Joel Kontinen
Kirjoitiin tästä jo vuonna 2010:
Etelä-Amerikan apinoiden alkuperä on darvinisteille suuri mysteeri. He uskovat, että apinat alun perin kehittyivät Afrikassa. Molekyylitutkimukset ja morfologiset tutkimukset viittaavat siihen, että vanhan maailman apinat löysivät tiensä myöhemmin merten yli Amerikkaan.
Ongelma on siinä, että Afrikan ja Etelä-Amerikan uskotaan eronneen toisistaan 100-120 miljoonaa vuotta sitten ja että Etelä-Amerikka oli sen jälkeen saari noin 3,5 - 80 miljoonaa vuotta ennen meidän päiviämme.
Mutta apinat joka tapauksessa keksivät keinon päästä valtameren yli. Niinpä darvinistit otaksuvat, että niiden on täytynyt matkustaa lautoilla veden halki.
Ja koska kukaan oikeaoppinen darvinisti ei tohdi epäillä
iänmääritysmenetelmien uskottavuutta, ainoaksi selitykseksi kelpaa se, että vanhan maailman apinat olivat varsin pelottomia purjehtijoita.
Molekyylitutkimukset kertovat, että Etelä-Amerikan apinat (Platyrrhini) erosivat Afrikan apinoista (Catarrhini) noin 35 miljoonaa vuotta sitten.
Tässä on Sciencen arvio tapahtumista. Mikään ei evoluutiorintamalla ole edistynyt.
"Tutkijat olivat ensin skeptisiä sen ajatuksen suhteen, että pienet nisäkkäät ylittivät suuret valtameret asuttaakseen kaukaisia maita.
Fylogenetiikan kehitys 1980-luvulla pakotti tutkijat kuitenkin myöntämään, että erinomainen Pohjois-Amerikan fossiilinen ennätys ei osoittanut etelä-amerikkalaisten caviomorph-jyrsijöiden tai platyrrhine (uuden maailman) apinoiden sukulaisia ja että heidän lähimmät sukulaisensa asuivat afro-arabialaisessa maamassassa eoseenin aikana. aikakausi (56-34 miljoonaa vuotta sitten).
Siksi päästäkseen Etelä-Amerikkaan nämä eläimet olisivat td ylittäneet Etelä-Atlantin valtameren - joka oli todennäköisesti yli 1500 - 2000 km leveä tänä aikana. Tämän numeron sivulla 194 on raportti fossiileista, jotka ovat peräisin Amazonian Perun Santa Rosasta, jotka tarjoavat todisteita Afrikasta peräisin olevasta kolmannesta nisäkäslinjasta, joka ilmestyi hetkeksi Etelä-Amerikassa varhaisessa oligoseenissa (35–32 miljoonaa vuotta sitten): nyt jo sukupuuttoon kuolleesta parapithetsidinen antropoidiapinasta (suku: Ucayalipithecus.)"
Lähde:
Marc Godinot 2020. Rafting on a wide and wild ocean. Science 368, Issue 6487, pp. 136-137.
Tekstit
