Joel Kontinen
Ranskan oikeusministeri Christiane Taubira on viime viikkoina toistuvasti kuullut olevansa apina. Mielenosoittajat ovat myös tarjonneet mustaihoiselle ministerille banaaneja.
Heinäkuussa Italian maahanmuuttoministeriä Cecile Kyengeä haukuttiin orangiksi.
Lehdistö näkee tässä ilmiössä rasismia. Sitä onkin vaikea kiistää, mutta harva yhdistää apinavertaukset niiden lähteeseen eli Charles Darwinin kirjoituksiin.
Harva solvaa valkoihoisia apinoiksi. Darwin ei keksinyt rasismia, mutta hän ja alkuajan evolutionistit olivat aikansa lapsia ja olettivat, että valkoiset olivat kehittyneempiä kuin mustat.
Jo Lajien synnyn alkuperäinen nimi kertonee jotain: On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life.
Teoksessaan Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871) Darwin vihjaa, että evoluutio suosii nimenomaan valkoista "rotua". Hän ennusti, että tulevaisuudessa
”ihmiskunnan sivistyneet rodut aivan varmasti hävittävät ja syrjäyttävät villit rodut kaikkialta maailmasta. Samalla ihmismäiset apinat … epäilemättä hävitetään. Ihmisen ja hänen lähimpien sukulaistensa välinen juopa on tuolloin leveämpi kuin neekerin tai australialaisen ja gorillan [välinen ero] nykyisin, koska se - kuten saatamme toivoa - erottaa kaukasialaistakin sivistyneemmän ihmisen apinoista, jotka ovat alhaisia kuin paviaani.”
Charles Darwinin ajatukset heijastuivat myös Hunterin Civic Biology –kirjaan, jota John Scopes käytti vuonna 1925 opettaessaan biologiaa ennen Daytonin kuuluisaa apinaoikeudenkäyntiä. Siinä sanotaan, että nykyisin ihmisrotuja on viisi, joista kaikkein kehittynein on kaukasialainen rotu, jota Euroopan ja Amerikan valkoiset sivistyneet kansat edustavat.
Tutkijat ovat hylänneet tällaisen näkemyksen jo ajat sitten. Genetiikka vahvistaa sen, minkä Raamattu osoitti jo tuhansia vuosia sitten eli eri ihmisrotuja ei ole olemassa vaan ”yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat” (Ap. t. 17: 26).
Lähde:
Mustaa ministeriä verrattiin apinaan. Aamulehti 15.11. 2013, A15.
Tekstit
