero Junkkaala on niin ikään sanonut, että keskiajan ihmiset uskoivat maan olevan pannukakun muotoinen. Hänen näkemyksensä liittyy läheisesti uskomukseen maan kaarevasta kannesta.

Litteä maa on ongelmallinen käsite, koska jo 700-luvulla jKr. Itä-Rooman kolikossa kuvattiin maata pyöreäksi. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tunnus oli maan muotoa symboloiva pallo, jonka päällä oli risti.

Monet keskiajan kristityt oppineet kirjoittivat maapallon muodosta. Yksikään heistä ei opettanut maan olevan litteä. Munkki Bede eli Beda Venerabilis (673–735) oli ehkä varhaisin teologi, joka käsitteli maan muotoa. Hän piti sitä pyöreänä. Samoin teki myös Tuomas Akvinolainen (1225–1274), jota monet pitävät keskiajan suurimpana teologina.

Iohannes de Sacrobosco (n. 1195–1256) kirjoitti vuonna 1230 tutkielman De sphaera mundi [Pyöreä maailma] maapallon muodosta. Hän perusteli siinä, miksi maapallo on pyöreä.

Niin Uudessa kuin Vanhassakin testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maapallon muotoon: Jesaja 40:22 esimerkiksi puhuu maan piiristä, ja evankeliumien opetuksessa Jeesuksen paluusta (Luuk. 17: 34–35) kuvaillaan tilannetta, jossa toiset nukkuivat ja toiset tekivät töitä samaan aikaan, vaikka antiikin kaudella vain rosvot työskentelivät öisin.


Lähde:

Mård, Anna. 2015. Demokratian perusta syntyi Juhanaa hiillostamalla. Aamulehti 19.2., B6–7.

Vanhin evankeliumikatkelma löydetty

Armenialaisen taiteilijan Sargis Ptisakin 1300-luvulla kuvittama Markuksen evankeliumin ensisivu. Kuva: Wikipedia (Public domain). Tutkijat analysoivat parhaillaan huomattavasti vanhempaa käsikirjoitusta.




Joel Kontinen

Monet skeptikot pyrkivät ajoittamaan Uuden testamentin kirjoitukset mahdollisimman myöhään. Tämä on käymässä yhä vaikeammaksi, koska äskettäin löytyi katkelma Markuksen evankeliumista, joka on radiohiiliajoituksen (C-14) ja käsiala-analyysin perusteella kirjoitettu ennen vuotta 90 jKr. eli vajaa 60 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen.

Ennen tätä löytöä vanhin evankeliumin katkelma oli Rylandsin papyrus eli Papyrus 52 (P52) noin vuodelta 125 jKr. Se sisältää Johanneksen evankeliumin jaksot 18:31–33 ja 18:37–38.

Markuksen katkelma oli käytetty muumion kasvinaamiona. Papyrus oli tuolloin kallista, ja köyhät ilmeisesti kierrättivät sitä.
Nykyisin muumionaamiot voidaan irrottaa vahingoittamatta papyruksen mustetta, joten teksti voidaan lukea ja analysoida.

Live Science laati hiljattain raportin löydöstä ja kertoi, että tutkijat julkaisevat siitä piakkoin tutkimuksen.

Löytö vahvistaa Raamatun luotettavuutta, koska myytit eivät ehdi syntyä kovin nopeasti.

Gnostilaiset evankeliumit ovat huomattavasti nuorempia kuin UT:n aidot evankeliumit.

Lähde:

Jarus, Owen. 2015. Mummy Mask May Reveal Oldest Known Gospel. Live Science (18.1.).

Vihatekoja Lähi-idässä: ISIS terrorisoi kristittyjä

Koptien näkemys Evankelista Markuksesta. Kuva: Public domain.



Joel Kontinen

Valtamedia on harvoin raportoinut Lähi-idän kristittyjen ahdingosta. Tänään Aamulehti teki kuitenkin poikkeuksen ja kertoi Egyptin kristittyjen tuskista ja vaikeuksista sen jälkeen kun ISIS-järjestön asemiehet mestasivat 21 koptikristittyä varhain maanantaiaamuna.

ISIS kidnappasi joukon kristittyjä työntekijöitä Itä-Libyassa viime joulukuussa. Terrorijärjestö julkaisi videon, jolla se ilmoitti, että surmatut miehet olivat ”ristin ihmisiä, vihamielisen egyptiläisen kirkon seuraajia.”

Heidän ainoa rikoksensa oli se, että he olivat kristittyjä.

ISIS on jo pitkään levittänyt palkoa kristinuskon synnyinseuduille. Se on aiemmin surmannut kymmenittäin kristittyjä Iranissa sekä muun muassa japanilaisen lehtimiehen Kenji Goton Syyriassa.

Samaan aikaan äärimuslimit tappavat juutalaisia niin Ranskassa kuin Tanskassa ja Ruotsin juutalaiset pelkäävät.

Johanneksen evankeliumissa ei turhaan puhuta valosta ja pimeydestä, jotka ovat toistensa vastakohtia.

Ne, jotka elävät hengellisessä pimeydessä, vihaavat valoa, koska valo paljastaa heidän pahat tekonsa.

He eivät voi sietää juutalaisia, koska nämä ovat Jumalan valitsema kansa. Ja he vihaavat kristittyjä samasta syystä.


Lähde:

Timonen, Ilkka. 2015. Egypti reagoi heti koptilaisten mestauksiin. Aamulehti 17.2., A6–7.

Rudyard Kipling, norsu, krokotiili ja evoluutiotarinat

Elefanttitarinat eivät edistä evoluutiota.


Joel Kontinen

Satuilu kuuluu oleellisesti niin darvinistiseen evoluutioon kuin kansantarinoihin.

Vaikka Richard Dawkins on tuominnut satujen vaarallisuuden, hän itse pitää kiinni siitä, että kala muuttui ihmiseksi "400 miljoonassa vuodessa".

Koulun biologian kirjassa kerrotaan, miten kirahvi sai pitkän kaulansa. Rudyard Kipling taas kertoo Viidakkokirjassaan, miten elefantti sai pitkän kärsänsä. Krokotiili iski norsun nenään ja venytti sen pitkäksi kärsäksi.

Evolutionistit ovat omaksuneet Kiplingin tavan satuilla. Vilkas mielikuvitus ei kuitenkaan takaa sitä, että evoluutiotarinat olisivat biologisesti tai geneettisesti yhtään tehokkaampia kuin viidakkotarinat.

Reilu vuosi sitten krokotiili iski elefantin kärsään kiinni hampaillaan Sambiassa. Elefantti ravisteli krokon pois mutta näytti hieman irvistelevän sen jälkeen. Kärsä ei näyttänyt pidentyneen.

Näin nolosti on myös käynyt monelle evoluutiotarinalle.

Lähde:

Elephant attacked by crocodile at waterhole. New York Daily News 11.11. 2013.

Darwininpäivä saa yhä enemmän uskonnollisia piirteitä

Charles Darwinin uskolliset seuraajat kunnioittivat sankariaan 12.2. tämän syntymäpäivänä. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Eilen (12.2.) monet evolutionistit viettivät Darwininpäivää. Charles Darwinin syntymästä tuli kuluneeksi 216 vuotta.

Aikamme sekulaaristisen Messiaan uskolliset seuraajat lähettivät toisilleen Darwininpäiväkortteja ja osallistuivat juhlallisuuksiin. USA:ssa järjestettiin konsertteja, joissa laulettiin gospellaulujen parodioita, esimerkiksi Halleluja! Evoluutio! ja Sattumavaraisuus riittää minulle (Randomness Is Good Enough for Me). Tarjolla oli myös luentoja, ja ensi sunnuntaina on luvassa jumalanpalveluksia.

Onko syntymässä Darwin-kultti? Siltä näyttää. Olisi vaikea uskoa, että tämä kaikki johtuu rakkaudesta tieteeseen tai edes totuuteen.

Tieteisuskossa on yhä enemmän uskoa ja yhä vähemmän tiedettä. Evoluutiosta on tullut naturalistinen luomiskertomus, myytti, joka tuo jonkinlaista sisältöä darvinistin elämään.

Kun tieteen löydöt puhuvat yhä selvemmin suunnittelun – ja luomisen – puolesta, naturalistien /materialistien on täytynyt keksiä jotain muuta hauskaa puuhaa.

Tieteenfilosofi Michael Ruse on myöntänyt, että evoluutio on uskonto. Darwinin ihannointi viittaa siihen, ettei hän ollut väärässä.

Lähde:

West, John. 2015. Happy Darwin Day? The Stream (12.2.).

Tuhotulva synnytti Euroopan suurimman vesiputouksen muutamassa päivässä, tuore tutkimus kertoo

Tämä kanjoni syntyi nopeasti. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Genesis kuvailee maailmanlaajuista tuhotulvaa, joka hävitti koko muinaisen maailman noin 4 500 vuotta sitten.

Monet ovat kuitenkin tottuneet ajattelemaan, että suurten geologisten muodostelmien syntyyn kuluu satojatuhansia tai jopa miljoonia vuosia.

Aina välillä tutkijat näkevät omin silmin, että tämä ei välttämättä pidä paikkaansa:

· Meksikossa Paracutin nousi liki hetkessä.
· Mount St. Helensin purkaus muodosti 7,5 metrin edestä kerrostumia kolmessa tunnissa ja syvän kanjonin vajaassa vuorokaudessa.
· Taiwanissa tulvinut joki kaiversi pikaisesti 25 metriä leveän rotkon.
· Islannissa tulivuorenpurkaus synnytti Surtseyn saaren ja miljoonien vuosien edestä kerrostumia ja eroosiota.

Nyt myös tiedetään, että tuhotulva synnytti Euroopan suurimman vesiputouksen muutamassa päivässä.

Edwin Baynesin johtama Edinburghin yliopiston tutkimustyhmä päätteli, että Islannissa sijaitseva Jökulsárgljúfurin kanjoni syntyi tulvissa vain muutamia tuhansia vuosia sitten.

Kanjoni on 28 kilometriä pitkä ja paikoitellen 100 metriä leveä. Baynes kollegoineen tosin uskoo, että Jökulsárgljúfur muodostui kolmessa eri katastrofissa.

Se voi hyvinkin pitää paikkansa, koska vedenpaisumusta seurannut jääkausi kesti satoja vuosia ja myös synnytti valtavia muodostelmia.

Lähde:

Floods created home of Europe's biggest waterfall. ScienceDaily 9.2. 2015.

Uusi apinatarina: Omenia pliis, simpanssi murahtelee ja Aamulehti satuilee

Nämä veijarit eivät ole vielä oppineet Skotlannin tavoille. Kuva Delphine Bruyere, Wikipedia.




Joel Kontinen

Vesa Vanhalakka ei ole vähään aikaan ilahduttanut Aamulehden lukijoita apinatarinoillaan (tai edes kalajutuillaan), mutta viime sunnuntaina hän sai kudottua yhdestä simpanssin murahduksesta värikkään raportin:

”Ihmisen asema ainutlaatuisena eliönä murenee entisestään. Emme ole enää ainoa olento, joka oppii kaksi kieltä. Myös simpanssi pystyy samaan. Tämä selvisi, kun hollantilaisesta eläintarhasta Skotlantiin siirrettyjen simpanssien havaittiin alkaneen ääntää ’omenaa’ tarkoittavaa murahdusta skottimurteella.”

Jo perusasiat menevät Vanhalakalta pahasti sekaisin: Murahdus ja kieli ovat eri asioita. Niin ovat myös kieli ja murre.

Kielen synty ja kehitys ovat evolutionisteille suuria mysteerejä.

Toisin kuin Vanhalakka väittää, ihmisen ainutlaatuisuus on viime vuosina käynyt entistä selvemmäksi. Ihmisen ja simpanssin geneettinen ero ei ole 1–2 prosenttia, niin kuin hän on meitä valistanut, vaan noin 30 prosenttia.

Science raportoi samoista simpansseista huomattavasti varovaisemmin. Ne eivät suinkaan oppineet uutta kieltä vaan murahtelivat samalla tavalla kuin Skotlannissa jo kauemmin eläneet simpanssit.

Tuontisimpansseilta kesti kolme vuotta oppia yksi (1) uudenlainen murahdus.

Myös linnuilla on paikallisia murteita, ja ne oppivat matkimaan muita huomattavasti nopeammin. Mutta tämäkään ei murenna ihmisen ainutlaatuisuutta.

Varislinnut ovat monin verroin älykkäämpiä kuin isot apinat, mutta tämä ei evolutionistia ilahduta, koska ihminen ja linnut eivät heidän mielestään kökötä samalla oksalla Darwinin elämänpuussa – joka sitä paitsi on jo rysähtänyt maahan.

Myös kakadut ovat etevämpiä kuin simpanssit.

Jos joku luulee, että evoluutio ennusti tällaista, hän erehtyy suuresti.

Vain ihminen kykenee luomaan apinatarinoita, joissa täysin elottomasta kehittyy vuosimiljardien kuluessa kaikki elollinen ja jossa sammakossa tulee 300 miljoonassa vuodessa prinssi.


Lähteet:

Morrell, Virginia. 2015. Chimps learn new grunt for 'apple'. Science Shot. Science (5.2.).

Vanhalakka, Vesa. 2015. Kielitaito. Aamulehti 8.2., A18.

Tuorein apinatarina: Ihminen valloitti maailman (ja kasvatti aivonsa) syömällä

Simpanssi ei välttämättä syö tällaista.



Joel Kontinen

Neljä vuotta sitten evolutionistit tiesivät, että ihmisistä tuli fiksumpia, koska evoluutio kutisti aivojamme.

Nyt on vuorossa tutkimus, joka kertoo jotain vallan muuta. George Perry (Pennsylvania State University) ja kollegat arvelevat Journal of Human Evolution -lehden tutkimuksessa, että ihmisten aivot kasvoivat, kun he oppivat syömään juureksia ja muita kitkeriä vihanneksia ja laittamaan niistä ruokaa.

Näin ihmisestä tuli maailman hallitsija. Tämä saattaa olla kiehtova tarina – niin kuin darvinistiset sadut yleensä ovat – eikä ketään näytä häiritsevän se, että aiemmat tutkimukset kertoivat miltei täysin päinvastaista.

Mutta aivot ovat niin hieno elin, että sitä ei voi rakentaa pelkästään syömällä. Apinankaltaisen olennon aivoista ei saa ihmisen aivoja ilman ohjelmoitua geneettistä informaatiota.

Harvardin yliopiston emeritusprofessori Richard Lewontin on huomattavasti nöyrempi kuin Perry. Hän myönsi, että emme tiedä mitään aivojen (oletetusta) evoluutiosta.

Perry kollegoineen vertaili nykyihmisen ja simpanssin genomia eli DNA:han koodattua perintöainesta neandertalilaisten ja denisovanihmisen perimään. Ihmiset olivat heidän mukaansa menettäneet kaksi geeniä (TAS2R62 ja TAS2R64), jotka tunnistavat kitkerän maun.

Tai sitten niitä ei ole ollutkaan muualla kuin evoluution ihmemaassa.

Simpanssin makuaisti on sitä vastoin kehittymätön. Se kaihtaa monia juureksia ja vihanneksia, joita ihmiset käyttävät gourmet-ravintoloissa ja Top Chef -kilpailuissa.

Olisi loogisempaa uskoa, että Jumala jo alussa antoi ihmiselle hienostuneemman makuaistin kuin apinoille. Hän on suosinut meitä myös monella muulla tavalla.

Simpanssi ei esimerkiksi pysty puhumaan, tekemään tieteellistä tutkimusta eikä spekuloimaan alkuperästään.


Lähde:


Gibbons, Ann. 2015. How modern humans ate their way to world dominance. Science (6.2.).

New Scientist satuilee: ”Tiedämme, että elämä alkaa sattumalta”

Taiteilijan näkemys Kepler 444:stä ja sen planeetoista. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

NASA:n Kepler-avaruusteleskoopilla taivaalle tähyilevät astronomit löysivät 117 valovuoden päästä meistä oranssin kääpiötähden, jolla on viisi hiukan maapalloa pienempää planeettaa.

Vuodet vilistävät planeetoilla vikkelästi: Lähin niistä (Kepler 444b) kiertää aurinkonsa 3,6 päivässä ja etäisin (Kepler 444f) 9,7 päivässä.

Tutkijat uskovat, että Kepler 444 on ”11,2 miljardin vuoden” ikäinen eli yli kaksi kertaa niin vanha kuin oman aurinkokuntamme oletettu ikä.

Raportoidessaan löydöstä New Scientist tapansa mukaan spekuloi myös potentiaalisesta elämän synnystä.

Lisa Grossman kirjoittaa: ”Sikäli kuin tiedämme, elämä alkaa sattumalta, vanhemmilla planeetoilla on enemmän aikaa antaa elämän syntyä ja kehittyä.”

Tämä ei ole kovinkaan tieteellinen olettamus. Me emme suinkaan tiedä, että elämä alkaa sattumalta. Elämä voi syntyä vain elävästä.

Kallio – tai edes alkuliemi – ei voi koskaan synnyttää elämää, vaikka aikaa olisi kuinka monta kuviteltua miljardia vuotta tahansa. Elämän syntyyn tarvitaan informaatiota, jolla täytyy olla älyllinen alkuperä.

Jos kaikki olisi syntynyt tyhjästä, kaikki olisi edelleenkin täynnä tyhjää. Mikään ei nimittäin voi synnyttää itseään. Toisin kuin esimerkiksi Stephen Hawking otaksuu, fysiikan lait eivät voi synnyttää universumia eivätkä muutkaan luonnonlait saa aikaan elämää.

Darvinistiset prosessit eivät voi toimia oloissa, joissa ei ole elävää solua – ja sekään ei tupsahda tyhjästä.

Mutta meillä on Kirja, joka kertoo, miten kaikki sai alkunsa:

”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.”



Lähde:

Grossman, Lisa. 2015. Ancient planets are almost as old as the universe. New Scientist (27.1).

Evoluutio unohti käärmeen ”167 miljoonaksi vuodeksi”

Myös Titanoboan uskotaan eläneen dinosaurusten aikana. Kuva: Nobu Tamura, Wikipedia.



Joel Kontinen

Käärmeet olivat käärmeitä jo ”167 miljoonaa vuotta” sitten. Ne ovat niin vanhoja, että evolutionistit uskovat, että esimerkiksi Tyrannosaurus rex ei vielä ollut ehtinyt ilmaantua planeetallemme.

Evoluutiolla on paha tapa tyystin unohtaa monia lajeja.

Albertan yliopiston professori Michael Caldwell kollegoineen julkaisi äskettäin Nature Communications -lehdessä tutkimuksen neljästä muinaisesta käärmelajista. Caldwell löysi yhden niistä Lontoon Natural History Museumin kokoelmista. Tämä ”143 miljoonaa vuotta” vanha käärme sai nimekseen Parviraptor estesi.

Käärmeiden maalliset jäämistöt ovat kohtalaisen niukkoja, mutta niiden pääkallon muoto ja hampaat muistuttavat selvästi nykykäärmeiden anatomiaa.

Evolutionistien mukaan ihmisten esi-isät olivat käärmeiden ilmaantuessa osapuilleen oravan kokoisia karvapalloja, joten joidenkin lajien ripeä kehitys ja toisten lajien muuttumattomuus edellyttävät varsin valikoivaa mielikuvituksen käyttöä eli suomeksi sanottuna satuilua.

Nyt käärmeistä tuli kertaheitolla "70 miljoonaa vuotta" vanhempia kuin mitä evolutionistit vielä uskoivat viime viikolla.

Tämä sama trendi toistuu alinomaa: eläimiä löytyy kerrostumista, joissa niiden ei evolutionistien mielestä pitäisi olla. Ja oppikirjat käyvät taas vanhentuneiksi.

Eläviä fossiileja on löytynyt niin paljon, että evoluution uskottavuus on kärsinyt kovia kolahduksia.

Caldwellin käärmeet muistuttavat nykyisin Keski-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa yhä eläviä maassa kiemurtelevia matelijoita.

Toisinaan tuntuu siltä, että Foreca ennustaa tulevaa säätä paremmin kuin evolutionistit menneisyyttä.

Lähde:

Blaszczak-Boxe, Agata. 2015. Oldest Known Snake Fossils Identified. LiveScience (27.1.).

Puhuva oranki? Darvinistit näkevät viitteitä kielen evoluutiosta ääntelevässä isossa apinassa

Evolutionistit panevat toivonsa orankiin, joka on oppinut muutaman äänteen. Kuva Wikipediasta (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported).




Joel Kontinen

Vuonna 2012 tiedelehdet raportoivat maitovalaasta, joka päästi inhimillisiä (tai ainakin siltä tuntuvia) ääniä.

Valas ei tosin alkuunkaan pärjännyt papukaijoille. Sen ”puheesta” ei saanut mitään tolkkua.

Nyt on vuorossa oranki, jonka Plos One on arvioinut tutkimuksen arvoiseksi.

Kölnin elintarhassa asustava 50-vuotias Tilda-niminen oranki on oppinut maiskuttamaan kielellään ja muodostamaan huulillaan äänteet, jotka kuulostavat k-, t- ja p-kirjaimilta. Etenkin jos kuulija käyttää mielikuvitustaan.

Tilda nimittäin häviää papukaijalle mennen tullen. Mutta puhuva papukaija ei auta darvinisteja, koska he eivät usko, että linnut ja ihminen kököttävät lähelläkään toisiaan elämän puussa, joka tosin on tutkijoiden mielestä rysähtänyt maahan jo ajat sitten.

Monet Evolutionistit ovat yrittäneet saada suuren yleisön vakuuttumaan simpanssien viestintätaidoista. He opettivat 1960-luvulla Washoe-nimiselle naarassimpanssille 100 viittomakielen sanaa. Nim Chimpsky -niminen simpanssi oli vuoteen 1977 mennessä oppinut 125 viittomaa. Tämä voi kuulostaa paljolta, mutta muutama vuosi sitten kuollut Alex -niminen papukaija oppi käyttämään 150 sanaa.

Linnut ovat muutenkin kiusallisia – ainakin evolutionisteille. Varikset ovat monin tavoin nokkelampia ja älykkäämpiä kuin simpanssit.

Kielen alkuperä ja evoluutio ovat darvinistille edelleenkin suuria mysteereja. Näyttäisi siltä, että ihminen on ohjelmoitu oppimaan kieliä.

Genesiksen eli 1. Mooseksen kirjan mukaan Aadam ymmärsi puhuttua kieltä jo alusta lähtien, joten tämän ei pitäisi hämmästyttää meitä.

Lähde:

McCoy, Terrence. 2015. The orangutan that learned how to sound like a human — and blew scientists away. The Washington Poat (14.1.).