Kristus pantokrator ikoni. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Kristityt (ja ei-kristityt) ajattelijat ovat vuosien saatossa spekuloineet, miten he voisivat saada Raamatun sopimaan yhteen aikansa aatevirtausten kanssa. Juutalainen filosofi Filon Aleksandrialainen (n. 20 eKr. – 40 jKr.) esimerkiksi näki Vanhassa testamentissa kreikkalaista filosofiaa.
Filonilta eivät seuraajat ole loppuneet. Viime vuosina etenkin Eero Junkkaala ja Mikko Louhivuori ovat myös löytäneet Raamatusta sellaista, joka Jeesukselta ja apostoli Paavalilta jäi huomaamatta.
Mitä voimme päätellä Jeesuksen opetuksesta? Hän sanoi (Mark. 10:6), että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi luomisen alussa (kr. apo de arkhes ktiseos). Johanneksen evankeliumin jakeessa 1:1 viitataan samaan alkuun (kr. En arkhe en ho logos): "Alussa oli Sana.”
Alku ei siis Uuden testamentin mukaan ollut miljardien vuosien kuluttua universumin synnystä, vaan Genesiksessä kuvattuna aikana luomisviikolla.
Kreikkalaiset filosofit kehittelivät omia evoluutioteorioitaan jo 500 vuotta ennen Kristuksen inkarnaatiota Anaksimandros (n. 610-545 eKr.) esimerkiksi opetti, että elämä alkoi vedestä ja ryömi vähitellen maalle.
Monet materialistisen maailmankuvan omaksuneet skeptikot uskovat edelleenkin tällaisiin spekulaatioihin, jotka ovat tieteellisesti mahdottomia.
Hellenismin vaikutus ulottui Jeesuksen aikana myös Israelin alueelle. Jeesus osoitti kuitenkin selvästi, että Jumala ei käyttänyt pitkää evoluutioprosessia luomistyössään, vaan loi ihmisen ja eläimet lajiensa mukaan alussa, niin kuin Genesis kertoo.
Tekstit
