Moraalin alkuperä on darvinistille ongelma

Auguste Rodin: Ajattelija (public domain).




Joel Kontinen

Voiko järkeen luottaminen olla moraalinen kysymys? Joukko psykologeja tnäyttää ajattelevan näin. He julkaisivat äskettäin PLOS ONE:ssa raportin, jossa he vertailivat kahdeksaa tutkimusta ja pyrkivät pisteyttämään asteen, jolla ihmiset rationalisoivat moraalisuuden.

Esitellessään tutkimusta Phys.orgissa Brian Flood todistelee, että evoluutioteoria on niitä yhteiskunnallisia uskomuksia, joissa toinen osapuoli turvautuu loogiseen päättelyyn ja tieteellisiin todisteisiin ja toinen osapuoli ei tee niin.

Moraali ja logiikka ovat immateriaaleja eli aineettomia ominaisuuksia, eikä niitä siten edes pitäisi olla olemassa puhtaasti naturalistisessa /materiaalisessa maailmassa, joten evoluution vetoaminen tuntuu oudolta.

Tutkimus pyrkii irrottamaan moraalin uskosta Jumalaan ja markkinoi sen sijalle sekulaarisia moraalisia arvoja.

Flood onnistuu myös yhdistämään USA:n äskeiset presidenttivaalit moraalisuuteen, joskaan ei sillä tavoin kuin olisimme odottaneet.

Darvinistinen logiikka olisi suosinut Hillary Clintonia, vaikka hän salllisi abortin vielä vauvan synnyinhetkellä.

Oikeus elämään ei siis näyttäisi perustuvan darvinistiseen moraaliin, joka on antanut meille sotia, kärsimystä, verisiä vallankumouksia, kansanmurhia, holokausteja, abortteja ja eutanasiaa.

Järjen palvonta johtaa lopulta kaaokseen riippumatta siitä, millä verukkeella sitä yritetään pönkittää.

Evoluutioon perustuva maailmankuva ei sitä paitsi edes ole looginen. Se turvautuu liiaksi toiveajatteluun ja haluun pitää Jumala kaiken ulkopuolella.

Mutta Hänen kätensä jäljet näkyvät kaikkialla universumissa, myös meissä.


Lähde:

Flood, Brian. 2016. Reliance on reason, evidence as a moral issue measured in study. Phys.org (21.11.).

Elävän fossiilin poikaset varttuvat Sydneyn eläintarhassa

Nokkasiili on elävä fossiili.




Joel Kontinen

Nokkasiili (Tachyglossus aculeatus) on vesinokkaeläimen tavoin sikäli erikoinen nisäkäs, että se ei synnytä eläviä poikasia, vaan sen jälkeläiset kuoriutuvat munasta niin kuin linnut tai matelijat.

Evolutionisti voi pitää nokkasiiliä primitiivisenä olentona, mutta se on selvinnyt Australian karuissa metsissä jopa silloin, kun tuli polttaa maan karrelle.

Nokkasiili kaivautuu maahan, vaipuu horrosmaiseen tilaan ja odottaa, kunnes vaara on ohitse.

Sydneyn Tarongan eläintarhassa kuoriutui elokuussa kolme pientä nokkasiiliä.

Pienin niistä painaa nyt 250 grammaa. Ne enimmäkseen nukkuvat, ja niiden piikit alkavat vasta kasvaa.

Nokkasiili ei ole ehtinyt muuttua juuri lainkaan ”15 miljoonaan vuoteen”, joten se on mysteeri evoluutiolle ja sopii huonosti Darwinin kovia kokeneeseen elämänpuuhun.

Eläinkunnasta ei puutu kummajaisia. EsImerkiksi koala, maasika, kiivi ja hoatsin niin ikään haastavat kehitysopin.

Lähde:

BBC News. 2016. Australia echidnas: Sydney zoo celebrates first puggle births in decades (18.11.).

Jupiterin kuun Ion aktiiviset tulivuoret uhmaavat uskoa vuosimiljardeihin

Kuva: NASA/JPL/USGS.




Joel Kontinen


Harva tulivuori jaksaa tuprutella laavaa vuosimiljoonia, etenkään jos lämpötila pysyttelee – 130 celsiusasteessa niin kuin Iossa, Jupiterin temperamenttisessa kuussa.

Ion tulivuori Loki Patera on aurinkokunnan elinvoimasin tulivuori, joka on syytänyt laavaa nielustaan vuosikaupalla. Laava sulattaa Ion pinnan, joka pian tääs jäätyy.

Ja sitten jää sulaa, Niin pieni piiri pyörii – vuosimiljardeja?

Myös Plutossa on aktiivisia tulivuoria.

Pikkuplaneetta Ceres on niin ikään geologisesti kaikkea muuta kuin passiivinen.

Toimivat tulivuoret viittaavat vahvasti siihen, että aurinkokunta ei ole miljardeja vuosia vanha. Ne puoltavat Genesiksestä loogisesti pääteltyä huomattavasti nuorempaa ikää


Lähde:


Sokol, Joshua. 2016. Window to hell: Io’s strongest volcano changes face as we watch. New Scientist (21.11.).





.

Teinitytön ruumis syväjäädytetään sekulaarisen ylösnousemuksen toivossa

Kaikkialla maailmassa on muistutuksia elämän katoavuudesta.





Joel Kontinen

Isossa-Britanniassa tuomioistuin päätti, että 14-vuotiaan tytön ruumis voidaan syväjäädyttää ja lähettää säilytettäväksi Arizonassa sijaitsevaan laitokseen (Alcor Life Extension Foundationiin).

Harvinaista syöpää sairastanut tyttö oli ennen kuolemaansa tutkinut kryoniikkaa. Hän toivoi, että lääketiede voisi joskus tulevaisuudessa voittaa hänen sairautensa ja näin herättää hänet eloon.

Tytön äiti puolsi ratkaisua, mutta hänen eronnut isänsä oli vastustanut sitä, kunnes tämä viime hetkillä myöntyi tyttärensä pyyntöön.

Kryoniikka on tieteisuskovien vastaus elämän katoavuuteen.

Myös transhumanismi pyrkii kumoamaan kuoleman. Siinä hyödynnetään huipputeknologiaa ja esimerkiksi ladataan aivojen sisältö tietokoneelle.

Ihminen ei tosin silläkään keinolla voi elää ikuisesti. Ja me olemme sitä paitsi muutakin aivomme sisältö.

Kuolema tuli ihmisten maailmaan sen jälkeen, kun Aadam ja Eeva lankesivat syntiin ja heidät karkotettiin Eedenistä.

Raamatun mukaan kuolema on peruuttamaton. Kukaan ei voi välttää sitä.

Vaikka Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista, koitti päivä, jolloin tämä kuoli toistamiseen.

On vain yksi keino elää ikuisesti. Se ei ole tieteisusko vaan raamatullinen usko. Kun Lasarus oli kuollut, Jeesus sanoi Martalle (vainajan sisarelle): "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.” (Joh. 11:25).

Lähde:

Bowcott, Owen ja Amelia Hill. 2016. 14-year-old girl who died of cancer wins right to be cryogenically frozen. The Guardian (18.11.).

Lintujen sulat eivät ole kehittyneet ”120 miljoonaan vuoteen”

Zhouornis hani saattoi olla äskettäin raportoidun linnun lähisukulainen. Kuva: Yuguang Zhang, Jingmai O’Connor, Liu Di, Meng Qingjin, Trond Sigurdsen, Luis M. Chiappe, Creative Commons (CC BY 4.0).




Joel Kontinen

Tutkimattomia ovat (oletetun) evoluution tiet. Välillä sitä tapahtuu – tai näin ainakin moni uskoo – ja välillä ei.

Yleensä sitä ei tapahdu.

BBC uutisoi äskettäin merkittävän hyvin säilyneestä lintufossiilista, jota se luonnehti dinolinnuksi lähinnä oletetun ikänsä vuoksi.

Tutkijat löysivät ”120 miljoonaa vuotta” vanhasta linnun fossiilista melanosomeja. Ne ovat jyväsiä, jotka sisältävät melaniinia ja antavat sulille niiden värin.

Tämän Kiinasta esiin kaivetun Enantiornithesin sulat kiilsivät ja kimmelsivät siis samalla tavoin kuin vaikkapa meidän aikamme riikinkukon sulat.

Evolutionistien on monesti vaikea myöntää, että linnut lentelivät taivaalla dinosaurusten päiden yläpuolella, koska heidän mielestään linnut ovat dinojen jälkeläisiä.

Mutta yhä useammat löydöt osoittavat, että dinosaurukset ja linnut elivät samaan aikaan.


Lähde:

Briggs, Helen. 2016. Dino-bird fossil had sparkly feathers 'to attract mate '. BBC news (15.11.).

Huipputeknologiaa kasvissa: rungon valokuitukaapeli johtaa auringonvalon juurien reseptoreihin

Arabidopsis thaliana hyödyntää valokuitukaapelitekniikkaa. Kuva: Marco Roepers, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Vasta äskettäin tutkijat saivat selville, että kasveilla on sisäinen lämpömittari. Nyt Hyo-Jun Lee (Soulin yliopisto) kollegoineen huomasi, että Arabidopsis thalianan runko toimii kuin valokuitukaapeli. Se johtaa auringonvaloa juurien fytokromeiksi kutsuttuihin reseptoreihin.

Kasveissa on pieneen tilaan pakattu paljon huipputeknologiaa.

Fytokromi on sama molekyyli, joka mittaa kasvin lämpötilaa. Se toimii katalyyttinä ja saa kasvin tuottamaan HY5:ksi kutsuttua proteiinia, joka edistää kasvien tervettä kasvua.

Tutkijat kokeilivat myös mutaatioiden vaikutusta kasviin.

Ne osoittautuivat turmiollisiksi. Fytokromissa ne vähensivät HY5:n valmistusta. Juuret eivät tuolloin kasvaneet kunnolla.

Aiempi tutkimus on osoittanut, että monet kasvin kehitykseen ja kukkimiseen liittyvät seikat tarvitsevat kasvisolun DNA:ta, joka ei koodaa proteiineja.

Kasvien maailma ei toisin sanoen ole kovin darvinistinen.

Niiden yllättävät taidot ovat ennenkin ällistyttäneet tutkijoita. Auringonkukalla on sisäinen kello. Mimosa tietää, koska sitä uhataan. Jotkin kasvit turvautuvat viekkauteen estääkseen tuholaisia syömästä niitä.

Kasvit osaavat myös suojautua auringon ultraviolettisäteilyltä: älykkäät kasvit valmistavat itselleen ison aurinkosuojakertoimen.


Lähde:

Klein, Alice. 2016. Plants ‘see’ underground by channelling light to their roots. New Scientist (1.11.).

Etevät kakadut päihittävät simpanssit kekseliäisyydessä

Kakadu päihittää simpanssin nokkeluudessa.





Joel Kontinen

Simpanssien pitäisi evoluution mukaan olla eläimistä fiksuimpia. Vaikka nykyisin tiedetään, että ihmisen ja simpanssin geneettinen ero on moninkertaisesti suurempi kuin mitä vielä kymmenisen vuotta sitten uskottiin, darvinistiset uskomukset ovat jatkaneet omaa elämäänsä.

Evolutionistit ovat näkevinään isoissa apinoissa inhimillisiä ominaisuuksia, viitteitä jonkinlaisesta kielitaidosta, uskonnosta ja moraalista, mutta monien muiden eläinten yllättävät taidot haastavat heidän uskomuksiaan.

Tuore Biology Letters -tiedelehdessä julkaistu tutkimus viittaa vahvasti siihen, että kakadut päihittävät simpanssit kekseliäisyydessä.

Figaro-niminen kakadu pääsi uutisiin jo vuonna 2012, kun eläintieteilijä Alice Auersperg (Wienin yliopiston kognitiivisen biologian laitos) kollegoineen julkaisi siitä tutkimuksen.

Figarolla oli häkissään puunkappale, joka oli liian paksu, jotta se olisi voinut yltää häkin ulkopuolelle jätettyyn pähkinään.

Sinnikäs kakadu ei antanut periksi vaan jyrsi nokallaan puusta kalikan, jonka se sai pujoteltua häkin verkon lävitse, ja näin se sai pähkinän.

Kaikki eivät uskoneet, että Figaro olisi tarkoituksellisesti tehnyt itselleen työkalun.

Jotkut otaksuivat, että se oli suutuspäissään käynyt puukalikan kimppuun ja vahingossa saanut itselleen ohuen kepin, jolla se ylettyi pähkinään.

Auersperg kollegoineen päätti selvittää, osaavatko kakadut valmistaa työkaluja erilaisista materiaaleista. He antoivat neljälle uroskakadulle (myös Figarolle) häkkiin vuoron perään oksan, jossa oli lehtiä, puukalikan ja pahvinpalan.

Kunkin kakadun piti kymmenessä minuutissa valmistaa annetusta materiaalista työkalu, jolla se saisi cashewpähkinän.

Kaikki kakadut saivat hetkessä sekä oksasta että puukalikasta työkalun, jonka avulla ne saivat pähkinän. Lisäksi Figaro ja yksi muu kakadu onnistuivat leikkaamaan pahvista ohuen kappaleen ja vetämään sillä pähkinän häkkiin.

Ne eivät hosuneet umpimähkään vaan leikkasivat pahvista nokallaan – järjestelmällisesti ja suoraan – työkalun, jolla ne kiskoivat cashewpähkinän luokseen.

Myös varikset päihittävät simpanssit etevyydellään (lue lisää täältä, täältä ja täältä).

Jumala on antanut kaikille eläimille, niin suurille kuin pienille, älykkyyttä, jotta ne pärjäisivät syntiin langenneessa maailmassa.

Lähde:

Barras, Colin. 2016. Creative cockatoos skilfully make tools from different materials. New Scientist (16.11.).