Kuva: Ian Dagnall/Alamy
Joel Kontinen
Maanjäristykset voivat aiheuttaa kultahippujen
muodostumista kvartsiin muodostamalla mekaanisen rasituksen vaikutuksesta sähkökentän,
joka vetää puoleensa syvältä maanalaista nesteeseen liuennutta kultaa. Valtavia
kultahippuja yhdistetään usein kvartsiin, joka on kaikkialla esiintyvä mutta
kemiallisesti inertti mineraali. Maailman suurimmat kultakimpaleet voivat
painaa lähes 100 kiloa, mutta toistaiseksi kukaan ei ole kyennyt selittämään,
miten niin arvokkaat metallipaakut syntyivät. "Mysteeri on ollut se,
kuinka voi tehdä suuren kultahipun yhdestä paikasta, kun ei ole ilmeistä
kemiallista tai fysikaalista ansaa", sanoo Chris Voisey Monashin
yliopistosta Melbournessa.
Voisey ja hänen
kollegansa ovat nyt löytäneet mahdollisen mekanismin. Kun kvartsi altistetaan
paineelle, se tuottaa jännitteen, joka houkuttelee veteen liuennutta kultaa.
Salaisuus on kvartsin rakenteessa, Voisey selittää. Kvartsi on ainoa runsas
mineraali, jonka kiteiltä puuttuu symmetriakeskus. Tämä tarkoittaa, että kun
nämä kiteet vääristyvät tai altistuvat seismisen toiminnan paineelle, niiden
sisäinen sähkömagneettinen konfiguraatio muuttuu ja ne tuottavat sähköä. Sähköä,
joka syntyy mekaanisen rasituksen seurauksena, kutsutaan pietsosähköisyydeksi.
Kulta ja jalokivet luultavasti syntyvät Nooan ajan vedenpaisumuksessa.
Lähde:
James Woodford 2024. Earthquakes may explain how huge gold nuggets form in quartz rock | New Scientist 2.9.
Tekstit
