Pitäisikö tätä kirjaa opettaa suomalaisissa yliopistoissa? Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan johtoryhmä on pohtinut akateemista islamin opetusta kristinuskon rinnalla.
”Ei mitenkään mahdotonta, mutta aika iso kulttuurinen muutos. Näin arvioi Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan varadekaani suunnitelmia, joissa islamin hengelliset johtajat saisivat vastaavan yliopistokoulutuksen kuin kristilliset papit,” Aamulehti kertoo.
Ajatus on yllättävä. Herää kuitenkin kysymys, missä määrin islaminoppineet hyväksyvät Koraanin historiallis-kriittisen tarkastelun. Toisin kuin Raamattu, Koraani ei ensisijaisesti perustu tapahtumiin, jotka esimerkiksi historia ja arkeologia voisivat todentaa.
Muslimit uskovat, että profeetta Muhammed sai Koraanin suorana ilmoituksena enkeli Gabrielilta. He olettavat, että islamin pyhä kirja on sanelun tulos.
Koraanilla on paljon yhteistä Raamatun kanssa, mutta Muhammed tulkitsee molempien Testamenttien tapahtumia varsin omaperäisesti. Joskus hän sekoittaa Raamatun henkilöitä aika pahasti. Esimerkiksi Maria ja Mirjam menevät täysin sekaisin. Myös historia ja maantiede voivat hiukan ontua. Koraani muistuttaa tasoltaan lähinnä Vanhan testamentin apokryfikirjoja. Sen teologiassa on suuria puutteita.
Muslimit esimerkiksi uskovat, että kolminaisuusoppi on kolmen Jumalan palvelemista ja että Jeesus (jota he kunnioittavat suurena profeettana) ei kuollut ristillä.
Tältä osin Koraani on vahvasti antikristillinen.
Mutta ehkä yliopistomaailmassa oletetaan, että ottamalla islam opetusohjelmaan säästytään koraanikouluilta, joista myös Euroopassa on huonoja kokemuksia.
Ne eivät aina ole olleet kovin rauhanomaisia.
Lähde:
Haakana, Tuomas. 2013. Islamin opetus sopii yliopistojen suunnitelmiin. Aamulehti 6.9., A4.
Tekstit
