Joel Kontinen
Ranska tuki palestiinalaisten pyrkimyksiä päästä valtioksi, mutta se ei näyttänyt sammuttavan arabien vihaa, vaan näistä sotaisimmat tekivät Pariisissa joukon karmaisevia iskuja, joista Eurooppa ei aivan hetkessä selviä.
Asiantuntijat pyrkivät monesti etsimään sosiologisia tai psykologisia syitä tällaisiin murhenäytelmiin. Heiltä jää huomaamatta, että maailmamme on miltei alusta lähtien ollut valkeuden ja pimeyden taistelutanner.
Pimeys on jo hävinnyt, mutta se kykenee kuolintoreissaan saamaan aikaan pahaa jälkeä.
Vaikka länsimailta on lähimmäisenrakkaus usein ollut kadoksissa, sen puutteen ei pitäisi oikeuttaa arabeja (tai muitakaan) tappamaan toisia ihmisiä, jotka heidän tavoin on luotu Jumalan kuvaksi.
Jo miltei heti Eedenin jälkeen Kain tappoi veljensä Abelin, ja sama meno on jatkunut meidän päiviimme, joskin aseet ovat nyt paljon tehokkaampia ja jälki karmeampaa.
Hyvä lehtimiestapa saattoi hyvinkin olla kateissa satiirilehti Charlie Hebdolta, mutta ei sen puutteen pitäisi johtaa silmittömään tappamiseen.
Monet ovat jo ehtineet lähteä kaduille protestoimaan toimitukseen tehtyä iskua. Kuinka moni sen sijaan kiinnittää huomiota siihen, että islamistit kävivät myös juutalaisen kosher-supermarketin kimppuun?
Lännen vasemmistoliberaalit lähtevät herkästi osoittamaan tukea palestiinalaisille – joista osa avoimesti kannattaa ISIS:tä – ja boikotoivat Jaffa-appelsiinejä ja muita israelilaisia tuotteita.
Mutta kun juutalaisia tapetaan, vain todelliset kristityt viitsivät korottaa ääntään.
Lähde:
France sieges: Anti-terror forces storm Paris supermarket. BBC news (9.1. 2015).
Tekstit
