Joel Kontinen
Tuore Science kertoo, että Louis Leakey ja muut tutkijat sijoittivat Itä-Afrikasta löytämänsä kallot sukuun Homo, koska he halusivat vanhan lajin, jonka oletettiin kykenevän tekemään työkaluja.
Näin syntyi Homo habilis eli käteväihminen. Se oli sopivan ikäinen – ”1,8 miljoonaa vuotta” – lunastaakseen paikkansa oletetussa sukupuussamme.
Jeffrey H. Schwartz ja Ian Tattersall osoittavat Sciencessä, että on kyseenalaista, pystyikö H. habilis edes valmistamaan työkaluja. Monet uskovat, että tutkijat sijoittivat Homo-sukuun paljon fossiileja, jotka olivat lähinnä etelänapinoita (Australopithecus).
Tästä koitui se ongelma, että Homo-suku paisui miltei jokaiseen ilmansuuntaan.
Näin H. habiliksesta tuli paikka, jonne viskattiin varsin sekalainen valikoima vanhoja hampaita, leukaluita ja kalloja.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun H. habilista epäillään.
Koulukirjat ja museot ovat markkinoineet H. habilista esi-isänämme, vaikka nyt näyttää siltä, että se ei ollut kätevä eikä edes kuulunut sukupuuhumme.
Viime vuosina myös Australopithecus africanus, Australopithecus sediba, Ardipithecus ramidus (Ardi) ja Paranthropus boisei on sysätty syrjään ihmisen sukupuusta.
PS. Etelä-Afrikasta löydettiin äskettäin uusia kalloja, joita jotkut pitävät esi-isinämme. Kirjoitan niistä lisää, kunhan saan luettua tiedejulkaisujen analyysit niistä.
Lähde:
Schwartz, Jeffrey H. Ja Ian Tattersall. 2015. Defining the genus Homo. Science 349 (6251): 931–932. (28.8.).
Tekstit
