Taas takaisku ulkoavaruuden elämän etsijöille: ET:n megarakennelma lienee jättiplaneetta

Pienet vihreät miehet eivät taida viihtyä näissä maisemissa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/T. Pyle.




Joel Kontinen

Naturalistisen uskomuksen mukaan universumin pitäisi kuhista elämää, koska sitä on täällä. Me emme missään tapauksessa saisi olla ainutlaatuisia: se osoittaisi selvästi, että Jumala on nimenomaan luonut elämän maapallolle.

Naturalistisen selityksen mukaan elämä on uhmannut luonnonlakeja ja syntynyt sattumalta täällä, ja sen on siksi täytynyt syntyä sattumalta myös muualla.

Tämä ei ole tieteellinen vaan pikemminkin filosofinen oletus, koska Jumala on monelle liian pelottava ajatus.

Niinpä radioteleskoopit kuuntelevat kaiken aikaa pienten vihreiden miesten oletettavasti lähettämiä viestejä, mutta jostain syystä nämä mieluummin pysyttelevät piilossa.

Kaikki tähänastiset viestit ovat osoittautuneet vääriksi hälytyksiksi.

Avaruustieteilijöitä pitkään askarruttaneet tähdeltä KIC 8462852 kantautuneet viestit saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan johtua siitä, että tähteä kiertää Saturnuksen kaltainen eksoplaneetta, jolla on renkaat.

Tutkijat olettava, että planeetta ja renkaat vuorollaan himmentävät tähdeltä tulevan valon ja näin saavat sen näyttämään viestiltä.

Mutta tämäkään tuskin estää elämän etsintää edes sieltä, missä sitä ei voi löytyä.

Lähde:

Emspak, Jesse. 2017. ‘Alien megastructure’ star may host Saturn-like exoplanet. New Scientist (23.8.).

Kolmiulotteinen dinosaurus näyttää lohikäärmeen patsaalta, Live Science kertoo

Lohikäärmepatsas? Kuva: Machairo, CC BY-SA 4.0.




Joel Kontinen

Luulisi, että dinosaurus olisi jo ehtinyt menettää muotonsa ”112 miljoonassa” vuodessa, mutta nodosauruksiin kuuluva Borealopelta markmitchelli on säilynyt niin hyvin, että Live Science sanoo sen näyttävän nukkuvaa lohikäärmettä esittäväksi patsaaksi.

Live Science tarjoaa meille myös tarinan, joka kertoo, miten se on säilyttänyt kolmiulotteisen muotonsa:

B. markmitchelli ajautui kuoltuaan muinaiseen sisämereen, joka tuolloin ulottui nykyisestä Meksikonlahdesta Jäämerelle, suojaan saalistajilta ja haaskansyöjiltä. Näin hait, makeanveden krokotiilit ja joutsenliskot jättivät sen rauhaan.

Mitään tieteellisiä todisteita tällaiselle tarinoinnille ei tosin ole. On loogisempaa uskoa, että tämä 5,5 metrin pituinen, 1300 kiloa painava nodosaurus kuoli Nooan ajan vedenpaisumuksessa noin 4 500 vuotta sitten.

B. markmitchellissa on jäljellä pigmenttiä ja pehmeitä kudoksia, jotka myös puhuvat nuoremman iän puolesta.

Lähde:

Geggel, Laura. 2017. Sleeping Dragon: How This Dinosaur Got Preserved in 3D. Live Science (28.8.).

Rytikerttunen hyödyntää tietoa magneettisesta deklinaatiosta suunnistaessaan

Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus). Kuva: Martien Brand, CC BY 2.0.





Joel Kontinen

Syksy ja kevät tuovat monesti mieleen lintujen häkellyttävät suunnistustaidot. Sama puolikesy punarinta (Erithacus rubecula) löytää tiensä joka kevät aina samalle pihalle ja myös lähtee kohti etelää samasta paikasta. Suunnistaessaan se hyödyntää kvanttiteknologiaa.

Myös rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) on taitava suunnistaja. Venäläistutkijat julkaisivat äskettäin raportin sen kyvystä hyödyntää magneettista deklinaatiota eli maantieteellisen pohjoisnavan ja magneettisen pohjoisnavan välistä kulmaa. Näin se selvittää, millä pituusasteella se kulloinkin kulkee, ja voi siten jatkaa haluttuun kohteeseen.

Kyyhkynen taas saattaa kuulla magneettikenttiä. Tutkijat uskovat, että kyyhkysen sisäkorva ottaa vastaan signaaleja Maan magneettikentästä. Linnun yksittäiset solut tulkitsevat, mistä signaali tulee ja miten voimakas se on.

Viirukerttuli (Dendroica striata) painaa vain 22 grammaa mutta lentää kolmessa päivässä välilaskutta 2 730 kilometriä.

Kuningasfregatti (Fregata minor) lentää 60 vuorokautta laskeutumatta, liitää välillä 60 kilometriä ja nukkuu ilmassa matkallaan maapallon toiselle puolelle. Ennätyslennon pituudeksi on mitattu 55 000 kilometriä.

Tällaista ei Darwin olisi ennustanut.


Lähde:

Chernetsov, Nikita et al. 2017. Migratory Eurasian Reed Warblers Can Use Magnetic Declination to Solve the Longitude Problem. Current Biology 27, 1–5 (julkaisupäivä: 11.9.).

Dinosaurusten yllä lentäneet papukaijat muistuttivat nykyisiä lurikkeja

Myskilurikin tapainen papukaija eli jo dinosaurusten aikaan.





Joel Kontinen

Harvat linnut ovat lurikkeja värikkäämpiä. Näissä pienissä australialaisissa papukaijoissa näkyy miltei kaikki mahdolliset värit.

Koiras ja naaras ovat liki samanvärisiä, joten Charles Darwinin teoria seksuaalisesta valinnasta ei selitä niiden riemunkirkuvaa väritystä.

Tiedämme Naturessa jo vuonna 1998 julkaistusta tutkimuksesta, että niiden kaltaiset linnut lentelivät dinosaurusten yllä, mutta tämä tieto on ollut kateissa evoluution kotimaisilta puolustajilta.

Dinosaurusten maailma ei ollut lähimainkaan sellainen, joksi evolutionistit sen kuvittelevat, vaan monet nykylinnut ja nisäkkäät elivät dinojen aikaan.

Tämä ei tuota ongelmia, kun muistamme, että vuosimiljoonia ei koskaan ole ollutkaan, vaan Jumala loi kaikki eläimet miltei samaan aikaan.

Lähde:

Sanders, Robert. 1998. Parrot Fossil from the Cretaceous Pushes Back Origin of Modern Land Birds. Berkeleyan
(18.11.).

Vastasyntyneet pystyvät erottamaan isot ja pienet luvut toisistaan

Vastasyntyneet tietävät, mikä luku on iso ja mikä pieni. Kuva: MjolnirPants, public domain.





Joel Kontinen

Äsken tutkijat huomasivat, että vauvat alkavat oppia kieltä jo ennen syntymäänsä.

Näyttänee siltä, että vauvat on ohjelmoitu tunnistamaan kieltä.

Uusi tutkimus viittaa siihen, että muutaman tunnin ikäiset lapset myös tunnistavat numeroiden eron.

Padovan yliopistossa (Università degli Studi di Padova) tehdyssä tutkimuksessa 12 – 117 tunnin ikäisille vauvoille opetettiin numero 12. Kun heille sitten näytettiin sitä pienempi luku (kaksi valkoista neliötä ja kunkin neliön sisällä oli neljä mustaa neliötä vierekkäin), he katsoivat enemmän vasemmalle.

Kun heille näytettiin kaksi valkoista neliötä, joiden sisällä oli yhteensä 36 mustaa neliötä, he katsoivat oikealle.
Vauvat myös osasivat sijoittaa luvun 12 vasemmalle, jos edellinen luku oli isompi (eli 36), ja oikealle, jos edellinen luku oli pienempi (eli 4).

Vauvoilla oli myös suhteellisuudentajua: Jos heille ensin näytettiin isompi luku (36 neliötä), he sijoittivat luvun 12 vasemmalle. Jos edellinen luku oli pienempi (4), he sijoittivat kahdentoista oikealle.

Jotkut tutkijat uskovat, että ihmisen aivot on ohjelmoitu arvostamaan runoutta.

Tämä kertoo meille erittäin älykkäästä suunnittelusta, johon on voinut pystyä vain kaiken Luoja.

Lähteet:

Hamzelou, Jessica. 2017. Newborn babies already have a sense of how numbers work. New Scientist (22.8.).

Rugani, Rosa et al. 2017. A mental number line in human newborns. bioRxiv (13.7.).

Kalan uinti inspiroi tehokkaampia robotteja

Kuva: Eric Engbretson, U.S. Fish and Wildlife Service. Public domain.




Joel Kontinen

Suunnittelu on niin ilmeistä luomakunnassa, että sitä on entistä vaikeampi kieltää. Monet luonnossa näkyvät ratkaisut ovat moninkertaisesti nerokkaampia kuin mitä ihmiset ovat kyenneet pitkän suunnittelun ja puurtamisen jälkeen tekemään.

Monesti ihminen vain matkii sitä, minkä Jumala loi ensin.

Biomimetiikasta eli luonnossa ilmenevien nerokkaiden ratkaisujen jäljittelystä on tullut tuottava ja trendikäs tutkimusala.

Äskettäin Physical Review Fluids julkaisi Mehdi Saadatin ja kollegoiden tutkimuksen siitä, miten taloudellisesti kalat uivat.

Ne käyttävät pyrstöään optimaalisesti. Miltei kaikki kalat ja monet muut vesieläimet liikuttavat pyrstöään jokaisella iskulla osapuilleen 33 – 100 prosenttia pituudestaan.

Insinöörit pyrkivät hyödyntämään tätä tietoa suunnitellessaan tehokkaampia (ja hiljaisempia) pienoissukellusveneitä, joissa ei tarvita potkuria.

Insinöörit ovat aiemmin hakeneet inspiraatiota esimerkiksi majavan turkista (parempi märkäpuku), luustomme voitelujärjestelmästä (tehokkaampia teollisia voiteluaineita), kissan viiksistä (robotteja), hain evistä (lentokerosiinin säästämiseksi) ja hopeamuurahaisesta (tehokkaampia jäähdytyspintoja).

Luettelo ei ole alkuunkaan tyhjentävä, mutta jo nyt voimme apostoli Paavalin tavoin sanoa:

”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” (Room. 1: 19 – 20.)

Lähde:

Skibba, Ramin. 2017. Solving how fish swim so well may help design underwater robots. New Scientist (21.8.).

Evolutionistien pulma: pienet vihreät miehet pysyttelevät piilossa

Eikö täältäkään? Galaksi NGC 5949. Kuva: ESA/Hubble & NASA.




Joel Kontinen

Universumi on niin laaja, että älykästä elämää pitäisi olla siellä sekä täällä, ainakin evolutionistien mukaan.

Monet eivät voi hyväksyä sitä, että Maa olisi ainutlaatuinen. He uskovat, että kun elämä on kerran syntynyt täällä, sen on täytynyt kehittyä myös muualla täysin spontaanisti.

Evolutionistit joutuvat tavan takaa keksimään uusia selityksiä, kun he eivät ole saaneet ensimmäistäkään havaintoa ulkoavaruuden elämästä.

Eläkepäivistään nauttiva astrofyysikko Daniel Whitmire ehtii välillä spekuloida, että myös muut (oletetut) sivilisaatiot ovat saattaneet kehittyä yhtä hitaasti kuin meidän. Täällä esimerkiksi radio keksittiin vasta satakunta vuotta sitten.

Whitmire arvelee, että muuallakin on saatettu herätä varsin myöhään, joten he eivät ole vielä ehtineet ottaa meihin yhteyttä.

Kaikki pienten vihreiden miesten oletettavasti lähettämät viestit ovat olleet vääriä hälytyksiä, vaikka kukin niistä herätti aikoinaan melkoisesti huomiota.

Selitys on monesti ollut paljon proosallisempi kuin mitä evolutionisti olisi toivonut.

Evolutionistit joutunevat pettymään vielä monesti, koska elämä syntyy vain elävästä.

Lähde:

University of Arkansas, Fayetteville. 2017. Where is everybody? The implications of cosmic silence. Science Daily. (11.8.).

”100 miljoonaa vuotta” vanhat kukat näyttävät niin tuoreilta kuin ne olisi poimittu eilen

Eucryphia. Kuva: MPF, CC BY-SA 3.0. Tämän kukan muinaiset lähisukulaiset löytyivät Burmasta.



Joel Kontinen


Charles Darwin kutsui kukkien evoluutiota inhottavaksi mysteeriksi (abominable mystery), koska ne eivät näyttäneet sopivan hänen ajatusmaailmaansa.

Eikä arvoitus ole ratkennut yli 150 vuodessa. Varhaisimmat kukat näyttävät aivan nykykukilta, eli niiden evoluutio loistaa poissaolollaan.

Äskettäin kaksi Oregonin valtionyliopiston emeritusprofessoria, George Poinar Jr. ja Kenton Chambers, raportoivat Burmasta eli Myanmarista löydetyistä seitsemästä ”100 miljoonaa vuotta” vanhasta kukasta.

Dinosaurusten ajan kasvit viihtyvät yhä keskuudessamme.

Poinar sanoi, että meripihkaan kivettyneiden kukkien osat näyttivät niin tuoreilta, että ne olisi voitu poimia eilen puutarhasta.

Ne ovat sitä paitsi sukua nykyisin kukkiville lajeille.

Meripihkaan hautautuneet eläimet ja kasvit haastavat evoluution osoittamalla, että sitä ei ole tapahtunut.

Ne haastavat myös uskon vuosimiljooniin. Miten kukka voisi säilyä 100 miljoonaa vuotta näyttämättä ikäänsä?

Lähde:

Oregon State University. 2017. Seven complete specimens of new flower, all 100 million years old. Science Daily (15.8.).

Karhukainen uhmaa darvinistisia selityksiä superkyvyillään

Pieni mutta sitkeä. Kuva: E. Schokraie, U. Warnken, A. Hotz-Wagenblatt, MA. Grohme, S. Hengherr et al. Comparative proteome analysis of Milnesium tardigradum in early embryonic state versus adults in active and anhydrobiotic state. PLoS ONE 7(9): e45682 (2012). Creative Commons (CC BY 2.5).





Joel Kontinen

Apostoli Paavali kirjoitti Rooman kristityille, että Jumalan teot näkyvät kaikkialla. Me näemme ne kukkien väriloistossa, luonnon matemaattisessa tarkkuudessa (etenkin fraktaaleissa ja Fibonaccin lukujonoissa).

Myös solujemme nanomoottorit ja DNA:n korjausmekanismit kertovat luomisesta.

Lisäksi joissain eläimissä on niin häkellyttäviä piirteitä, että evoluutio ei olisi niitä voinut keksiä: aavikkolisko uhmaa painovoimaa, kaljurotta selviää miltei tyystin ilman happea ja karppi jopa täysin ilman sitä.

Mutta ehkä kaikkien oudoin luotu on pikkuruinen karhukainen, jonka on uhmannut evoluutiota jo ”530 miljoonaa vuotta”.

Karhukainen on eläinkunnan ekstreme-mestari, joka selviää hengissä jopa jäätymisestä.

Tuore tutkimus selvitti, miten se pystyy selviytymään, vaikka sen solut kuivuisivat. Karhukaiset tuottavat proteiinia, jonka avulla niiden solut säilyttävät rakenteensa myös täysin ilman vettä.

Lähde:

Woodward, Aylin. 2017. Tardigrade genomes help explain how they survive without water. New Scientist (27.7.).

Dinokauden älykkäästi suunniteltu merilintu osasi sukeltaa

Dinokauden merilintu osasi nykylintujen metkun.




Joel Kontinen

Auringon alla ei ole kovin paljon uutta.

Dinosaurusten kaudella elänyt merilintu osasi kaikesta päätellen nykylintujen tavoin sukeltaa, mikä kertoo erittäin älykkäästä suunnittelusta.

Science Daily esittelee meille vanhimman Japanista löydetyn lintufossiilin, jonka arvellaan olevan ”84–90 miljoonaa vuotta” vanha.

Dinojen maailmassa eläneestä Chupkaornis keraorumista on säilynyt niin paljon luita, etenkin reisiluita ja nikamia, että se on tunnistettavissa sukeltavaksi vesilinnuksi.

Nykyisin tiedetään, että dinosaurusten kaudella eli ainakin 432 nisäkäslajia ja kymmeniä meillekin tuttuja lintuja, esimerkiksi ankkoja, flamingoja ja papukaijoja.

Lähde:

Perot Museum of Nature and Science. 2017. Amateur collectors in Japan discover country's first and oldest fossil diving bird. Science Daily. (8.8.).

Älykkäästi suunniteltu karppi selviää talven yli hengissä ilman happea

Karppi on suunniteltu kestämään kylmää. Kuva: Type17, CC BY 3.0.





Joel Kontinen

Karppi (Cyprinus carpio) selviää talven yli hengissä ilman happea. Sen entsyymit muuttavat hiilihydraatit alkoholiksi silloin, kun happi käy vähiin – niin kuin jäätyneen järven tai lammen pohjassa toisinaan käy. Se voi sitten vapauttaa liian alkoholin kiduksillaan.

Selostaessaan uutta Scientific Reports -lehdessä julkaistua tutkimusta New Scientist turvautuu spekuloimaan, että karpin ja kultakalan esi-isä kahdensi perimänsä osapuilleen ”8 miljoonaa vuotta” sitten.

Darvinistit pyrkivät tarinoillaan todistamaan mitä kummallisempia asioita.

Jotkut evolutionistit uskovat, että kala kehitti itselleen kopion entsyymistä, joka normaalisti kuljettaa hiilihydraattia solun voimalaitokseen eli mitokondrioon.

He uskovat, että tämä kaksoiskappale muuttaa hiilihydraatit alkoholiksi.

Karpin vereen voi talvisin kertyi 0,55 promillea alkoholia, joten autoilua sen ei kannata harrastaa.

Tutkijat eivät kerro, kuinka monta esi-isää kuoli sukupuuttoon ennen kuin ne keksivät, miten säilyä hengissä talven yli.

Evoluutio on täynnä tällaisia muna vai kana -ongelmia.

Lähde:

Baxter, Rachel. 2017. Goldfish go months without oxygen by making alcohol inside cells. New Scientist (11.8.).

Jopa ateistit uskovat, että ateistit ovat moraalittomampia kuin muut ihmiset, tutkimus kertoo

Bussikampanjat eivät ole lisänneet ateistien luotettavuutta muiden silmissä. Kuva: Zoe Margolis, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Ateistit ovat ainakin potentiaalisesti moraalisesti turmeltuneita ja vaarallisia. Näin monet uskovat laajan Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkimuksessa mitattiin yli 3 000 ihmisen käsityksiä. Vastaajat olivat peräisin 13 eri maasta viideltä eri mantereelta.

Heille esiteltiin fiktiivinen henkilö, jonka sanottiin jo lapsena rääkänneen eläimiä ja aikuisena surmanneen viisi koditonta ihmistä.

Joka toiselta kysyttiin, miten todennäköisesti rääkkääjä-murhaaja oli ateisti ja joka toiselta, miten todennäköisesti hän tunnusti jotain uskontoa.

Vastaajat pitivät murhaajaa ateistina kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin jonkin uskonnon edustajana. Ainoastaan Suomessa ja Uudessa-Seelannissa ei ero ollut aivan näin suuri.

Jopa ateistit olivat sitä mieltä, että murhaaja on todennäköisesti ateisti.

Tällainen ajattelu heijastuu myös ihmisten päätöksiin:

Äskettäin liberaalit eväsivät Richard Dawkinsilta mahdollisuuden esitellä uutta kirjaansa Berkeleyssä, vaikka tilaisuus oli sovittu jo ajat sitten.

Mutta sitten järjestävät saivat tietää, että Dawkins oli kritikoinut islamia, joten maailman ehkä tunnetuin ateisti sai jäädä kotiinsa.

Tutkimuksen tulosten ei sinänsä pitäisi hämmästyttää meitä, koska ateistit aiheuttivat valtaosan 1900-luvun surmista.

Neuvostoliitto, Maon Kiina, punakhmerien Demokraattinen Kamputsea, Itä-Saksa, Fidel Castron Kuuba, Pohjois-Korea ja monet muut ateismista inspiraatiota hakeneet maat tapattivat surutta omia kansalaisiaan ja myös surmasivat myös miljoonia muita.

Ateismi ei toisin sanoen ole tie autuuteen.

Etenkin kristinusko taas suojaa pahuudelta. Ihmiset tietävät olevansa vastuussa teoistaan.

Lähde:

Phys.org. 2017. Atheists thought immoral, even by fellow atheists: study (7.8.).

T. rexin aikainen levä viihtyy yhä USA:ssa

Wollemia nobilis oli aikanaan sensaatio.




Joel Kontinen

Evolutionistit uskoivat, että Wollemia nobilis häipyi maan kamaralta samaan aikaan dinosaurusten kanssa eli ”65 miljoonaa vuotta” sitten.

Mutta vuonna 1994 tutkijat löysivät elävän Wollemian Sydneyn alueelta.

Myös muita araukarioita kasvaa edelleen meidän päivinämme.

Evolutionistit ovat joutuneet päivittämään käsityksiään dinosaurusten ajan kasveista huomattuaan, että dinot olivat syöneet kasveja, joita ei tuolloin pitänyt olla olemassa.

Dinosaurusten ajan kasvillisuus tukee hienosti Genesiksessä kuvattua luomista.

Kasvit lisääntyvät lajiensa mukaan.

Äskettäin the American Journal of Botany julkaisi tutkimuksen viherlevästä, jonka piti hävitä dinosaurusten mukana.

Mutta Lychnothamnus barbatus kasvaa edelleenkin neljässätoista järvessä Wisconsinissa ja kahdessa järvessä Minnesotan osavaltiossa.

Myös tätä vanhempina pidetyt kasvit uhmaavat evoluutiota. Jotkin varhaiset saniaiset eivät ole muuttuneet ”300 miljoonaan vuoteen”.

Lähde:

Drexel University. 2017. Dinosaur-era plant found alive in North America for first time: Only other record is Cretaceous-era fossil from Argentina. Science Daily (31.7.).

Nopeaa evoluutiota vai ohjelmoitua sopeutumista Pohjois-Amerikan liskoissa?

Kuka siellä? Kuva: ronardios, CC BY-SA 2.0.




Joel Kontinen

Anolis carolinensis on veikeä otus. Pari vuotta sitten julkaistu tutkimus tiesi kertoa, että se ei ole muuttunut "15– 20 miljoonaan vuoteen".

Nyt meille kerrotaan, että talvella 2013–2014 tämä lisko muuttui muutamassa kuukaudessa. Suomeksi sanottuna se pystyi kaaduttuaan oikaisemaan itsensä kylmemmässä säässä (+6C) kuin ennen (11C), kun harvinaisen kylmä jakso koetteli Etelä-USA:ta.

Science kutsuu tätä nopeaa adaptoitumista (sopeutumista) evoluutioksi.

On paljon loogisempaa uskoa, että eläimet on ohjelmoitu sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin.

Tämä selittäisi esimerkiksi sen, miksi villamammutit ilmaantuivat vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella.

Lähde:

Pennisi, Elizabeth. 2017. Cold snap makes lizards evolve in just a few months. Science (3.8.).

”110 miljoonaa vuotta” vanha rukoilijasirkka muistuttaa nykyisiä lajitovereitaan

Vanhassa sirkassa on nykysirkan (yllä) piirteet.



Joel Kontinen

Tutkijat ilmoittivat äskettäin löytäneensä Koillis-Brasiliasta poikkeuksellisen hyvin säilyneen rukoilijasirkan fossiilin.

He uskovat sen olevan ”110 miljoonaa vuotta” vanha. Siitä huolimatta Santanmantis axelrodi on kaikin puolin tunnistettavissa rukoilijasirkaksi.

Rukoilijasirkat ovat eläviä fossiileja, jotka evoluutio on tylysti unohtanut.


Lähde:

Weisberger, Mindy. 2017. Eat, Pray, Fossilize? Praying Mantis Fossil Is 110 Million Years Old. Live Science (3.8.).

“300 miljoonaa vuotta” vanha moderni kovakuoriainen on uusin elävä fossiili

Kovakuoriaisia (Coleoptera) on jo aika paljon, mutta uusin tulokas mahtunee joukkoon. Kuva: H. Zell, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

On tullut aika päivittää elävien fossiilien luetteloa. Uusin tulokas on nimeltään Ponomarenkia belmonthensis. Se on ”300 miljoonaa vuotta” vanha kovakuoriainen, joka professori Rolf Beutel ja kollegat esittelevät meille Journal of Systematic Palaeontology -lehdessä.

Tutkijat löysivät tämän puolen sentin pituisen otuksen Australiasta ja antoivat sille nimen Bad Boy, mutta tiedejulkaisuun he joutuivat keksimään hiukan mahtipontisemman nimen, olihan se sentään vanhin moderni kovakuoriainen.

Evoluutio on unohtanut melkoisen määrän eläviä fossiileja, jotka eivät ole juuri muuttuneet kymmeniin tai satoihin miljooniin vuosiin tai jopa miltei kahteen miljardiin vuoteen.

Tiedejulkaisut uutisoivat vanhoista kovakuoriaisista myös aiemmin tänä vuonna, kun ”!05 miljoonaa” vuotta vanha Darwinylus marcosi julkistettiin.

Lähde:

Friedrich-Schiller-Universitaet Jena. 2017. 300 million-year-old 'modern' beetle from Australia reconstructed. Science Daily (24.7.).