Joel Kontinen
YLEn hiljattain esittämässä ohjelmassa vanha tuttavamme Richard Dawkins pohtii synnin olemusta. Hän kävelee Lontoossa, Pariisissa ja San Franciscossa ja miettii, mistä moraali on saanut alkunsa ja miten uskonnosta luopuminen voisi vaikuttaa maailmaamme.
Dawkins ei pyri lähestymään moraalin ongelmaa objektiivisesti. Hän sivuuttaa kristinuskon vaikutuksen liki olan kohautuksella ja tarjoaa tiedettä kaiken kattavaksi lääkkeeksi.
On oikeastaan ironista, että Dawkins ottaa puheeksi toisen maailmansodan aikaisen holokaustin, koska natsi-Saksan tiedemiehet sovelsivat sen ajan huipputiedettä (eugeniaa eli rodunjalostusta) pyrkiessään pääsemään eroon juutalaisista.
Dawkins käyttää muutenkin faktoja hyvin valikoidusti ja tarkoitushakuisesti. Kristinuskon tuomat siunaukset jäävät häneltä unholaan, ja hän tulkitsee edistystä (esimerkiksi orjakaupan kieltämistä) ihmisen kehittymisenä.
Richard Dawkinsin maailmassa evoluutiosta tulee joka naisen niksikirja, joka ratkaisee kaiken mahdollisen. Uskonnot sekoittuvat toisiinsa, ja tieteestä tulee kaiken korkein auktoriteetti tavalla, josta esimerkiksi C. S. Lewis aikoinaan varoitti.
Dawkinsille ”tiede” tarkoittaa darvinistiseen evoluutioon perustuvaa materialistista ja pohjimmiltaan ateistista maailmankatsomusta, jossa yliluonnollisille elementeille ei ole sijaa.
Ihminen on siinä täysin yksin ja hänen täytyykin olla yksin, koska hän on hylännyt Luojansa ja haluaa itse päättää moraalistaan.
Lähteet:
Läärä, Kaisa. 2013. Uskonto vaalii ja lisää moraalittomuutta. Aamulehti 8.8., B27.
Tiededokumentti: Dawkinsin maailma. Jakso 1/3. Synti. Esitetty: To 8.8.2013 klo 21.00 Yle Teema.
Tekstit
