Joel Kontinen
Komeetta 67P ohitti eilen Auringon 186 miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Kaasua, pölyä ja myös yllättävän paljon vettä suihkusi näyttävästi avaruuteen.
Toisin kuin moni toivoi, 67P ei ratkaissut elämän synnyn naturalistista arvoitusta.
Jotkut uskovat, että maapallon elämän ainekset ovat lähtöisin komeetoilta.
Elämän synnyn työntäminen avaruuteen ei kuitenkaan auta häivyttämään perusongelmaa: elämä ei synny elottomasta edes silloin, kun tuo eloton möhkäle on komeetta.
Komeetat ovat rumia ankanpoikasia, jotka muuttuvat häkellyttävän kauniiksi, kun ne ohittavat Auringon ja näyttävät pyrstönsä. Samalla ne myös menettävät massiivisesti ainetta avaruuteen.
Komeetan massan on arvioitu kestävän vain 100 000 vuotta. On melkoinen paradoksi, että ”4,5 miljardin vuoden” ikäisessä aurinkokunnassa voi nähdä yhtään komeettaa.
Sekularistit uskovat, että saamme lisää komeettoja tuhoutuneiden tilalle Kuiperin vyöhykkeeltä, jossa kuitenkin näyttäisi olevan etupäässä isohkoja Pluton, Erisin ja Sednan kaltaisia kääpiöplaneettoja, ja Oortin pilvestä, josta ei edes varmasti tiedetä, onko se olemassa.
Lähde:
Aron, Jacob. 2015. Rosetta sees sparks as comet 67P reaches closest approach to sun. New Scientist (13.8.).
Tekstit
