Joel Kontinen
Suunnittelu on niin ilmeistä luomakunnassa, että sitä on entistä vaikeampi kieltää. Monet luonnossa näkyvät ratkaisut ovat moninkertaisesti nerokkaampia kuin mitä ihmiset ovat kyenneet pitkän suunnittelun ja puurtamisen jälkeen tekemään.
Monesti ihminen vain matkii sitä, minkä Jumala loi ensin.
Biomimetiikasta eli luonnossa ilmenevien nerokkaiden ratkaisujen jäljittelystä on tullut tuottava ja trendikäs tutkimusala.
Äskettäin Physical Review Fluids julkaisi Mehdi Saadatin ja kollegoiden tutkimuksen siitä, miten taloudellisesti kalat uivat.
Ne käyttävät pyrstöään optimaalisesti. Miltei kaikki kalat ja monet muut vesieläimet liikuttavat pyrstöään jokaisella iskulla osapuilleen 33 – 100 prosenttia pituudestaan.
Insinöörit pyrkivät hyödyntämään tätä tietoa suunnitellessaan tehokkaampia (ja hiljaisempia) pienoissukellusveneitä, joissa ei tarvita potkuria.
Insinöörit ovat aiemmin hakeneet inspiraatiota esimerkiksi majavan turkista (parempi märkäpuku), luustomme voitelujärjestelmästä (tehokkaampia teollisia voiteluaineita), kissan viiksistä (robotteja), hain evistä (lentokerosiinin säästämiseksi) ja hopeamuurahaisesta (tehokkaampia jäähdytyspintoja).
Luettelo ei ole alkuunkaan tyhjentävä, mutta jo nyt voimme apostoli Paavalin tavoin sanoa:
”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” (Room. 1: 19 – 20.)
Lähde:
Skibba, Ramin. 2017. Solving how fish swim so well may help design underwater robots. New Scientist (21.8.).
Tekstit
