USA:n Apollo-ohjelman isä Wernher von Braun (1912 –1977) uskoi Jumalan luoneen maailmankaikkeuden. Kuva: NASA.
Joel Kontinen
Ateismikeskustelu jatkuu Aamulehdessä, joskin kommenttien taso on hiipunut. Rauli Jokelin otti taas käyttöön vanhan pölyttyneen argumentin tieteen puolueettomuudesta ja Raamatun epäuskottavuudesta:
”Koko tieteen ideaan kuuluu oikeus epäilyyn, erehtymiseen ja korjaamiseen. Vain sillä tavalla löydetään uutta ja päästään eteenpäin. Uskomalla [sic] johonkin toisen kulttuurin tarinoihin jääräpäisesti vuosisadasta toiseen on niin järkyttävä ajatus, että pahaa tekee.”
Ketkähän uskovat vanhoihin tarinoihin? Tieteentekijät ovat ihmisiä, ja he monesti pitävät kiinni vanhoista uskomuksista. Esimerkiksi Ernst Haeckelin sikiökuvia on pidetty todisteena evoluutiosta, vaikka ne tiedettiin väärennöksiksi jo 100 vuotta sitten.
Lopuksi Jokelin sekoittaa käsitteitä: ”Kovinpa tuntuvat tieteen löydöt ja keksinnöt kelpaavan uskovaisillekin, eli käytännössä he uskovat tieteeseen istuessaan autoon tai tietokoneen ääreen.”
Tiede ja darvinistinen evoluutio eivät ole sama asia. Länsimainen tiede syntyi kristinuskon piirissä. Usko rationaalisen Luojan luomaan rationaaliseen maailmaan teki tieteen mahdolliseksi. Monet tieteen suurista pioneereista, esimerkiksi Blaise Pascal, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur, olivat tunnustavia kristittyjä.
Darvinistisia selityksiä lajien synnystä ja kehityksestä ei sitä vastoin voida tieteen keinoin osoittaa tosiksi vaan ne jäävät tarinoiksi.
Lähde:
Jokelin, Rauli. 2011. Tieteen tuotteet kyllä kelpaavat uskovaisillekin. Aamulehti 30.10., B22.
Tekstit
