Evolutionisti näkee apinassa sukulaisen.
Joel Kontinen
Apinoiden käyttäminen koe-eläiminä on ollut kuuma peruna ainakin siitä lähtien, kun Pierre Boullen kirja Apinoiden planeetta (La Planète des singes) julkaistiin vuonna 1963 ja siitä myöhemmin tehtiin elokuva ja TV-sarja.
Boulle ammensi inspiraatiota darvinistisesta evoluutiosta ja kuvasi planeettaa, jota ihmisten sijasta hallitsivat apinat. Varsin moni aikamme poliitikoista kuuluu ikäluokkaan, joka sisäisti Apinoiden planeetan sanoman eli sen, että ihminen on pitkän evoluution tulos.
Apinoiden planeetalla ei ole sijaa luomiselle. Evoluution mukaan näyttöpäätteen ääressä työskentelevä ihminen ei ole yhtään sen arvokkaampi kuin Tarzan-filmissä liaanista roikkuva simpanssi.
Ihmisen ja apinoiden yhtäläisyyksistä kirjoitetaan tavan takaa myös lehdissä. Mielipidekirjoittajat ammentavat monesti inspiraatiota Apinoiden planeetan teologiasta.
Äänekäs eläinaktivistien joukko myös vaatii ihmisoikeuksia simpansseille, koska he pitävät näitä miltei ihmisinä.
Esimerkiksi vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi kieltäisi apinoiden käyttämisen koe-eläiminä.
EU sallii edelleenkin apinakokeet silloin, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Vaikka eläimille ei pidäkään aiheuttaa turhaa kärsimystä, MS-tautia, syöpää tai Alzheimerin tautia ei eettisistä syistä voida tutkia ihmisillä. Rottakokeiden tuloksia taas ei voida yleistää ihmisiin.
Apinoilla tehdyt tutkimukset voivat säästää ihmishenkiä, jos niiden avulla kehitetään lääke tappavaan tautiin, johon ei ole muuta parannuskeinoa. Tätä eivät kaikki evolutionistit suvaitsisi.
Lähde:
Likitalo, Aino. 2009. Apinat jatkanevat lääkkeiden testaajina. Aamulehti 20.7, A5.
Tekstit
