Tapio Puolimatka luennoi viime viikonvaihteen usko ja tiede -risteilyllä maailmankatsomuksen vaikutuksesta tieteellisiin teorioihin.
Joel Kontinen
Kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka lainasi tieteenhistorioitsija Ronald Numbersia, jonka mukaan uskonnon ja tieteen jatkuva ristiriita on tieteen ja uskonnon historian suurin myytti. Se on pikemminkin propagandaa kuin historiaa.
Puolimatka totesi, että kulttuuri hallitsee ihmisiä suurilla valheilla. Suurimpia valheita on se, että kristinuskosta luopuminen edistäisi tieteellistä vapautta. Asia on juuri päinvastoin. Kristinusko tarjoaa ihmisille vapautta, ja tiede ei voi edistyä ilman älyllistä vapautta.
Vaikka keksintöjä syntyi myös ei-kristillisissä kulttuureissa, esimerkiksi Kiinassa, muut kulttuurit olivat elitistisiä eivätkä olleet kiinnostuneita tavallisten ihmisten arjesta. Antiikin Kreikka oli orjayhteiskunta. Demokratia ei koskenut orjia. Intiassa kastilaitos synnytti piittaamattomuutta, ja islam oli ehkä historian pahin orjuuttaja. Muhammedin seuraajilla oli miljoonia orjia. Lisäksi islam ei tunne absoluuttista totuutta.
Vain kristinusko käytti teknologiaa lievittämään ihmisten ahdinkoa. Yliopistolaitos syntyi keskiajalla katedraalikouluista, ja usko järjelliseen Luojaan innoitti tutkimaan luontoa. Tiedettä tehtiin Jumalan kunniaksi. Absoluuttinen totuus tunnettiin yksinomaan kristinuskossa.
Professori Puolimatka sanoi, että kolminaisuusoppi on innoittanut luonnontieteen suuria läpimurtoja. Sähkömagnetismin uranuurtaja Michael Faraday (1791–1867) uskoi, että kolminaisuus ilmenee myös fysiikassa, ja tämä inspiroi hänen tieteellistä työtään. James Clerk Maxwellin (1831–1879) löydöt myös perustuivat kolminaisuusoppiin.
Ateismissa on pohjimmiltaan samat ongelmat kuin islamissa eli totuuden ja vapauden puute. Se kiistää sen, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Niinpä ateisti ei viime kädessä voi luottaa edes omiin kykyihinsä.