lauantai 19. huhtikuuta 2014

”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”: Suomalaiset uskovat enkeleihin – mutta millaisiin enkeleihin?

Fridolin Leiber (1853–1912) maalasi enkelille siivet. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Nykyään lähes joka toinen suomalainen uskoo enkeleihin. Tämä käy ilmi Alma Median tuoreesta kyselytutkimuksesta. Julkisuuden henkilöistä esimerkiksi Jutta Urpilainen, Kirsi Ranto ja Irja Askola kuuluvat tähän kategoriaan.

Raamatussa puhutaan varsin paljon enkeleistä. Monen nykysuomalaisen enkeliteologia eroaa kuitenkin ainakin jossain määrin siitä, mitä Vanha ja Uusi testamentti meille kertovat.

Uuden testamentin mukaan enkelit ovat palvelevia henkiä. Kreikan kielen sana ἄγγελος (angelos) tarkoittaa sanansaattajaa. Enkeleillä ei ole aineellista (fyysistä) ruumista, mutta evankeliumeissa ne kuvataan aina ihmisten – ja nimenomaan nuorten miesten – hahmoisina. Ne välittävät Jumalan sanomia ihmisille, eivät ihmisen sanomia Jumalalle.

Uudessa testamentissa ei kerrota, että enkelillä olisi siipiä. (VT:n kerubit ja serafit eivät ole tällaisia sanansaattajia, vaan ne liittyvät Jumalan palvontaan.)

Raamattu ei opeta, että ihminen voisi ottaa yhteyden enkeliin tai pyytää enkeleitä tekemään palveluksia.

Jeesus ja Raamatun profeetat kertoivat Lusiferista, johtavasta enkelistä, joka kapinoi alussa Jumalaa vastaan ja sai kolmasosan enkeleistä mukaansa. New Age -filosofiat eivät tunnusta tätä eroa pyhiin ja pahoihin enkeleihin, ja niissä uskotaan virheellisesti, että kaikki enkelit ovat hyviä.

Apostoli Paavali varoitti tällaisesta sinisilmäisyydestä. Jotkut enkelit ovat nimittäin oikeasti pahoja.



Lähde:

Metsähalme, Freija. 2014. Enkeli pitää minusta huolta. Aamulehti 18.4, A4–A7.