Evoluutiolta loppuu aika: uuden löydön mukaan maapallon elämä alkoi liki alussa

Uusi tutkimus ei jätä aikaa evoluutiolle. Kuva: Robert Embley/NOAA Pacific Marine Environmental Laboratory, public domain.




Joel Kontinen

Elämän synty on aiheena tiedejulkaisujen kestosuosikki. Yleensä jokainen uusi löytö kumoaa aina edellisen, ja niin peli pääsee taas jatkumaan.

Evoluution mukaan elämän piti kehittyä pikkuhiljaa vuosimiljoonien saatossa, mutta monet löydöt kertovat jostain muusta.

Äskettäin Nature julkaisi tutkimuksen Pohjois-Kanadasta löytyneistä rautapitoisista kallioista.

Matthew Dodd (University College London) kollegoineen uskoo löytäneensä niistä mikroskooppisen hienoja rakenteita, joita myös stromatoliitit tekevät.

Stromatoliitit ovat syanobakteerien rakentamia kupumaisia muodostelmia.

Syanobakteerit ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Niissä on esimerkiksi nanotason suunnittelusta kertovia tylakoideja eli energiaa kerääviä elimiä, DNA:ta ja ribosomeja.

Doddin ja kollegoiden löytöjen oletettu ikä – 3,75 – 4,29 miljardia vuotta – saa ainakin niiden löytäjät innostumaan.

Mutta jos ne olisivat niin vanhoja, evoluutiolle ei juuri jäisi aikaa.

Evoluution pulmat eivät loppuisi vielä siihen. Jo bakteeri on niin mutkikas, että evoluutio ei pysty sitä muuttamaan ei-bakteeriksi, ja pienin mahdollinen solu on rakenteeltaan yllättävän monimutkainen.

Lähde:

Barras, Colin. 2017. Traces in rock may be the oldest evidence of life on Earth ever. New Scientist (1.3.).