maanantai 14. huhtikuuta 2014

”Jeesuksen vaimon evankeliumi” on vähintään 300 vuotta nuorempi kuin Uuden testamentin evankeliumit

Jeesuksen vaimon evankeliumi. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Pääsiäinen tuo taas tapansa mukaan spekulaatioita Uuden testamentin evankeliumien aitouden puutteesta.

Vuonna 2012 historiantutkija Karen L. King julkaisi papyruskatkelman, jota hän kutsui Jeesuksen vaimon evankeliumiksi. Siinä sanotaan: ”Jeesus sanoi heille, ’vaimoni’ ” (virke loppuu kesken).

Tutkijat ajoittivat papyruksen hiljattain. Se näyttäisi olevan aito asiakirja, joka on peräisin noin 400- 800 vuotta Jeesuksen maanpäällisen elämän jälkeen. Jo aiemmin oli julkaistu monia gnostilaisia kirjoituksia, joiden tarkoituksena oli horjuttaa evankeliumien luotettavuutta.

Esimerkiksi professori Nicholas Perrin sanoo, että jo ensimmäisen vuosisadan loppupuolella Jeesuksesta ilmestyi kerettiläisiä evankeliumeja, joten Jeesuksen vaimo ei ole mikään yllätys.

Mutta ei se myöskään ole luotettava.

Matteus, Markus, Luukas ja Johannes sen sijaan ovat.

UT:n evankeliumit perustuvat silminnäkijöiden todistuksiin, Jeesuksen vaimo -papyrus taas tukeutuu myöhempään gnostilaiseen traditioon, jonka paikkansapitävyys on kyseenalaista.


Lähde:

Emmert, Kevin P. 2014. How to Date Jesus' Wife. Christianity Today (11.4.)



lauantai 12. huhtikuuta 2014

Nanoteknologia suojaa kekokanan munia mikrobeilta

Australiassa elävän kekokanan (Alectura lathami) munassa on käytetty nanoteknologiaa.


Joel Kontinen

Australian kekokanat munivat märkien pilaantuvien kasvinosien päälle. Tällaisen luonnon kompostin mikrobit pitävät pesän lämpimänä, mutta niistä voisi myös koitua vahinkoa munissa varttuville pikkukanoille.

Hiljattain Journal of Experimental Biology -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että munankuoressa on äärimmäisen ohut eli vain nanometrin paksuinen kalsiumfosfaattikerros, joka estää mikrobien pääsyn kuoren sisäpuolelle.

Tutkijat aikoivat hyödyntää kekokanan munan älykästä suunnittelua lääketeollisuudessa, jossa bakteerit monesti aiheuttavat suurta tuhoa.

Nanoteknologiaa on käytetty myös ihmisen soluissa.

Evoluutio ei pystyisi siihen.



Lähde:

Madhusoodanan, Jyoti. 2014. Nanoparticles make turkey eggs tough to crack. Nature News (11.4.).





torstai 10. huhtikuuta 2014

Huonoja uutisia darvinisteille: Esi-isä Australopithecus sedibaa ei ollut olemassa

Australopithecus sediba on kokenut kovia viime vuosina. Kuva: Brett Eloff, Wikipedia.



Joel Kontinen

Australopithecus sediban piti olla se apinamainen esi-isä, jonka löytö sai antropologit piirtämään sukupuumme uudelleen. Ensimmäiset Au. sediban fossiilit löydettiin Malabasta, Etelä-Afrikasta vuonna 2008.

Sitä pidettiin kahden miljoonan vuoden ikäisenä.

Tutkijat ovat kiistelleet Au. sedibasta jo pitkään. Sillä on esimerkiksi hyvin apinamaisia piirteitä, jotka sopivat huonosti ihmisen sukupuuhun.

Tel Avivin yliopiston tutkijat Ella Been ja Yoel Rak analysoivat fossiileja hiljattain ja päätyivät siihen, että Au. Sedibaa ei ole ollut olemassa. He uskovat, että sitä markkinoivat tutkijat olivat koonneet luut kokoon kahdesta eri lajista (ihmismäinen H. erectus ja apinamainen Australopithecus).

Au. Sediban löytäjä Lee Berger on ymmärrettävästi eri mieltä, kun hänen oma lemmikkilehmänsä on ojassa ja hän toivoo sen pysyvänkin siellä.

Lähde:

Barras, Colin. 2014. Human 'missing link' fossils may be jumble of species. New Scientist 2964. (9.4.).



tiistai 8. huhtikuuta 2014

Vulkaaniset purkaukset Merkuriuksessa kertovat sen nuoresta iästä

Merkuriuksen purkaukset hämmästyttävät tähtitieteilijöitä. Kuva: NASA/Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Carnegie Institution of Washington.



Joel Kontinen

Monien muiden planeettojen ja kuiden tavoin CSaturnuksen kuu Titan ja Jupiterin kuut Io ja Europa) myös Merkurius tarjoaa arvoituksia aurinkokunnan 4, 5 miljardin oletettuun ikään uskoville tiedemiehille.

Planeetalla havaitut vulkaaniset purkaukset eivät sovi yhteen sen naturalistisen synnyinteorian kanssa. Purkauksia aiheuttavien aineiden olisi pitänyt kiehua pois jo Merkuriuksen lapsuudessa.

Vuonna 2008 NASA:n Messenger-luotain havaitsi tuhkaa ja purkautumisaukkoja. Timothy Goudge (Brown University, Providence, Rhode Island) kollegoineen tutki Messengerin vuodesta 2011 lähtien ottamia tarkempia kuvia.

He huomasivat, että suurin osa purkautumisaukoista oli törmäyksistä kertovien kraatterien sisällä, joten niiden on täytynyt syntyä myöhemmin. He yrittävät ratkaista pulman olettamalla, että Merkurius syntyi kauempana Auringosta ja siirtyi myöhemmin kiertämään sitä lähempänä.

Havainnot haastavat nebulaarihypoteesiin perustuvan syntyteorian. Ne kertovat – jos haluamme kuunnella – siitä, että Merkurius on oletettua nuorempi.

Lähde:

Aron, Jacob. 2014. Volcanic blasts hint that Mercury is a migrant planet. New Scientist (7.4.).



sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Valkokankaan Nooassa fiktio syrjäyttää faktan

AiG:n Dan Lietha osoittaa, mikä Noah-filmissä on pielessä.




Joel Kontinen


Nyt myös Suomessa nähtävä elokuva Noah 3D muistuttaa Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogiaa siinä, että se yhdistää faktan ja fiktion. Tolkienilla oli örkit ja kävelevät puut, mutta hänen perussanomansa oli siitä huolimatta kristillinen. Pahat saavat tekojensa mukaisen rangaistuksen ja hyvä voittaa lopulta pahan.

Noah 3D nojaa enemmän juutalaisiin apokryfikirjoituksiin ja taiteelliseen vapauteen kuin Genesiksen tekstiin. Sen hamartologia eli oppi synnistä on pielessä. Filmissä pahuus ei ole moraalista pahuutta sellaisena kuin Raamattu sen kuvaa, vaan synti nähdään lähinnä rikoksena luontoa vastaan.

Filmissä on toki hyviäkin puolia: Vedenpaisumus on tässä Darren Aronofskyn ohjaamassa filmissä globaalinen niin kuin Genesiksessä. Arkki on suuri. Vain muutamat ihmiset pelastuvat – aivan niin kuin alkuperäisessä versiossa.

Mutta siihen hyvät puolet loppuvat. Nooa ei ole niinkään kiinnostunut ihmisistä vaan on jopa valmis surmaamaan oman lapsenlapsensa, jos tämä on tyttövauva. Nooa ei ole se Raamatussa kuvattu vanhurskauden julistaja, vaan hän on pikemminkin kiinnostunut ympäristön pelastamisesta, eikä Jumala ole kaikilta osin Raamatun Jumala, jolla ihmisen raadollisuudesta huolimatta on hyvä tahto luomiaan ihmisiä kohtaan.

Elokuva ujuttaa luomisen sekaan myös piirteitä teistisestä evoluutiosta. Vaikka Jumala käynnistää luomisprosessin, lajit muuttuvat ajan kuluessa toisiksi. Tekijät eivät ole ymmärtäneet, mitä lajiutuminen merkitsee Raamatun perspektiivistä nähtynä, vaan arkki on ahdettu täyteen nykyeläinten näköisiä lajeja.

Leffan angelologia eli oppi enkeleistä on myös täysin pielessä. Kiviksi muuttuneet langenneet enkelit auttavat Nooaa taistelemaan Tubal-Kainin joukkoja vastaan. He auttavat häntä rakentamaan arkin ja pääsevät ikään kuin kiitoksena siitä taivaaseen valon enkeleinä.

Raamattu ei tunne tällaista pelastusta. Sen mukaan vain Jumalan kuvaksi luotu ihminen voi pelastua.

Toisin kuin Genesiksen kuvauksessa, kahdella Nooan pojista ei ole vaimoa mukana arkissa, mutta yhdellä pojista on kaksi tyttölasta.

Genesiksessä Jumala sulkee arkin oven, mutta Noah 3D:ssä Tubal-Kain pääsee tunkeutumaan arkkiin ja syö henkensä pitimiksi liskoja. Tämä on silkkaa fantasiaa. Arkin tehtävä oli säilyttää kaikki maalla eläneet Genesiksen lajit hengissä, ja syömällä ne eivät olisi säilyneet.

Kaiken kukkuraksi patriarkat näyttävät Jumalan asemesta luottavan käärmeennahkaan ja muihin maagisiin esineisiin.

Filmi ei toisin sanoen ole kovin raamatunmukainen.


Lähde:

Johnson, Jerry A. 2014. Noah: Five Negative Features about this Film. Christianity Today 3.3.



perjantai 4. huhtikuuta 2014

Druidismi: Luonnon palvonta lisääntyy Euroopassa

Stonehenge on druidien Mekka. Kuva Wikipediasta. (Creative Commons Attribution 2.0 Generic license).



Joel Kontinen

Ihminen tietää intuitiivisesti, että häntä korkeampi olento on olemassa. Jälkikristillisessä kulttuurissamme monet haluavat luoda oman käsityksensä Jumalasta. He haluavat kesymmän version, joka ei vaadi heitä noudattamaan moraalisääntöjä. He pitävät niitä liian kahlitsevina.

Jotkut kääntyvät ateismiin. Mutta moni hakee edes jonkinlaista kosketusta yliluonnolliseen. Karhun kansa ja jälleensyntymistä opettavat itämaiset uskomukset eivät ole poikkeuksia, vaan esimerkiksi panteismiin vivahtava druidismi on viime vuosina saanut lisää kannattajia.

”Olen aina ollut spirituaalinen. Minulle druidius edustaa henkistä, kulttuurista ja uskonnollista maailmankatsomusta. Yritän muistaa, että olen osa maan äitiä ja saan siitä energiaa”, sanoi englantilainen syöpätutkija ja kotiäiti Rebecca Martin hiljattain Aamulehden jutussa.

Monen muun druidin tavoin Martin palvoo maaemo Gaiaa ja suojelee luontoa. Hän asuu lähellä druidien pyhää paikkaa Stonehengeä, jossa he viettävät kesäpäivän seisausta ja muita Maan kierrosta kertovia juhlia.

Kristinusko perustuu todellisiin historiallisiin tapahtumiin, joilla oli silminnäkijöitä. Druidismi sen sijaan perustuu siihen, että ihminen käsittää, että materian lisäksi maailmassa on myös aineeton ulottuvuus. Mutta hän ei vielä ole valmis tunnustamaan Luoja-Jumalaa, jolle hän on vastuussa teoistaan.

Uuspakanat tekevät niin kuin apostoli Paavali sanoo kirjeessään roomalaisille – he palvovat luontoa Luojan asemesta.


Lähde:

Mård, Anna. 2014. Druidi palvoo maaemoa ja luontoa. Aamulehti 3.4., A21.


keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Paha ebola on hyvä syy hylätä teistinen evoluutio

Ebola-virus. Kuva: Centers for Disease Control and Prevention/ Cynthia Goldsmith.




Joel Kontinen

Ebola, Länsi-Afrikan Guineassa riehuva tappava verenvuotokuume, kertoo meille, että emme enää elä täydellisessä maailmassa.

Charles Darwin ei kyennyt käsittämään, miksi hyvä Jumala voisi sallia pahoja asioita ihmisille, jotka hänen mielestään olivat viattomia. Hän hylkäsi Raamatun maailmanselityksen ja kehitti oman suuren kertomuksensa, jossa eloonjäämistaistelu ja parhaimpien yksilöiden selviytyminen näyttelivät tärkeää osaa.

Darwin ei oivaltanut, että syntiinlankeemus muutti alun hyvän maailman huonommaksi.

Teistiseen evoluutioon eli Jumalan ohjaamaan kehitykseen uskovat kristityt eivät myöskään pysty selittämään, miksi me näemme sairauksia ja pahuutta maailmassa.

Esimerkiksi Eero Junkkaala ei usko, että syntiinlankeemus vaikutti eläinkuntaan.

Apostoli Paavali osoittaa kuitenkin selvästi, että koko luomakunta huokaa synnin seurauksien vuoksi (Room. 8:22).

Aadamin ja Eevan ei Genesiksen täydellisessä maailmassa tarvinnut pelätä virustauteja. Teististen evolutionistien pitäisi viimeistään nyt huomata, että heidän maailmankuvansa ei kaikilta osin ole Raamatun mukainen. He eivät kykene vakuuttavasti selittämään skeptikoille ja etsijöille, miksi ebola tekee tuhojaan Länsi-Afrikassa.


Lähde:

Timonen, Ilkka. 2014. Ebola niittää synkkää satoa Länsi-Afrikassa. Aamulehti 2.4., A18–19.