Kuva: Tero Hakala/Shutterstock
Joel Kontinen
DNA-analyysi osoittaa, että pääsiäissaaren ihmiset olivat yhteydessä Etelä-Amerikan alkuperäiskansoihin noin 1300-luvulla, ja havaitsee, että ennen eurooppalaisten saapumista ei tapahtunut väestöonnettomuutta.
Pääsiäissaarelta peräisin olevien muinaisten
jäänteiden DNA-analyysi osoittaa, että väestö itse asiassa lisääntyi
eurooppalaisten saapuessa, eikä romahtanut, kuten joidenkin historiallisten
kertomusten mukaan on tapahtunut. Tulokset osoittavat myös, että saaren ja
Etelä-Amerikan asukkaiden välillä oli vuorovaikutusta kauan ennen
eurooppalaisten saapumista.
Sekä saari että sen ihmiset tunnetaan myös nimellä
Rapa Nui. Tyynellämerellä 3500 kilometriä Etelä-Amerikasta sijaitseva Rapa Nui
on yksi maapallon syrjäisimmistä asutuista saarista. Polynesialaiset alkoivat
asettua sinne noin vuonna 1200 jKr., jolloin sen 164 neliökilometriä oli
palmumetsien peitossa. Eurooppalaisten saapuessa vuonna 1722 kasvillisuus oli
suurelta osin tuhoutunut rottien ja liikakorjuun yhdistelmän vuoksi. Saaren
historiaa on usein kuvattu esimerkkinä kestämättömästä ekologisesta riistosta
ja väestönkasvusta, jota seuraa romahdus.
Uusimmassa tutkimuksessa J. Víctor Moreno-Mayar
Kööpenhaminan yliopistosta, Tanskasta, ja hänen kollegansa tarkastelivat 15 ihmisen
jäännöksiä, joita säilytettiin Pariisin kansallisessa luonnonhistoriallisessa
museossa, Ranskassa ja jotka oli kerätty tutkimusmatkojen vuosina 1877 ja 1935.
Tutkijat tekivät tiivistä yhteistyötä Rapa Nui -yhteisön edustajien kanssa. Yksi
heidän tavoitteistaan oli vahvistaa, että museossa olevat henkilöt olivat
itse asiassa saarelta, koska nykyajan asukkaat yrittävät palauttaa jäännökset
kotimaahansa. Tulokset osoittavat, että 15 ihmistä, jotka kaikki kuolivat
viimeisten 500 vuoden aikana, olivat lähtöisin Rapa Nuista.
Populaatio, joka kärsii lukumäärien romahtamisesta
pullonkaulasta, saa DNA:ssaan signaaleja, jotka osoittavat geneettisen
monimuotoisuuden vähenemistä, Moreno-Mayer sanoo. "Käytämme tilastollisia
menetelmiä, joilla voidaan rekonstruoida Rapa Nui -populaation geneettinen
monimuotoisuus viimeisten muutaman tuhannen vuoden aikana", hän sanoo. "Ja
mielenkiintoista kyllä, emme löydä todisteita dramaattisesta väestön
vähenemisestä noin 1600-luvulla, kuten romahdusteorian perusteella
odotettiin." Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että Rapa Nuin väestö
kasvoi tasaisesti 1860-luvulle saakka, jolloin orjakauppiaat sieppasivat satoja
saaren asukkaita ja isorokkoepidemia tappoi monia muita.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös DNA-osuuksia
muinaisista Rapa Nui -genomeista, jotka ovat alkuperäiskansojen alkuperää. Heidän
analyysinsa viittaa siihen, että nämä populaatiot sekoittuivat noin
1300-luvulla. "Meidän tulkintamme on, että Rapa Nuin esi-isät asuttivat
saaren ensin ja tekivät pian sen jälkeen matkan Amerikkaan", Moreno-Mayer
sanoo.
Aiemmat tutkimukset ovat myös kyseenalaistaneet
tarinan väestön romahtamisesta. Carl Lipo Binghamtonin yliopistosta New
Yorkista sanoo, että oli "mahtavaa" kuulla, että täysin riippumaton
todisteiden sarja viittaa samoihin päätelmiin, jotka hänen tiiminsä teki
aiemmin tänä vuonna julkaistussa paperissa käyttämällä radiohiiltä ja
arkeologisia todisteita. Hän sanoo tutkimuksen vahvistavan, että saarella asui
ihmisiä, jotka elivät joustavasti ja menestyksekkäästi eurooppalaisten
saapumiseen asti.
Evoluution mukaan antiikkiset ihmiset eivät olleet merenkulkijoita,
mutta Genesiksen ja muiden Raamatun kirjojen ja mukaan he olivat sitä.
Lähde:
James Woodford 2024 Ancient people of Easter Island made return trips to South America | New Scientist 11. 9.