Joel Kontinen
Geelistä valmistettu robotti taipuu reagoiden valolle mahdollistaen monenlaisia liikkeitä.
Valopulssilla ohut pehmeä geelinauha herää eloon veden alla, ryömii, hyppää ja ui veden virtausta vastaan.
Tutkijat, joita johtaa Metin Sitti Max Stuttgartin älykkäitä järjestelmiä käsittelevässä Max Planck -instituutissa, Saksassa yrittivät tehdä pehmeitä robotteja, jotka voivat liikkua veden alla. Vapaakiduskotilon juoksevan liikkeen innoittamana tutkijat valitsivat robotin liikkeiden perustaksi taivutuksen. He käyttivät nestekiteitä perusmateriaalina ja valoa voimanlähteenä.
Nestekidenäytöissä, esimerkiksi niissä, joita on kannettavissa tietokoneissa, järjestykseen asetetut pitkät molekyylit luovat kuvia reagoiden sähkökenttiin. Tällaiset molekyylit voivat myös reagoida valoon.
Sittin ryhmä esitteli vaihtoehdon tavalliselle nestekidetyypille, muuttaen sen jäykästä aineesta joustavaksi, pehmeäksi geeliksi. Valon vaikutuksesta pitkät molekyylit, jotka olivat löysinä riveinä geelissä, etääntyivät toisistaan pakottaen geelin taipumaan.
Yksi robotti käveli noin 65 millimetriä vedenalaisella radalla 108 sekunnissa. Toinen kantoi itsensä ja suunnilleen oman kokoisensa rungon.
Ihminen ei olisi voinut keksiä tätä ilman
biomimetiikkaa, joka tarkoittaa luonnossa ilmenevien ratkaisujen hyödyntämistä.
Lähde:
Nature. 2020, Soft robot takes cues from a sea slug’s swimming stroke.
Tekstit
