lauantai 17. maaliskuuta 2012

Eutanasia: Kuoleman kulttuuri jatkuu


William-Adolphe Bouguereau: Kuoleman päivä (1859). Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen

Tuoreen kyselyn mukaan kolme suomalaista neljästä haluaisi sallia eutanasian parantumattomasti sairaille.

Eutanasia (kr. eu = ’hyvä’ + thanatos =’kuolema’) on jo terminä täysin vieras kristinuskolle, jossa kuolemaa pidetään vihollisena ja synnin seurauksena. ”Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema”, Paavali sanoo 1. Korinttilaiskirjeessä.

Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, ja tämän vuoksi hän on arvokas riippumatta siitä, minkä ikäinen hän on ja miten tuottoisa kansalainen hän on.

Esimerkiksi Hollanti ja Sveitsi sallivat eutanasian, mutta ne tuskin tekevät sitä kristillisistä syistä. Ongelmaksi nousee se, että moni sairas vanhus saattaa haluta ”armokuolemaa”, koska hän ei tahdo olla taakaksi lähimmäisilleen eikä yhteiskunnalle.

Abortteja on tehty taloudellisista syistä. Mikä takaa sen, ettei myös sairaita surmata taloudellisista syistä?

Kuolema on varsin peruuttamaton tapahtuma. Kukaan ei sen sijaan voi olla täysin varma siitä, milloin jokin sairaus on täysin parantumaton. Joskus ihmeitä tapahtuu.


Lähde:

Vainio, Juha. 2012. ”Eutanasia Suomeen seitsemässä vuodessa.” Aamulehti 17.3., 4-5.