perjantai 14. kesäkuuta 2019
Nature kirjoitti varsieväkalasta, mutta ei kertonut sen olevan elävä fossiili
Nature kirjoitti varsieväkalasta, mutta ei kertonut sen olevan elävä fossiili.
Joel Kontinen
Varsieväiset (Sarcopterygii) kalojen aivokoppa oli alun perin jakautunut etu- ja posterioriseen osaan kallonsisäisellä nivelellä, ja sen kokonaisgeometriaan tuli merkittäviä muutoksia ennen sulautumista yhteen yksikköön keuhkokaloissa ja varhaisissa tetrapodeissa. Vaikka näiden muutosten kuvio on hyvin dokumentoitu, kehitysmekanismi, joka tukee aivokoppaa ja siihen liittyvien pehmytkudosten muunnelmia varsieväisten kalojen kehittymisen aikana, on edelleen huonosti ymmärretty.
Varsieväkala Coelacanth Latimeria on ainoa tunnettu selkärankainen eläin, joka säilyttää kallonsisäisen nivelen.
Huolimatta nivelen merkityksestä aivokopan kehityksen ymmärtämisessä, tämän kalan aivokopan kehittyminen ei ole tiedossa. Tutkimuksessa tutkitaan aivokoppaa ja aivojen yksilönkehitystä eli ontogeniaa Latimeria chalumnaessa käyttäen mikro-tietokonetomografiaa sekä magneettiresonanssikuvausta, joka on tehty eri ikäisille kaloille.
Tutkimuksessa kuvaillaan Latimerian aivokoppaa varhaisimmasta kehitysvaiheesta alkaen sekä tärkeimpiä muutoksia, joita aivokopan yksilönkehityksen aikana tapahtuu. Aivokuopan muutokset liittyvät aivojen suhteellisen koon äärimmäiseen vähenemiseen sekä selkäjänteen laajentumiseen. Selkäjänteen kehityksellä näyttää olevan merkittävä vaikutus ympäröiviin kallon komponentteihin, ja se voi tukea kallonsisäisen nivelen muodostumista.
Tulokset valottivat aivokopan ja sen vierekkäisten pehmytkudosten välistä vuorovaikutusta ja antoivat tietoa kehitysmekanismeista, jotka ovat todennäköisesti tukeneet aivokopan monimuotoisuuden kehittymistä varsieväisissä kaloissa.
Tässä tutkimuksessa, jossa oli 10 evoluutiobiologia, ei mainittu mitään siitä, että eläin on elävä fossiili, jonka ei tiedetty enää viihtyvän merissä, sitten kävi niin kuin varsieväkala Latimerialle vuonna 1938: löytyi elävä yksilö. Niitä on sen jälkeen löytynyt toista sataa.
Lasarus-ilmiö voi olla vaikka kuollut lintu, joka heräsi uudelleen henkiin.
Lähde:
Dutel, Hugo et al. 2019. Neurocranial development of the coelacanth and the evolution of the sarcopterygian head, Nature (17.4.)