Microraptor gui: lintujen hilse ei ole kehittynyt “125 miljoonaan” vuoteen

Microraptor gui. Kuva: Fred Wierum, CC BY-SA 4.0.




Joel Kontinen

Evoluutioyhteisössä kuhisee, ja kuhinan keskipisteenä on maailman varhaisin hilse. Darvinistit löysivät sen ”125 miljoonaa vuotta” vanhasta Microraptor guista.

Paleobiologi Maria McNamara (University College Cork) ja kollegat kuvailevat Microraptor guin ja kolmen muun muinaisen siipiveikon hilsettä Nature Communications -lehdessä.

Microraptor oli variksen kokoinen lintu, jota moni evolutionisti pitää dinosauruksena, vaikka sen fossiloitunut hilse muistuttaa nykylintujen hilsettä, eikä suinkaan matelijoiden.

Dinot ja linnut menevät evolutionisteilta monesti sekaisin muuallakin kuin Wikipediassa.

Evoluutio tarvitsee höyhenpeitteisiä dinosauruksia, koska vallitsevan dogmin mukaan linnut kehittyivät dinosauruksista. Ja koska linnuilla on höyheniä, pitäisi joillakin dinosauruksilla olla ainakin höytyviä.

McNamaran ja kollegojen tutkimus kertoo ainakin sen, että lintujen hilse on vastustanut evoluutiota todella pitkään – vaikka he paisuttelevat Microraptorin iän yli äärirajojen.

Lähde:

Specktor, Brandon. 2018. World's Oldest Dandruff Left Behind by Very Embarrassed Dinosaurs. Live Science (26.5.).

Muurahaiset pystyvät laskemaan nopeimman reitin epätasaisessa maastossa

Haavoittunutta taistelutoveria viedään hoitoon. Kuva: ETF89, CC BY-SA 4.0.




Joel Kontinen

Muurahaiset pystyvät epätasaisessa maastossa valitsemaan nopeimman reitin paikasta toiseen sen sijaan, että kulkisivat suorinta tietä, uusi Experimental Biology -lehdessä julkaistu tutkimus selvittää.

Erik Frank (Würzburgin yliopisto) ja kollegat huomasivat, että Norsunluurannikolla elävä termiitinsyöjämuurahainen Megaponera analis pystyi kulkemaan päämääräänsä keskimäärin 35 prosenttia nopeammin valittuaan optimaalisen reitin nurmen poikki.

Ne pystyvät toisin sanoen liikkumaan suhteellisesti nopeammin paikasta toiseen kuin ihminen, joka luottaa navigaattoriin.

Muurahaisissa on monia yllättäviä piirteitä, joita ei voida selittää darvinistisilla tarinoilla. Ne keksivät ekologisen ilmastoinnin, pystyvät hyödyntämään huipputeknologiaa, ovat kemiallisen sodankäynnin mestareita ja torjuvat sieni-infektioita vetyperoksidilla.

Lähde:

Nature. 2018. Ants’ route-finding abilities put mapping software to shame. (18.5.).

Lisää naturalistista toiveajattelua: tutkijat uskovat voivansa muodostaa elämän rakennuspalikoita – säteilyttämällä

Elämää on huomattavasti vaikeampi synnyttää kuin legolinnaa. Kuva: Porfitron, CC BY 3.0.





Joel Kontinen

Tutkijat säteilyttivät elektronitykillä ohuita jäälevyjä, jotka koostuivat metaanin, ammoniakin ja hiilidioksidin perusmolekyyleistä.

Näitä pidetään elämän rakennuspalikoina, vaikka elämään tarvitaan paljon muutakin.

Mutta The Journal of Chemical Physics -lehdessä kirjoittavat tutkijat toivovat, että sopivissa oloissa, joissa tähtipölyä ja säteilyä on juuri oikea määrä, nämä molekyylit voivat muodostaa mutkikkaampia yhdisteitä, kuten esimerkiksi RNA:ta ja DNA:ta.

Tässä kokeessa tutkijat onnistuivat saaman aikaan glysiiniä, joka on yksi geneettisen koodin aminohapoista, joskin niistä pienin ja yksinkertaisin.

He luottavat siihen, että avaruudessa on aikaa yllin kyllin, joten naturalistisia ihmeitä saattaa tapahtua ja elämä tupsahtaa esiin.

Mutta elottomat kaasut tai kuolleet kalliot eivät edes miljardissa vuodessa kykene loihtimaan esiin eläviä olentoja, vaikka niitä kuinka säteilyttäisi.

Scientific Americanin kolumnisti John Horgan myöntää, että tiedemiehillä ei ole hajuakaan siitä, miten elämä syntyi.

Mutta tarinoita riittää ja elämän rakennuspalikat tupsahtavat milloin mistäkin.

Ja toisinaan jopa elämä tippuu ulkoavaruudesta.

Logiikka on tosin lentänyt ikkunasta jo ajat sitten.

Lähde:

American Institute of Physics. 2018. Molecular evolution: How the building blocks of life may form in space: New research offers evidence that humans -- and the rest of life on Earth -- may have been able to form with the right combination of star dust and radiation. Science Daily. (25.4.).

Tutkijat yrittävät nostaa jo kertaalleen kuopatun RNA-maailman haudasta

Vasarahain ribotsyymi on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Kuva: William G. Scott, CC BY-SA 3.0.





Joel Kontinen

Elämän synty on darvinistinen ongelma, jota ei saada ratkaistua. Se on niin paha dilemma, että jotkut ovat spekuloineet, että maapallon elämä tuli ulkoavaruudesta.

Tämä ei ole ratkaisu, vaan se työntää ongelman muutaman kymmenen, sadan tai tuhannen valovuoden päähän.

Äskettäin tutkijat yrittivät nostaa kovia kokeneen ja jo kertaalleen kuopatun RNA-maailman haudasta.

RNA on DNA:n tavoin nelikirjaiminen geneettistä informaatiota kuljettava säie, mutta toisin kuin DNA:ssa, siinä on vain yksi jouste. Tutkijat ovat arvelleet, että elämän oli helpompi kehittyä RNA:sta kuin DNA:sta.

Philipp Holliger ja kollegat joutuivat peukaloimaan RNA:ta, jotta he olisivat kyenneet poistamaan esteet, jotka luonnollisissa oloissa tekevät sen rakennusaineen riboosin (C5H10O5)) kahdentumisen eli replikaation mahdottomaksi silloin, kun se on laskostunut eli saanut kolmiulotteisen muotonsa.

Replikoituminen edellyttää kolmiulotteista muotoa, joka voi muodostaa ribotsyymiksi kutsutun entsyymin. Mutta koska ribotsyymi on kolmiulotteista RNA:ta, sen replikaatio estyy.

Tutkijat joutuivat siirtämään kolme sokeriosaa kerralla tavanomaisen yhden asemasta, jotta temppu onnistuisi, ja lisäksi tekemään kokeensa -7°C:ssä.

Koe muistuttaa pikemmin älykästä suunnittelua kuin evoluutiota. Kuka olisi alkuliemen aikoihin voinut vääntää termostaattia sopivan viileäksi ja peukaloida siirretyn informaation määrää?

Lähde:

Medical Research Council. 2018. Scientists crack how primordial life on Earth might have replicated itself. Science Daily (15.5.).

Dinosaurusten kanssa kävellyt jättisalamanteri on vaarassa kuolla sukupuuttoon

Uhanalaisen jättisalamanterin japanilainen serkku Andrias japonicus näyttää tältä. SMcCandlish, CC BY-SA 2.5.




Joel Kontinen

Darvinistisen tarinan mukaan toiset matelijat kuolivat äkillisesti sukupuuttoon ”65 miljoonaa vuotta” sitten, kun taas esimerkiksi salamanterit, tuatarat, gekkot ja kameleontit ovat säilyneet hengissä meidän päiviimme saakka.

Salamanteri ei ole sanottavasti muuttunut ”170 miljoonaan vuoteen”, mutta nyt maailman suurin sammakkoeläin eli Kiinan jättisalamanteri on sukupuuton partaalla.

Se oli aiemmin yleinen Kiinan joissa.

Luonnonvaraisia jättisalamantereita ei saisi pyydystää, mutta niitä on ruvettu kasvattamaan ja kasvattamoissa varttuneita yksilöitä tarjotaan gourmet-ravintoloille. Suuresta yksilöstä voi saada 1 500 USA:n dollaria.

Kiinalaiset kutsuvat sitä vauvakalaksi, koska sen hätäkutsu kuulostaa vauvan itkulta.

Elävät fossiilit sopivat huonosti evoluution maailmaan. Ne ovat evolutionistien mukaan sopeutuneet niin hyvin ympäristöönsä, että niiden ei ole tarvinnut muuttua.

Mutta kun olot ovat ehtineet sinä aikana muuttua monta kertaa, niin argumentti ontuu – ja vielä pahasti.

Lähde:

Briggs, Helen. 2018. Living fossil' giant salamander heading for extinction, BBC News (22.5.).

Darwininsirkut rikkovat lajirajoja ja darvinistisia odotuksia

Isokaktussirkkunaaras. Kuva: Harvey Barrison, CC BY-SA 2.0.





Joel Kontinen


Lukion biologian kirjoista tutut darwininsirkut kuuluvat koivumittarin, Lucyn (Australopithecus afarensis), Tiktaalikin ja Archaeopteryxin kanssa evoluution ikonien kärkikastiin – lähinnä siksi, että valovoimaisempia ehdokkaita ei ole ilmaantunut.

Englanninkielisessä kirjallisuudesta näitä sirkkuja kutsutaan Darwininpeipoiksi (Darwin’s finches), ja ne muistuttavat niin paljon toisiaan, että vain lintutieteilijät pystyvät erottamaan eri sirkkulajit toisistaan.

Darwininsirkut ovat pieniä varpuslintuja, joilla on markkinoitu evoluutiota jo Charles Darwinin päivistä lähtien. Niiden piti osoittaa nopeaa lajiutumista, mutta kehitysopin markkinamiesten hämmästykseksi lajien rajat ovat varsin häilyviä, ja eri sirkkulajit pystyvät lisääntymään keskenään.

Ne eivät todista evoluutiosta, vaan niistä käy ilmi, että eri sirkut kuuluvat samaan Genesiksen lajiin.

Lähde:

Webb, Jonathan. 2015. Genomes reveal Darwin finches' messy family tree. BBC News (11.2.).

Maapallon kaltaiset eksoplaneetat saattavat jäätyä umpeen, uusi tutkimus kertoo

Pienille vihreille miehille voi tulla vilu puseroon. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Ulkoavaruuden elämän etsijöillä on monesti ollut hyvin naiivi käsitys elämän perusedellytyksistä. Elämän syntyyn tarvitaan paljon muutakin kuin vettä ja suotuisat olot.

Vuonna 2012 Washingtonin yliopiston astrobiologi Rory Barnes totesi Nature newsissa, että punaisten kääpiötähtien elinkelpoinen vyöhyke saattaa olla vain puolet siitä, mitä ennen kuviteltiin.

Elinkelpoinen vyöhyke eli kultakutrivyöhyke on alue, jossa aurinkoaan kiertävällä planeetalla voi potentiaalisesti olla nestemäistä vettä, ei niin kylmää, että se jäätyy eikä niin kuumaa, että se höyrystyy.

Kultakutrivyöhyke ei vielä takaa sitä, että planeetalla on elämää. Meidän aurinkokunnassamme Venus, Maa ja Mars ovat elinkelpoisella vyöhykkeellä, mutta naapuriplaneetoillamme ei ole näkynyt elämää.

Monet elinkelpoisiksi mainostetut eksoplaneetat kiertävät punaisia kääpiötähtiä, jotka ovat omaa aurinkoamme himmeämpi, epävakaampia ja luultavasti hengenvaarallisia.

Nyt myös tiedetään, että elämä ei synny eikä säily ilman fosforia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan eksoplaneetan liian suuri kaltevuus ja /tai elliptinen kiertorata voivat saada planeetan potentiaaliset valtameret jäätymään.

Maan akselin kaltevuus on osapuilleen 23,5°, mikä takaa varsin tasaisen ja elämälle suotuisan ilmaston.

Lisäksi meidän aurinkokuntamme on ainutlaatuinen, luultavasti ainoa, jossa on sekä pienehköjä kiviplaneettoja että isoja kaasuplaneettoja.

Jupiter ja muut kaasuplaneetat suojaavat Maata komeetoilta ja asteroideilta.

Ulkoavaruuden elämän etsijöiden toiveet ovat himmenneet kerta toisensa jälkeen, ja sama trendi näyttää jatkuvan.

Lähde:

Gohd, Chelsea. 2018. Brrr! Earth-Like Alien Planets Could Experience 'Snowball States' Space.com (16.5.)

Hamas, Gaza, hakaristilippu, polttopullot, puukot ja konetuliaseet "rauhanomaisessa protestissa"

Hamasin todellinen agenda? Kuva: IDF Spokeperson's Unit, CC0.




Joel Kontinen

Sadoista palavista autonrenkaista tupruaa savua kaikkialle, kun Hamas valmistelee pitkää marssia Israeliin.

Nuoret palestiinalaiset uhoavat tappavansa juutalaisia. Yksi tulittaa ilmaan AK-47:lla. Palavat leijat sytyttävät israelilaisten peltoja tuleen.

Hamas tuo lapsia ihmiskilviksi raja-aidan lähelle. Sen Facebook-sivusto kehottaa ottamaan puukkoja ja tuliaseita mukaan ja piilottamaan ne vaatteiden alle. Se lupaa puskutraktoreita, jotka kaataisivat raja-aidan.

Hamas on myös laatinut karttoja, joiden mukaan palestiinalaisten tulee marssia israelilaisten kibbutseille tuskin kovin rauhallisessa tarkoituksessa.

Israel ei voi päästää terroristeja alueelleen, jossa he kävisivät tapansa mukaan siviilien kimppuun.

Hamas on jo vuosikaudet terrorisoinut Etelä-Israelin kibbutsien asukkaita. Vaikka ruoasta olisi puutetta, raketteja riittää.

Lienee syytä muistaa, että Hamasin peruskirjassa vaaditaan Israelin tuhoa. Gazassa liehunut hakaristilippu viittaa siihen, että se ei ole unohtanut tätä vaatimusta.

Kaikesta huolimatta lännen media muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tuomitsee taas kerran Israelin kovat otteet.

Jumala lupasi Israelia paljon laajemman alueen Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille ikuisiksi ajoiksi.

Israel asui maassa jo tuhansia vuosia ennen kuin kukaan oli edes kuullut Palestiinan arabeista, joten Hamasin kannattajilla ei pitäisi olla minkäänlaista juridista oikeutta pyrkiä Israeliin.

Lähde:

Plosker, Simon. 2018. Does the Media Really Understand the Gaza Violence? Honest Reporting (15.5.).

Dominikaanipappi käyttää muulia todisteena teistisestä evoluutiosta

Kuva: Luis Fernández García, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Dominikaanipappi Nicanor Austriaco, joka on Providence Collegen biologian ja teologian professori, on käynyt netissä keskustelua pappiskollegansa Michael Chaberekin kanssa teistisestä evoluutiosta.

Professori Austriaco yrittää todistella, että keskiajan ehkä tunnetuin teologi Tuomas Akvinolainen (1225–1274) kannatti teististä evoluutiota – aikana, jolloin evoluutio tunnettiin vain muinaisten kreikkalaisten filosofien kirjoituksista.

Ensimmäiseksi todisteeksi Austriaco nostaa muulin eli urosaasin ja naarashevosen hybridin. Tuomas Akvinolainen myönsi, että Jumala ei ole voinut luoda sitä suoraan.

Voimme olla Austriacon kanssa samaa mieltä muulista, mutta kun hän väittää, että muuli on osoitus siitä, että Jumala ei luonut kaikkea alussa, tiemme eroavat.

Hybridit eivät suinkaan ole todiste teistisestä evoluutiosta, vaan ne osoittavat, että evoluution lajikäsitys on pahasti pielessä.

Liikeri on leijonan ja tiikerin jälkeläinen, mutta se ei ole todiste evoluutiosta. Se osoittaa, että leijona ja tiikeri kuuluvat samaan Genesiksen lajiin.

Lähde:

Austriaco, Nicanor. 2018. In Defense of Thomistic Evolution: A Response to Chaberek. Public Discourse (7.3.).

Tursaat tulivat maapallolle syväjäädytettyinä munina satoja miljoonia vuosia sitten, vertaisarvioitu evoluutiotutkimus väittää

Alieni? Kuva: Albert Kok, CC BY-SA 3.0.



Joel Kontinen

Vertaisarvioinnin kriisi ei ainakaan lievene aivan huomenissa.

33 tutkijaa väittää, että tursaat tulivat ulkoavaruudesta planeetallemme syväjäädytettyinä munina satoja miljoonia vuosia sitten. Vertaisarvioitu tiedelehti Progress in Biophysics & Molecular Biology julkaisi heidän tutkimuksensa.

Tämä ei ole vitsi, vaan evoluutiotiedettä.

Tursaat ovat ennenkin herättäneet ihmetystä sekä älyllään ja taidoillaan että genomillaan.

Tursaalla on 33 000 proteiinia koodaavaa geeniä enemmän kuin ihmisillä.

Näiden mustekalojen ominaisuudet sopivat huonosti evoluution maailmaan, koska niiden varhaisimmat fossiilit ovat ”vain” 270 miljoonaa vuotta vanhoja, joten ne elivät aivan liian pian oletetun kambrikauden jälkeen.

Tutkijat ovat ennenkin spekuloineet, että maapallon elämä tuli ulkoavaruudesta. Näkemystä kutsutaan panspermiaksi.

Kun ihminen hylkää Jumalan ilmoituksen, hän alkaa uskoa mitä omituisimpia tarinoita ja vielä pitää niitä tieteellisinä.

Lähde:

McGrath, Ciaran. 2018. Science news: Octopuses came to Earth from space as frozen eggs millions of years ago. Daily Express (12.5.).

Ota Benga: darvinistit tekivät ihmisestä apinaihmisen ja esittelivät häntä apinahäkissä

Ota Benga Bronxin eläintarhassa vuonna 1906. Tuntematon kuvaaja, Public domain.




Joel Kontinen

Ota Benga (n. 1883–1916) oli kongolaismies, joka joutui apinahäkkiin USA:ssa. Lehdet mainostivat häntä puoliksi ihmisenä ja puoleksi apinana, evoluution puuttuvana renkaana.

Kun ihminen hylkää Jumalan ja omaksuu naturalistisia uskomuksia, seuraukset voivat olla kammottavia.

Palkittu dokumenttifilmi Human Zoos kertoo Ota Bengasta, jota evolutionistit käyttivät todisteena kehitysopista.

1900-luvun alussa sekä rasismia että eugeniikkaa eli rodunjalostusta pidettiin tieteellisinä.

Teoksessaan Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871) Charles Darwin vihjasi, että evoluutio suosii nimenomaan valkoista rotua.

Daytonan apinaoikeudenkäynnistä (1925) tunnettu sijaisopettaja John Scopes käytti biologian tunneilla Hunterin Civil Biology -kirjaa, joka esimerkiksi kertoo, että ihmisrotuja on viisi: etiopialaiset eli neekerit, malaijit eli ruskeaihoiset, Amerikan intiaanit, mongolit ja kaukasialaiset eli Amerikan ja Euroopan vaaleaihoiset, jotka ovat kehittynein rotu.

Nykyisin tiede tunnustaa, että rotuja ei ole olemassa. Raamattu kertoi sen jo 2 000 vuotta sitten: ” Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun.” (Ap. t. 17: 26).

Lähde:

Evolution News and & Science Today. 2018. Human Zoos to Premiere in South Africa and Seattle. (10.4.).

Liikerit ja muut hybridit osoittavat, että evoluution lajikäsitys on pahasti pielessä

Jaguaarin ja leijonan hybridi on englanniksi jaglion. Kuva: Sarah Hartwell, CC BY 2.5.




Joel Kontinen

Laji on evoluution avainkäsitteitä. Vuonna 1859 Charles Darwinin Lajien synty näki päivänvalon.

Kirjan nimi ei tosin vastannut sen sisältöä, koska Darwin ei suinkaan käsitellyt siinä lajien syntyä vaan eläinlajeissa ilmeneviä pikkuruisia muutoksia.

Evoluution mukaan kaikilla elävillä olennoilla on yhteinen yksisoluinen kantaisä. Uusien lajien piti syntyä vähitellen miljoonien vuosien kuluessa.

Darvinistisen myytin mukaan kreationistit uskovat lajien muuttumattomuuteen, mutta todellisuutta se ei vastaa.

Lajiutuminen voi olla ällistyttävän nopeaa. Näemme sen hybrideissä, jotka evoluution mukaan kuuluvat eri lajeihin, mutta jotka edustavat samaa Genesiksen lajia.

Genesiksen käsitteenä laji (hepreaksi min) eroaa nykybiologian samannimisestä termistä. Tämä johtunee äidinkielemme köyhyydestä; esimerkiksi englannin kieli tekee eron käsitteiden kind ja species välillä.

Hybridit muistuttavat meitä siitä, että eläimet lisääntyvät Genesiksen lajiensa mukaan -periaatteen mukaisesti.

Esimerkiksi sudet, dingot, kojootit ja koirat kuuluvat samaan Genesiksen lajiin.

Kaikki kissaeläimet kuuluvat niin ikään samaan lajiin. Liikerit ovat leijonan ja tiikerin jälkeläisiä.

Aasi ja seepra pystyvät saamaan jälkeläisiä keskenään, kuten myös esimerkiksi biisoni ja puhveli, vuohi ja lammas, jääkarhu ja harmaakarhu sekä tappajavalas ja delfiini.

Tällainen kehitys kulkee täysin eri suuntaan kuin mitä evoluutio ennustaa. Darvinismin mukaan uudeksi lajiksi kehittyneet eläimet eivät enää pysty lisääntymään kantalajinsa kanssa.

Hybridit toisin sanoen falsifioivat darvinistisen lajikäsitteen.

Kaikki nykyiset linnut ja maaeläimet polveutuvat eläimistä, jotka Nooa otti arkkiin. Luomiseen perustuvan mallin mukaan lajiutuminen on nopeaa.

Lajiutumisen lisäksi myös muut eläimissä ilmenevät muutokset ovat nopeita. Niinpä liki kaikki koirarodut ovat syntyneet viimeksi kuluneiden 300 vuoden aikana.

Lähde:

Hennigan, Tom. 2017. The Great Species Mixup. Answers 12 (6), 54–62.

Uusi darvinistinen tarina: Sukeltajakansan iso perna kertoo evoluution jatkumisesta

Kuva: Torben Venning, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Onko ihmisen evoluutio päättynyt vai jatkuuko se yhä? Tämä on darvinistien kiista, joka ei ota loppuakseen.

Tuorein evoluution kohde on perna, jos Cellissä julkaistuun tutkimukseen on uskomista.

Bajaut ovat pienehkö kaakkoisaasialainen kansanryhmä, joka saa elantonsa keräämällä simpukoita meren pohjasta.

Heillä on isompi perna kuin useimmilla muilla samalla alueella elävillä ryhmillä. Näin he saavat enemmän happea, jota he tarvitsevat sukeltaessaan.

Uutisoidessaan tutkimuksesta BBC kertoo pernan suurenemisen olevan oivallinen esimerkki luonnonvalinnasta.

Luonnonvalinta ei kuitenkaan ole evoluution synonyymi, eikä se pysty luomaan uusia elimiä.

Tohtori Melissa Ilardo Kööpenhaminan yliopistosta kertoi BBC:lle, että bajaut kykenevät sukeltamaan jopa 70 metrin syvyyteen ilman lisähappea. Iso perna toimii ikään kuin happisäiliönä ja auttaa heitä pysymään sukelluksissa muutamia minuutteja.

Bajaut ovat sopeutuneet ympäristöönsä jokseenkin samalla tavalla kuin Himalajan rinteillä asuvat tiibetiläiset.

On loogisempaa uskoa, että Jumala jo alussa loi ihmiseen kyvyn sopeutua erilaisiin oloihin kuin uskoa, että sokeat darvinistiset mekanismit saivat sen aikaan.

Lähde:

Rincon, Paul. 2018. Bajau people 'evolved bigger spleens' for free-diving. BBC News (19.4.).

Darvinistinen arvoitus: Miten muinainen lintu sai nokkansa?

Ichthyornis. Kuva: El fosilmaníaco, CC BY-SA 4.0.



Joel Kontinen

Kun Sciencen jutussa aluksi kerrotaan, että linnut ovat dinosauruksia, ei ole vaikea arvata, mitä on tulossa.

Lehti pohtii, miksi linnun nokka eroaa niin suuresti dinon kuonosta.

Darvinisti luonnehtii nokkaa suurenmoisen monipuoliseksi adaptaatioksi. Sillä voi olla yllättäviä funktioita, jotka kertovat älykkäästä suunnittelusta.

Muutos kuonosta nokaksi on suuri darvinistinen arvoitus, jota evolutionistit nyt pyrkivät ratkaisemaan vetoamalla ”90 miljoonaa vuotta” vanhaan merilintuun.

On jo pitkään tiedetty, että Ichthyornis muistuttaa ulkomuodoltaan nykylintuja, joskin sillä oli suussaan hampaita niin kuin esimerkiksi Archaeopteryxillä.

Evolutionistit pitävät lintuja dinosauruksina etenkin sen vuoksi, että he uskovat ainakin joidenkin dinojen olleen höyhenpukuisia.

Tämä on pikemminkin uskomustieto kuin empiiristä tiedettä.

Vuonna 2013 Naturessa julkaistu tutkimus nimittäin viittaa vahvasti siihen, että osa höyhenpukuisista dinosauruksista oli todellisuudessa lintuja.

Lähde:

Vogel, Gretchen. 2018. Fossils reveal how ancient birds got their beaks. Science 360 (6388), 477.

Neandertalilaiset harrastivat symbolista viestintää, uusi tutkimus kertoo

Neandertalilaisten viestintää. Kuva: Majkic et al, 2018 PLOS ONE.




Joel Kontinen

Varhaisille darvinisteille neandertalilaiset olivat apinaihmisiä, jotka kävelivät kumarassa ja kykenivät korkeintaan murahtelemaan.

Viime vuosien löydöt ovat osoittaneet, että tällainen käsitys oli täysin harhaanjohtava.

Nyt tiedämme, että neandertalinihmiset lämmittivät kotiluolansa, hautasivat kuolleet, valmistivat soittimia, käyttivät kamomillaa ja kärsämöä mausteina, purjehtivat Kreikan saaristossa, olivat taitavia luolataiteilijoita ja ehkä keksivät luolamaalaukset, tekivät taidokkaita työkaluja, käyttivät sulkakoristeita, puhdistivat hampaanvälinsä hammastikuilla ja kykenivät puhumaan.

Piikiveen ikuistetut kaiverrukset viittaavat siihen, että neandertalilaiset kykenivät myös symboliseen viestintään. Tämä käy ilmi arkeologi Ana Majkicin (Bordeaux’n yliopisto) ja kollegoiden tutkimuksesta, joka julkaistiin äskettäin PLOS ONE -tiedelehdessä.

Majkic kollegoineen tutki Kiik-Koban luolasta Krimiltä löydettyjä piikiveen tehtyjä kaiverruksia.

Luola on tunnettu neandertalilaisten suosima paikka, josta on aiemmin kaivettu esiin neandertalilaislapsen hauta samasta kerrostumasta.

Majkicin ja kollegojen päätelmä ei ole yllätys. Vuonna 2014 Live Science raportoi, että neandertalilaiset keksivät abstraktin taiteen vuosituhansia ennen Picassoa.

Neandertalinihmisten taitojen ei pitäisi hämmästyttää meitä, koska Genesikseen perustuvan mallin mukaan he olivat täysin ihmisiä. He olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopan karuissa oloissa.

Lähde:

Majkic, Ana et al. 2018. Assessing the significance of Palaeolithic engraved cortexes. A case study from the Mousterian site of Kiik-Koba, Crimea. PLOS ONE 13(5): e0195049.

Darvinistinen uskomus kasvien alkuperästä joutuu roskakoppaan: varhaisimmat kasvit muistuttivat nykykasveja

Cooksonia barrandei. Kuva: Matteo De Stefano/MUSE, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Kasvifossiili Cooksonia barrandei on kerännyt pölyä Tšekin kansallismuseossa Prahassa jo toista vuosisataa.

Evolutionisteille C. barrandei on tärkeä, koska he uskovat sen olevan ”432 miljoonaa vuotta” vanha eli vanhin kasvifossiili.

Kasvit ja etenkin kukat ovat tuottaneet päänvaivaa evolutionisteille jo Darwinin ajoista lähtien, niissä kun ei evoluutiota näy.

Cooksonia barrandei haastaa darvinistisia uskomuksia kasvien alkuperästä ja evoluutiosta.

Monet kasvitieteilijät otaksuivat, että varhaiset kasvit muistuttivat sammaleita, mutta jälleen kerran evolutionistit ennustivat menneisyyttä väärin.

Lähde:

Barras, Colin. 2018. A fossil may rewrite the story of how plants first lived on land. New Scientist (30.4.).