Joel Kontinen
Silmän rakenne on Charles Darwinin päivistä alkaen askarruttanut evoluution kannattajia. Silmä tarkentuu automaattisesti, ja sillä näkee niin valossa kuin hämärässäkin. Se näyttää niin nerokkaasti suunnitellulta, että heidän on täytynyt turvautua luoviin selityksiin pönkittääkseen naturalistista /materialistista maailmanselitystään.
Esimerkiksi Richard Dawkins on toistuvasti väittänyt, että ihmisen silmä on suunniteltu huonosti.
Asiantuntijat ovat jo pitkään tienneet, että hän puhuu puuta heinää.
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että silmä on suunniteltu erittäin nerokkaasti.
Sonyn insinöörit ovat hakeneet ihmisen silmästä innoitusta ja mallintaneet sen avulla tarkempia kameroita.
Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain Petri Ala-Laurilan ja Fred Rieken verkkokalvotutkimusta. Laurila, joka on Helsingin yliopiston akatemiatutkija ja Aalto-yliopiston biofysiikan apulaisprofessori, toteaa:
"Jos verkkokalvo olisi videokamera, se olisi ylivoimainen verrattuna ihmisen kehittämiin kameroihin. Alle puolen millimetrin paksuiseen kudokseen on pakattu hämmästyttävä laskentateho ja supertietokoneen suorituskyvyn ylittävä dynamiikka.”
Silmä on suunniteltu ällistyttävän nerokkaasti. Helsingin Sanomat jatkaa:
”Kuuttomana kirkkaana yönä saatamme erottaa himmeän tähden, vaikka siitä tulisi silmiimme vain pari fotonia eli valokvanttia. Olemme tottuneet näköaistimme suorituskykyyn emmekä osaa hämmästellä sitä. Valoherkkyyden saavuttamiseksi yhteen sauvasoluun on pakkautunut miljardi valoherkkää näköpigmenttimolekyyliä. Näköherkkyyden rajalla toimiva gangliosolu kerää signaalinsa tuhansista sauvasoluista.”
Tällainen hienosäätö ei ole syntynyt darvinistisen prosessien avulla. Silmä kertoo meille luomisesta.
Lähde:
Kivimäki, Antti. 2015. Silmän verkkokalvo on luultua älykkäämpi. Helsingin Sanomat (7.1.).
Tekstit
