Maakasvit ilmaantuivat jo kambrikaudella, uusi tutkimus kertoo – ja haastaa darvinistisia uskomuksia

Nykyisin kasvit viihtyvät myös autiomaassa.





Joel Kontinen

Tuore Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistu tutkimus haastaa evolutionistien käsityksiä kasvien ilmaantumisesta.

Varhaisimmat kasvifossiilit ovat ”420 miljoonaa vuotta” vanhoja, mutta Bristolin yliopiston tutkijatohtorin Philip Donoghuen mielestä maakasvit näkivät päivänvalon jo kambrikaudella puoli miljardia vuotta sitten.

Tutkijat arvelevat, että varhaiset kasvit muistuttivat lehtisammalta ja valmistivat maaperää maaeläimille, jotka heidän mukaansa ilmaantuivat samoihin aikoihin.

Donoghuen ja kollegojen tutkimus perustuu molekyylikellomenetelmään, joka on tavan takaa ristiriidassa fossiiliajoitusten kanssa.

Kukat aiheuttivat päänvaivaa jo Charles Darwinille, joka luonnehti niiden evoluutiota inhottavaksi mysteeriksi.

Varhaisimmat kukat näyttävät aivan nykykukilta, eli niiden evoluutio on jämähtänyt paikoilleen ja dinosaurusten kauden kasvit, esimerkiksi saniaiset, araukariat ja dinopuu eli Wollemia nobilis viihtyvät yhä keskuudessamme.

Lähde:

Briggs, Helen. 2018. Origins of land plants pushed back in time. BBC News (20.2.).