Lääke nurinaan: hyvän ajatteleminen, ilo ja kristityn toivo

Professori David Murray kehottaa uutuuskirjassaan kristittyjä uimaan vastavirtaan.




Joel Kontinen

Media tuo meille miltei pelkästään huonoja uutisia. Lehtien lukijapalstat ovat täynnä nurinaa ja valituksia.

Miten kristityn tulisi elää syntiin langenneessa maailmassa?

Professori David Murray kehottaa uutuuskirjassaan The Happy Christian: Ten Ways to Be a Joyful Believer in a Gloomy World (HarperCollins) kristittyjä uimaan vastavirtaan kaiken synkkyyden keskellä.

Kielteisten asioiden jauhaminen saa kenen tahansa masentumaan. Negatiivisuuden kyllästämässä maailmassa kielteisyys voi tarttua myös kristittyyn.

Raamattu puhuu paljon ajatuksista. Paavali esimerkiksi sanoo: ”Ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen” (Fil. 4:8).

Negatiivisista ajatuksista on lyhyt matka kielteisiin sanoihin ja pahoihin tekoihin, kun taas rakentavat sanat ja hyvät teot kumpuavat hyvistä ajatuksista.

Meidän tulisi muistaa kiittää Jumalaa myös Hänen teoistaan.

Maailman ei tulisi tuntea meitä siitä, että me olemme alinomaa ärtyisiä ja aina nurisemme ja valitamme kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta, vaan siitä, että me tarjoamme ihmisille paremman vaihtoehdon.

Vain Jumala voi antaa ihmiselle todellisen rauhan, joka kestää. Mutta nurina voi antaa lähimmäisillemme sen kuvan, että meilläkään ei aina ole tätä yli ymmärryksen käyvää rauhaa.

Raamatun sanoma on inspiroiva, mutta seurakunta ei aina ole osannut välittää sitä maailmalle oikealla tavalla. Evankeliumi ja kristityn toivo ovat peruspositiivisia asioita.

Professori Murray muistuttaa meitä myös siitä, että meidän tulisi keskittyä pääasiaan sen sijaan, että puuhastelisimme sivuseikkojen parissa (jotka sinänsä voivat toki olla hyödyllisiä). Raamatun tärkein teema on Jeesuksen Kristuksen tuoma pelastus.

Murrayn ajatukset näyttäisivät olevan hyvin raamatullisia. Meidän tulisi ennen kaikkea muistaa, että kristinusko ei ole teoriaa, vaan evankeliumi on edelleenkin Jumalan voima (kr. δύνᾰμις, dynamis).

Miksi emme siis panisi sitä täytäntöön?


Lähde:

Stetzer. Ed. 2015. 20 Truths from The Happy Christian by David Murray. Christianity Today (24.2.).

Tuomioistuin määräsi palestiinalaiset maksamaan miljoonakorvaukset terrori-iskuista

Entebben kansainvälisellä lentokentällä on vielä muisto vuoden 1976 konekaappauksesta. Kuva: David Konop, PD-USGov-Military-Army, Wikipedia.




Joel Kontinen

Ihmisten tappaminen saattaa koitua yllättävän kalliiksi palestiinalaisille. Amerikkalainen tuomioistuin määräsi PLO:n ja palestiinalaishallinnon maksamaan 218 miljoonan dollarin korvaukset kymmenelle perheelle, joiden omaisia kuoli Jerusalemin alueella tehdyissä terrori-iskuissa vuosina 2002–2004.

PLO ja muut palestiinalaisjärjestöt hakivat julkisuutta konekaappauksillaan ja muilla terrori-iskuillaan. PLO:takin radikaalimpi PFLP järjestö aloitti ilmarosvoukset vuonna 1968.

Joka kerta, kun jonotamme Helsinki-Vantaalla turvatarkastukseen, voisimme oikeastaan kiittää PFLP:iä ja PLO:ta siitä, mitä ne tekivät.

Palestiinalaisten raakuus on saanut monia jäljittelijöitä. Al- Qaida ja ISIS olisivat tuskin nousseet otsikoihin, jos palestiinalaisjärjestöjen esimerkki ei olisi innoittanut niitä.

Vaikka palestiinalaiset valittanevat oikeuden päätöksestä, on joka tapauksessa kohtuullista, että myös murhista joutuu tuomiolle.

Juutalaiset viettävät viikon päästä purimia (‏פורים) muistoksi siitä, että Haman yritti 2500 vuotta sitten tapattaa kaikki Persian juutalaiset.

Edes holokausti ei ole saanut juutalaisvihaa loppumaan.

Juutalaisviha on oikeastaan täysin käsittämätöntä, ellei tietäisi, että Paholainen vihaa Jumalan valitsemaa kansaa.


Lähde:

Peuhkuri, Lea. 2015. Palestiinalaiset tuomittiin jättikorvauksiin. Aamulehti 25.2., A16–7.

Huipputeknologiaa puussa: neste uhmaa painovoimaa, aurinkokenno kokoaa ja kierrättää itse itsensä

Monet puut tuovat iloa silmille.



Joel Kontinen

Elämme maailmassa, joka on täynnä kauneutta ja ihmeitä. Niinkin tuttu asia kuin mänty tai kuusi on täynnä huipputeknologiaa:

· Puussa on aurinkokennoja, jotka se kokoaa itse ja lopuksi vielä kierrättää.

· Puu imee nestettä maasta ja imaisee sen painovoimaa uhaten monen metrin korkeuteen.

· Puun kävyt tarjoavat oraville, käpytikoille ja käpylinnuille varsinaisen terveyspommin: aminohappoja, A-vitamiinia, tiamiinia, riboflaviinia ja niasiinia sekä omega-6- ja omega-3-rasvahappoja.

Puut elävät monesti symbioosissa sienten kanssa ja tarjoavat evolutionistille muna vai kana -ongelman, koska kumpikin hyötyy toisesta osapuolesta.

Evolutionistit uskovat, että puita kasvoi jo dinosaurusten kaudella. He pitävät Australianwollemiaa elävänä fossiilina ja kutsuvat sitä dinosauruspuuksi.

Ei siis ole ihme, että jo Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa kerrotaan, että Jumala teki kaiken kauniisti aikanaan.

Puut ovat osoitus luomisesta.

Aamulehti markkinoi litteän maan myyttiä

Iohannes de Sacrobosco kirjoitti 1200-luvulla tutkielman maapallon muodosta. Näyttääkö litteältä? Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Toimittajien kannattaisi tarkistaa historialliset yksityiskohdat, etenkin jos he kirjoittavat historiasta.

Aamulehdessä oli hiljattain juttu Magna Cartasta, jonka solmimisesta tulee kesällä kuluneeksi 800 vuotta.

Magna Carta rajoitti Englannin kuninkaan itsevaltaa ja takasi vapaille miehille oikeudet. Se oli tavallaan sekä ihmisoikeuksien julistus että perustuslaki.

Vuonna 1215 ”Amerikan olemassaolosta ei ollut aavistustakaan, ja maailma oli vielä vakaasti litteä”, Aamulehti kirjoittaa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Aamulehti suosii näennäishistoriaa. Aiemmin esimerkiksi Vesa Vanhalakka on markkinoinut litteää maata.

Myös Esko Valtaoja sanoo uskovansa, että Raamattu kertoo maan olevan litteä.

Eero Junkkaala on niin ikään sanonut, että keskiajan ihmiset uskoivat maan olevan pannukakun muotoinen. Hänen näkemyksensä liittyy läheisesti uskomukseen maan kaarevasta kannesta.

Litteä maa on ongelmallinen käsite, koska jo 700-luvulla jKr. Itä-Rooman kolikossa kuvattiin maata pyöreäksi. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tunnus oli maan muotoa symboloiva pallo, jonka päällä oli risti.

Monet keskiajan kristityt oppineet kirjoittivat maapallon muodosta. Yksikään heistä ei opettanut maan olevan litteä. Munkki Bede eli Beda Venerabilis (673–735) oli ehkä varhaisin teologi, joka käsitteli maan muotoa. Hän piti sitä pyöreänä. Samoin teki myös Tuomas Akvinolainen (1225–1274), jota monet pitävät keskiajan suurimpana teologina.

Iohannes de Sacrobosco (n. 1195–1256) kirjoitti vuonna 1230 tutkielman De sphaera mundi [Pyöreä maailma] maapallon muodosta. Hän perusteli siinä, miksi maapallo on pyöreä.

Niin Uudessa kuin Vanhassakin testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maapallon muotoon: Jesaja 40:22 esimerkiksi puhuu maan piiristä, ja evankeliumien opetuksessa Jeesuksen paluusta (Luuk. 17: 34–35) kuvaillaan tilannetta, jossa toiset nukkuivat ja toiset tekivät töitä samaan aikaan, vaikka antiikin kaudella vain rosvot työskentelivät öisin.


Lähde:

Mård, Anna. 2015. Demokratian perusta syntyi Juhanaa hiillostamalla. Aamulehti 19.2., B6–7.

Vanhin evankeliumikatkelma löydetty

Armenialaisen taiteilijan Sargis Ptisakin 1300-luvulla kuvittama Markuksen evankeliumin ensisivu. Kuva: Wikipedia (Public domain). Tutkijat analysoivat parhaillaan huomattavasti vanhempaa käsikirjoitusta.




Joel Kontinen

Monet skeptikot pyrkivät ajoittamaan Uuden testamentin kirjoitukset mahdollisimman myöhään. Tämä on käymässä yhä vaikeammaksi, koska äskettäin löytyi katkelma Markuksen evankeliumista, joka on radiohiiliajoituksen (C-14) ja käsiala-analyysin perusteella kirjoitettu ennen vuotta 90 jKr. eli vajaa 60 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen.

Ennen tätä löytöä vanhin evankeliumin katkelma oli Rylandsin papyrus eli Papyrus 52 (P52) noin vuodelta 125 jKr. Se sisältää Johanneksen evankeliumin jaksot 18:31–33 ja 18:37–38.

Markuksen katkelma oli käytetty muumion kasvinaamiona. Papyrus oli tuolloin kallista, ja köyhät ilmeisesti kierrättivät sitä.
Nykyisin muumionaamiot voidaan irrottaa vahingoittamatta papyruksen mustetta, joten teksti voidaan lukea ja analysoida.

Live Science laati hiljattain raportin löydöstä ja kertoi, että tutkijat julkaisevat siitä piakkoin tutkimuksen.

Löytö vahvistaa Raamatun luotettavuutta, koska myytit eivät ehdi syntyä kovin nopeasti.

Gnostilaiset evankeliumit ovat huomattavasti nuorempia kuin UT:n aidot evankeliumit.

Lähde:

Jarus, Owen. 2015. Mummy Mask May Reveal Oldest Known Gospel. Live Science (18.1.).

Vihatekoja Lähi-idässä: ISIS terrorisoi kristittyjä

Koptien näkemys Evankelista Markuksesta. Kuva: Public domain.



Joel Kontinen

Valtamedia on harvoin raportoinut Lähi-idän kristittyjen ahdingosta. Tänään Aamulehti teki kuitenkin poikkeuksen ja kertoi Egyptin kristittyjen tuskista ja vaikeuksista sen jälkeen kun ISIS-järjestön asemiehet mestasivat 21 koptikristittyä varhain maanantaiaamuna.

ISIS kidnappasi joukon kristittyjä työntekijöitä Itä-Libyassa viime joulukuussa. Terrorijärjestö julkaisi videon, jolla se ilmoitti, että surmatut miehet olivat ”ristin ihmisiä, vihamielisen egyptiläisen kirkon seuraajia.”

Heidän ainoa rikoksensa oli se, että he olivat kristittyjä.

ISIS on jo pitkään levittänyt palkoa kristinuskon synnyinseuduille. Se on aiemmin surmannut kymmenittäin kristittyjä Iranissa sekä muun muassa japanilaisen lehtimiehen Kenji Goton Syyriassa.

Samaan aikaan äärimuslimit tappavat juutalaisia niin Ranskassa kuin Tanskassa ja Ruotsin juutalaiset pelkäävät.

Johanneksen evankeliumissa ei turhaan puhuta valosta ja pimeydestä, jotka ovat toistensa vastakohtia.

Ne, jotka elävät hengellisessä pimeydessä, vihaavat valoa, koska valo paljastaa heidän pahat tekonsa.

He eivät voi sietää juutalaisia, koska nämä ovat Jumalan valitsema kansa. Ja he vihaavat kristittyjä samasta syystä.


Lähde:

Timonen, Ilkka. 2015. Egypti reagoi heti koptilaisten mestauksiin. Aamulehti 17.2., A6–7.

Rudyard Kipling, norsu, krokotiili ja evoluutiotarinat

Elefanttitarinat eivät edistä evoluutiota.


Joel Kontinen

Satuilu kuuluu oleellisesti niin darvinistiseen evoluutioon kuin kansantarinoihin.

Vaikka Richard Dawkins on tuominnut satujen vaarallisuuden, hän itse pitää kiinni siitä, että kala muuttui ihmiseksi "400 miljoonassa vuodessa".

Koulun biologian kirjassa kerrotaan, miten kirahvi sai pitkän kaulansa. Rudyard Kipling taas kertoo Viidakkokirjassaan, miten elefantti sai pitkän kärsänsä. Krokotiili iski norsun nenään ja venytti sen pitkäksi kärsäksi.

Evolutionistit ovat omaksuneet Kiplingin tavan satuilla. Vilkas mielikuvitus ei kuitenkaan takaa sitä, että evoluutiotarinat olisivat biologisesti tai geneettisesti yhtään tehokkaampia kuin viidakkotarinat.

Reilu vuosi sitten krokotiili iski elefantin kärsään kiinni hampaillaan Sambiassa. Elefantti ravisteli krokon pois mutta näytti hieman irvistelevän sen jälkeen. Kärsä ei näyttänyt pidentyneen.

Näin nolosti on myös käynyt monelle evoluutiotarinalle.

Lähde:

Elephant attacked by crocodile at waterhole. New York Daily News 11.11. 2013.