Viikon aforismi: ”Tiede opetti meille, miten kertakaikkisen mitättömiä me olemme”

Kierteisgalaksin kierteet noudattavat Fibonaccin lukujonoa. Kuva: ESA/Hubble & NASA.




Joel Kontinen

Jos joku erehtyy luulemaan itsestään liikoja, hänen kannattanee tutustua New Scientistin uusimpaan numeroon, jonka mukaan me kaikki olemme kertakaikkisen mitättömiä.

Naturalistiset tieteentulkinnat voivat olla näin inspiroivia. Michael Slezak kertoo meille, että olemme vain apinalaji, joka elää pienehköllä planeetalla. Lisäksi kotiplaneettamme kiertää tähteä galaksissa, joka on vain yksi universumin miljardien joukossa.

Slezak tosin mainitsee hienosäädön, josta tiede meitä myös opettaa. Moni varmaan huomasi sen TV7:n ohjelmasta Luominen vai evoluutio - suuri keskusteluilta, jonka kaksi osaa voit katsoa täältä.

Luonnonvakiot ja esimerkiksi veden, hapen ja hiilen ominaisuudet mahdollistavat elämän. Selviä merkkiä suunnittelusta näkyy myös esimerkiksi DNA:ssa ja solujen nanokoneissa ja älykkäässä viestinnässä.

Mutta New Scientist ei vahingossakaan näe Jumalan tekoja luonnossa, vaikka ne ilmenevät selvästi kaikkialla universumissa auringonkukan terälehdestä sudenkorennon siipiin, ammoniittien kuoresta ja männynkävystä kierteisgalakseihin.

”All kinds of everything remind me of you”, lauloi irlantilainen euroviisuvoittaja Dana vuonna 1970. Jo paljon aikaisemmin Vanhan testamentin Saarnaaja sanoi: ”Kaiken hän on tehnyt kauniisti.”

Mikään meidän maailmassamme ei näytä merkityksettömältä.


Lähde:

Slezak, Michael. 2015. The human universe: Was the cosmos made for us? New Scientist 3019 (30.4.).

Huipputeknologiaa meissä: Harvardin tutkija vertaa RNA-polymeraasia huipputeknologiaa hyödyntävään urheiluautoon

Fiat Barchetta. Kuva Wikipediasta (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Germany). Harvardin yliopiston tutkija vertaa RNA-polymeraasia huipputeknologiaa hyödyntävään urheiluautoon, joka osaa kiihdyttää, hidastaa ja väistää esteitä.




Joel Kontinen

Biokemiasta on tullut darvinistin painajainen. Tutkijat julkaisevat liki viikoittain tuloksia, joita evolutionistit eivät missään tapauksessa osanneet odottaa. Uusin esimerkki koskee RNA-polymeraasia.

Heillä oli tapana olettaa, että RNA-polymeraasi on verrattain yksinkertaista.

RNA-polymeraasi on molekyyli, joka käynnistää proteiinisynteesin transkriptoimalla (siis kääntämällä) DNA:n RNA:ksi.

He otaksuivat, että RNA-polymeraasi toimi kuin vieterilelu, joka pistetään käyntiin ja köpöttelee eteenpäin, kunnes veto loppuu. Sen oletettiin tuottavan RNA:ta siihen asti, kun SEIS-komento pysäyttää matkanteon.

Harvardin yliopiston genetiikan apulaisprofessori Stirling Churchman sanoo tuoreessa tutkimustiedotteessa, että tällainen näkemys ei vastaa todellisuutta. Hän vertaa RNA-polymeraasia huipputeknologiaa hyödyntävään urheiluautoon, joka osaa ennakoida kulkua: kiihdyttää, hidastaa ja väistää esteitä.

Se on toisin sanoen älykkäästi suunniteltu prosessi, jota ilman emme olisi täällä ihmettelemässä, miten ihmeellisesti meidät on tehty.

Esimerkkejä on kaikkialla meissä: Aivomme kehittyvät kuin sinfonia tai baletti.

Solumme ovat täynnä huipputeknologiaa. Ne toimivat hienosti yhdessä, osaavat viestiä älykkäästi keskenään ja korjata virheitä.

Dawkinsin sokea kelloseppä ei saa tällaista aikaan, mutta Genesiksessä ilmoitettu Jumala on tehnyt sellaista, mitä voimme vain ihmetellä.


Lähde:

Dutchen, Stephanie. 2015. Zooming in on Transcription. How RNA machinery navigates our genomic obstacle course. Harvard Medical School News (23.4.).

Aivojen koko ei todista evoluutiosta

Luonnonhistorialliset museot markkinoivat evoluutiota vanhoilla kalloilla.


Joel Kontinen

Koulukirjat käyttävät aivojen tilavuuden kasvua todisteena evoluutiosta esimerkiksi piirtämällä samaan kuvaan etelänapinan (Australopithecus), H. erectuksen ja nykyihmisen kallon ja osoittamalla niiden erot.

Mutta kuten seuraava katkelma uutuuskirjastani Kenguruja, kakaduja ja eläviä fossiileja kertoo, tällainen todistelu johtaa harhaan:

”Aivotutkija Peter Line ruoti evoluution käsitystä ihmisen oletetuista apinamaisista esi-isistä. Evolutionistit panevat paljon painoa aivojen koolle. Hän sanoi, että aivojen tilavuus on huono mittari, koska niiden koko voi vaihdella suuresti. Nobelisti Anatole Francen aivojen tilavuus oli vain 1100 kuutiosenttiä, kun taas Leo Tolstoin aivot olivat 2000 kuutiosenttiä.

Lucy eli Australopithecus afarensis on suunniteltu elämään puissa. Oletetulla isoäidillämme oli puissa kiipeilevän apinan kädet ja jalat. Homo erectus sitä vastoin on selvästi ihmismäinen, ja Tolkienin fantasiakertomusista nimensä saanut hobitti eli Floresin ihminen (Homo floresiensis) saattoi olla mikrokefaliasta eli pienipäisyydestä kärsinyt H. erectus. Jotkut ovat ehdottaneet, että hobitit kärsivät kretinismistä, joka johtui jodin puutteesta. Kretinismi eli lyhytkasvuisuus on edelleenkin varsin yleistä Indonesiassa, myös Floresin lähellä sijaitsevalla Balin saarella.”

Voit tilata kirjaani täältä (20 euroa + postikulut).

Etevä vesilintu uhmaa painovoimaa – juoksee veden päällä

Pitkäkaulauikku. Kuva: Dominic Sherony, Flickr/ Creative Commons.




Joel Kontinen

Vesimittarit (Gerridae) pystyvät kävelemään veden päällä. Älykkäästi suunnitellut pikkuötökät hyödyntävät pikkuruisia vettä hylkiviä karvoja, joita niillä on jaloissaan tuhansittain.

Vesimittarit ja gekkot eivät ole ainoita eläimiä, jotka ällistyttävät kävelytaidoillaan.

Jopa parikiloiseksi varttuva pitkäkaulauikku (Aechmophorus occidentalis) kykenee juoksemaan veden päällä. Tutkijat filmasivat lintuja, jotka soidinaikaan porskuttelivat parikymmentä askelta sekunnissa veden pinnalla, ennen kuin ne sukelsivat aaltoihin.

Tutkimus julkaistiin äskettäin The Journal of Experimental Biology -lehdessä. Uikut läpsyttävät vettä räpyläjaloillaan.

Evolutionistit eivät pysty selittämään, miten tällainen kyky on kehittynyt.

Myös monet muut linnut haastavat darvinistiset selitykset. Punarinta käyttää kvanttiteknologiaa suunnistaessaan, pikkuruiset kolibrit pystyvät lentämään paikallaan kovassa myrskyssä, nokiliitäjät ällistyttävät kaukomatkoillaan, ja varislinnut päihittävät isot apinat nokkeluustesteissä.

Lähde:

DeMarco, Emily. 2015. How do these birds run on water? Science (22.4.).

Kauhukabinetti? Arvoliberaalien liberaalisuus hukassa vaalien jälkeen

Risti ei sovi arvoliberaalien arvomaailmaan.




Joel Kontinen

Neljännesvuosisata sitten länsimaat olivat taantumuksellisia ja suuri itämaa puolestaan edistyksellinen. Sitten tuli monet yllättänyt murros, jonka vanavedessä Berliinin muuri romahti, ja kaikki hienot orwellilaiset systeemit kaatuivat.

Orwellilainen kieli ei kuitenkaan kadonnut muurien sirpaleiden joukkoon. Se elää yhä, etenkin itseään arvoliberaaleiksi kutsuvien keskuudessa.

He uskovat olevansa suvaitsevia, mutta heidän on ollut vaikea suvaita eduskuntavaalien tulosta. Heidän mielestään edustajiksi pääsi nyt liikaa tunnustavia kristittyjä.

Muiden suvaitseminen kumpuaa Jeesuksen opetuksista, mutta arvoliberalismi ei kunnioita omia juuriaan vaan pyrkii sahaamaan poikki sen oksan, jolla istuu.

Arvoliberalismi ei poliittisena aatteena olisi voinut menestyä rautaesiripun takana tai islamilaisessa maailmassa.

Tällainen tieto ei ilahduta suvaitsevaistoa. YLEn blogissa Sanna Ukkola luonnehti vaalitulosta arvoliberaalien kauhukabinetiksi. Mutta toisin kuin Madame Tussaudsista, sieltä ei heti pääsekään väljemmille vesille.

Ja toisin kuin mitä liberaalit toivoisivat, konservatiivisten kristittyjen määrän arvioidaan globaalisesti kasvavan voimakkaasti lähivuosikymmeninä, ja maahanmuutto takaa sen, että yhä useampi heistä päätyy myös tänne Pohjolaan.

Tällainen trendi saattaa hyvinkin harmistuttaa arvoliberaaleja myös tulevien vuosien vaaleissa.

Mutta kristinuskon menestys on monesti taannut myös taloudellista menestystä, joten kauheus rajoittunee lähinnä arvoliberaalien painajaisiin.


Lähde:

Ukkola, Sanna. 2015. Arvoliberaalien kauhukabinetti. YLE uutiset. blogi (21.4).

Juutalaisviha ei ole kadonnut Suomesta: Magneettimedia jatkaa yhä kirjoitteluaan

Juutalaisten ystävät ovat edelleenkin vähissä.



Joel Kontinen

Auringon alla ei edes näin kevätpäivänä näytä olevan paljon uutta. Juutalaisviha jatkuu niin kuin se on jatkunut Esterin, Mordokain ja Hamanin ajoista. Valittua kansaa on syytetty miltei kaikesta – mustasta surmasta ja koronkiskonnasta rotusyrjintään.

Monesti todellinen syy on ollut kateus.

Harva oli kiinnostunut pienestä Lähi-idän alueesta ennen kuin juutalaiset palasivat isiensä maahan ja saivat sen kukoistamaan. Nyt, kun sieltä on kaiken lisäksi vielä löydetty suunnattomat varastot öljyä, kaikki haluavat sinne.

Euroopan vihervasemmisto suosii avoimesti palestiinalaisia ja sulkee silmänsä raketeilta, jotka on suunnattu Israelin päiväkoteihin, kouluihin ja sairaaloihin.

Antisemitismi kukoistaa, ja juutalaiset joutuvat taas pelkäämään. Esimerkiksi Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa he eivät enää uskalla pitää kansallisia symbolejaan esillä.

Media ja Stephen Hawkingin kaltaiset julkisuuden henkilöt syrjivät Israelia.

Kuka haluaisi olla juutalaisen ystävä, edes Suomessa?

Lähde:

Halminen, Laura. 2015. Magneettimedia julkaisee yhä uusnatsien kirjoituksia – nimesi myös päätoimittajan. Helsingin Sanomat (23.2).

Evolutionistin ongelma: suunnittelu näkyy kivityökaluissa mutta ei DNA:ssa tai solussa

Evolutionisti näkee tässä merkkejä älykkyydestä, mutta hän kiistää, että esimerkiksi DNA tai solu on suunnittelun tulos.


Joel Kontinen

Science raportoi tällä viikolla vanhimmista kivityökaluista. Tutkijat arvioivat, että Pohjois-Kenian Turkanajärven alueelta löytyneet esineet ovat 700 000 vuotta vanhempia kuin edellisen vanhuusennätyksen haltijat.

Kaikki vanhenee pikavauhtia. Myös ihmissuku on viime viikkoina vanhentunut ainakin 400 000 vuotta, jos evoluutioon on uskomista.

On tokin hyvä muistaa, että evolutionistit eivät yleensä ajoita kalloja vaan esimerkiksi niiden lähistöllä olevia kallioita, ja iänmääritysmenetelmissä on oleellisia puutteita. Ne mittaavat tarkasti, mutta eivät välttämättä oikein.

Jotkut uskovat, että Turkanajärven työkalujen tekijä oli australopithecus eli etelänapina, koska ”3,3 miljoonaa vuotta” sitten sokeat naturalistiset prosessit eivät olleet vielä ehtineet luoda kahdella jalalla kävelevää ihmistä.

Ongelmista ei ole pulaa. Lucyn (A. afarensis) kädet olivat puissa viihtyvän ja oksilla roikkuvan apinat käyrät kädet, joilla ei tehdä suuria keksintöjä. Ja isoäitimme jäämistöön on kaiken kukkuraksi eksynyt paviaanin luu.

Kukka on selvempi todiste suunnittelusta kuin kukkamaljakko. Mutta evolutionisti ei ajattele tällä tavoin. Hänen maailmankuvansa ohjaa hänen tulkintojaan: hän näkee suunnittelun kivityökalussa, mutta ei DNA:ssa tai solussa, vaikka jokainen meistä on täynnä nerokkaita nanokoneita.


Lähde:

Balter, Michael. 2015. World’s oldest stone tools discovered in Kenya. Science (14.4.).

Neandertalilaiset maustoivat ruokansa yrteillä

Neandertalilaiset käyttivät tällaisia yrttejä.




Joel Kontinen

Museoiden ja koulun oppikirjojen kuvaukset neandertalilaisten elämästä ovat pahasti vanhentuneita. Mitä enemmän saamme heistä tietää, sitä fiksuimmilta he näyttävät.

Uusi hammastutkimus viittaa siihen, että neandertalilaiset maustoivat ruokansa kamomillalla ja kärsämöllä, joita luontaistuotekaupat edelleenkin suosittelevat.

Lihan lisäksi he söivät myös kalaa, vihanneksia, pähkinöitä ja villioliiveja.

Jotkut tutkijat arvelevat, että neandertalilaiset eivät aina tyytyneet käristämään ruokaansa nuotiolla vaan keittivät sitä padoissa. Nythän esimerkiksi luukeitosta on taas tullut suosittua.

Taidamme siis jäljitellä heidän ruokailutapojaan.

Tiedämme, että neandertalilaiset osasivat purjehtia, olivat taiteellisia ja keksijöitä.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalilaiset olivat täysin ihmisiä. He olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopan karuissa oloissa.

Lähde:

Brahic, Catherine. 2015. Neanderthal chefs may have spiced up menus with wild herbs. New Scientist 3017 (15.4.).

Kova isku Isoäiti Lucylle: yksi sen nikamista on paviaanin luu

Yksi näistä nikamista on luultavasti paviaanin luu.



Joel Kontinen

Darwinille avoimesti kumartavat luonnontieteen museot markkinoivat Lucyä (Australopithecus afarensis) isoäitinämme ja ylpeilevät sillä, että osapuilleen 40 prosenttia tämän evoluution ikonin luista on saatu kyhättyä kokoon.

Jotkut evolutionistit uskovat, että ”3,2 miljoonan vuoden ikäiseksi” arvioitu Lucy eli A. afarensis käveli kahdella jalalla.

Tämä näkemys perustuu yksinomaan siihen, että suunnilleen yhtä vanhoiksi ajoitetut Laetolin jalanjäljet kertovat siitä, että jotkut ovat joskus muinoin kävelleet pystyssä.

Uusi tutkimus heittää intoilijoille jäitä hattuun: amerikkalaiset tutkijat huomasivat, että yksi Lucyn oletetuista nikamista on liian pieni. Se ei heidän mukaansa kuulu myöskään pienemmälle etelänapinalle.

Mutta se muistuttaa suuresti paviaanin luuta.

Jos jatkotutkimukset osoittavat tämän pitävän paikkansa, museoiden ja oppikirjojen pitäisi rehellisyyden nimissä myöntää, että ne ovat antaneet harhaanjohtavan kuvan Lucystä.

Piltdownin ihminen oli sekoitus eri lajien luita. Nyt näyttää siltä, että Lucyn jäämistö noudattaa samantapaista darvinistista perinnettä.

Lähde:

Barras, Colin. 2015. Baboon bone found in famous Lucy skeleton. New Scientist (10.4.)

Kieli ei syntynyt luolaihmisten murahduksista, kielitieteilijät sanovat: darvinistinen käsitys kielen synnystä on väärä

Vuonna 2008 American Museum of Natural History vielä spekuloi protokielellä ja eleillä. Tuore tutkimus viittaa siihen, että tällainen käsitys kielen kehityksestä on pahasti pielessä.



Joel Kontinen

Darvinistisen tarinan mukaan kielet kehittyivät vähin erin luolaihmisten murahduksista ja muminasta.

Evoluution näkemys on viime vuosina kokenut kovia.

Ja lisää lunta on tulossa tupaan – jopa näin keväällä.

Tuoreessa Frontiers in Psychology -lehdessä kielitieteen professori Shigeru Miyagawa (Massachusetts Institute of Technology) ja Vitor A. Nobrega (Sao Paulon yliopisto) osoittavat, että evoluution käsitys on väärä. Heidän mukaansa kielet olivat rakenteeltaan jo alusta lähtien hierarkkisia ja mutkikkaita niin kuin nykykielet.

Vaikka Miyagawa ja Nobrega yrittävät pitää kiinni jonkinlaisesta kielen evoluutiosta, he joka tapauksessa seuraavat Noam Chomskyn jalanjäljissä ja ovat tehneet melkoisen pesäeron perinteiseen darvinistiseen ajatteluun, joka ei tunnetusti ole kyennyt selittämään kielen syntyä ja kehitystä uskottavasti.

Genesiksen mukaan ihminen osasi jo historian aamunkoitossa käyttää kieltä luovasti.


Lähde:

Massachusetts Institute of Technology. 2015. The rapid rise of human language. Science Daily (31.3.).

Uusin naturalistinen teoria ei selitä kuun alkuperää

Taiteilija ehti jo kuvitella oletetun törmäyksen tällaiseksi. Kuva: NASA/JPL-Caltech.



Joel Kontinen

Kuun alkuperä on askarruttanut naturalistisiin mekanismeihin vannovia tutkijoita jo toistasataa vuotta. Teoriat ovat tulleet ja menneet, eikä yksikään niistä ole kestänyt kritiikkiä.

Naturessa äskettäin julkaistu tutkimus on joka tapauksessa saanut tiedetoimittajat sommittelemaan näyttäviä otsikoita. Nature news jopa väittää, että kiusallinen (engl. nagging) ongelma on nyt ratkaistu ja Kuun alkuperä on selvitetty.

Monet tutkijat ovat 1970-luvulta lähtien otaksuneet, että Marsin kokoinen planeetta törmäsi Maahan noin ”4,5 miljardia vuotta” sitten.

Astrobiology-lehti käyttää tästä hypoteettisesta planeetasta nimeä Theia. Kukaan ei tiedä varmasti, onko sitä edes ollut olemassa, mutta näin pieni puute ei ilmeisesti estä antamasta sille nimeä.

Uudessa tutkimuksessa pääosaa näyttelee tietokonesimulaatioiden lisäksi myös volframin isotooppi 182, jota on löydetty sekä maapallolta että Kuusta.

Kuussa sitä on enemmän kuin Maassa. Tämän perusteella geologian professori Richard Walker (University of Maryland) uskoo, että Maa ja Theia törmäsivät toisiinsa aurinkokunnan aamunkoitossa.

Monesti spekulaatiot voittavat tieteen, etenkin silloin, kun kilpaillaan rahoituksesta. Mutta uusinkaan naturalistinen teoria ei pysty selittämään Kuun syntyä uskottavasti.

Kuun koko ja etäisyys Maasta ja Auringosta kertovat luomisesta ja planeettamme ainutlaatuisuudesta.

Kuun laavavirtaukset ovat todisteita sen nuoresta iästä.

Lähteet:

A New View of the Moon’s Formation. Astrobiology Magazine (9.4.).

Levy, Adam. 2015. Puzzle of Moon’s origin resolved. Nature news (8.4.).

Pikkuruinen laululintu rikkoo ennätyksiä ja haastaa darvinistisia selityksiä

Viirukerttuli. Kuva: Simon Pierre Barrette, Wikipedia.




Joel Kontinen

Mitä sanoisitte 12 gramman painoisesta laululinnusta, joka lentää kolmessa päivässä välilaskutta 2 730 kilometriä?

Biology Letters raportoi äskettäin tästä uudesta ennätyksestä.

Lyijykynän pituinen viirukerttuli (Dendroica striata) se on ällistyttävän sitkeä lentäjä, vaikka se on vain hiukan kolibria isompi.

Isommat linnut lentävät huomattavasti pitempiä matkoja. Esimerkiksi nokiliitäjä (Puffinus griseus) muuttaa joka vuosi 14 000 kilometriä yhteen suuntaan ja saman vielä takaisin.

Dosentti Lennart Saari sanoo, että lintujen häkellyttävät suunnistustaidot kertovat luomisesta.

Punarinnan suunnistustaidot ja kolibrin kyvyt niin ikään haastavat darvinistiset selitykset.


Lähde:

Oskin, Becky. 2015. Tiny Songbird Is a Champion Long-Distance Flier. Live Science (31.3.).

Ilmapaholainen: Germanwingsin turmakoneen perämies Andreas Lubitz ja Jeesuksen varoitus

Germanwingsin turmakone (Airbus A320-200) laskeutuu Barcelonaan kesäkuussa 2014. Kuva: Sebastien Mortier.



Joel Kontinen

”Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan.” (Joh. 10:10). Näin Jeesus luonnehtii Paholaisen missiota.

On ehkä kuvaavaa, että Germanwingsin turmakoneen perämies Andreas Lubitz käytti nimimerkkiä Skydevil (Ilmapaholainen) etsiessään netistä tietoa itsemurhista, ohjaamon ovesta ja mielen taudeista.

Vaikka Lubitz näyttää kärsineen masennuksesta ja myös monesta muusta ongelmasta, hän etsi apua lähteestä, joka vain pahensi hänen ongelmaansa ja koitui lopulta sekä hänen ja 149 muun tuhoksi.

Myös monet terroristijärjestöt, nykyisin etenkin ISIS ja vastikään Keniassa tuhoa niittänyt al-Shabab, ovat omaksuneet sen strategian, josta Jeesus meitä varoitti.

Syntiin langenneessa maailmassa on valitettavasti aivan liian helppoa etsiä ratkaisuja lähteestä, joka lopulta vie tuhoon.

Lähde:

Dearden, Lizzie. 2015. Germanwings co-pilot Andreas Lubitz logged into computer as 'Skydevil' to search for suicide methods and information on cockpit doors. The Independent (6.4.).

Kenian verilöyly: silmitöntä vihaa ristin varjossa

Valo loistaa yhä ristiltä. Kerron tästä luontokirkosta myös uutuuskirjassani Kenguruja, kakaduja ja eläviä fossiileja.


Joel Kontinen

Somaliassa kauhua kylvä al-Shabab -järjestö iski äskettäin myös rajan yli Pohjois-Keniaan. Garissassa sen pyssymiehet ampuivat silmittömästi kenialaisia opiskelijoita yliopiston kampuksella.

Tähän mennessä 148 tiedetään kuolleen.

Terroristit kävivät vain kristittyjen kimppuun. Heille kristinuskon tunnustaminen oli riittävä syy ampumiseen.

He ajoittivat ampumisen juuri kun kristityt hiljentyivät viettämään kristikunnan suurinta juhlaa – pääsiäistä, jolloin Vapahtajamme Jeesus Kristus kärsi, kuoli ja nousi kuolleista.

Heillä on täytynyt olla myös kenialaisia apureita, koska jotkut silminnäkijät kertoivat pyssymiesten puhuneen kännykkään swahiliksi.

Jeesus ei luvannut seuraajilleen ruusutarhaa. Maailma vihaa Hänen todellisia seuraajiaan. Monesti vastustajat pukeutuvat uskonnolliseen kaapuun, mutta viime aikojen vihateot osoittavat, että taustalla piilee ikivanha, jo Eedenissä alkanut kapina Jumalaa vastaan.

Samaan aikaan näemme myös sen, että juutalaisia vainotaan yhä useammissa Euroopan maissa. BBC raportoi hiljattain, että antisemitistit ovat uhkailleet myös Ison-Britannian juutalaisia.

Ranskassa ja Ruotsissa näillä on jo pitkään ollut äärimmäisen vaikeaa.

Mutta kaikesta huolimatta valo yhä loistaa ristiltä.


Lähde:

Kenya al-Shabab attack: Security questions as Garissa dead mourned. BBC news 4.4.2015.

Evolutionisti Petteri Nieminen syyttää kreationisteja lainausten louhinnasta mutta keksi itse ”kreationistisen” tekstin sisällön

Ja sitten louhimaan.



Joel Kontinen

”Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa”, sanotaan Vanhan testamentin Sananlaskujen kirjassa (26:27).

Hiljattain Itä-Suomen yliopistossa kreationismista väitellyt Petteri Nieminen saattoi kuvitella voivansa välttää tämän vanhan viisauden, mutta toisin kävi.

Nieminen syytti kreationisteja esimerkiksi lainausten louhinnasta (quote mining).

Nieminen ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka syyttää kreationisteja jostain oletetusta vääryydestä. Mikael Fortelius, Mikko Louhivuori ja Eero Junkkaala ehtivät puhjeta valitusvirteen jo ennen häntä.

Mutta äskettäin kävi ilmi, että tohtori Nieminen on itse syyllistynyt huomattavasti räikeämpään tekoon kuin mistä hän syyttää kreationisteja. Hän kirjoitti Esko Ryökään ja Anne-Mari Mustosen kanssa artikkelin Experiential Thinking in Creationism -- A Textual Analysis, jonka PLOS ONE julkaisi maaliskuussa.

Petteri Nieminen kollegoineen lainaa siinä esimerkiksi Logan Gagen ja Casey Luskinin essettä A Reply to Francis Collins’s Darwinian Arguments for Common Ancestry of Apes and Humans ja laittoi heidät sanomaan sellaista, jota he eivät sanoneet.

Luskin lähetti Niemiselle sähköpostin ja kysyi ystävällisesti, voisiko tämä kertoa, missä hän ja Gage olivat väittäneet joko suoraan tai epäsuoraan, että viime vuosina sadat, ehkä tuhannet tiedemiehet, jotka ennen olivat evolutionisteja, olivat tulleet kreationisteiksi.

Ongelma on siinä, että Gage ja Luskin eivät edes puhu mitään kreationismista, saati sitten ideologian vaihtamisesta.

Tohtori Nieminen ei vastannut viestiin.

Tästä jupakasta voi päätellä, että Nieminen ja kollegat joko
· merkitsivät viitteen väärin tai
· eivät lukeneet lähdetekstiä tarkasti tai
· eivät ymmärtäneet englanninkielistä lähdetekstiä tai
· yrittävät tahallaan johtaa harhaan.

He ovat joka tapauksessa rikkoneet hyvää akateemista käytäntöä.



Lähde:

Luskin, Casey. 2015. While Ranting about "Quote Mining" in "Creationists Texts," Paper in Scientific Journal Misquotes and Misrepresents Pro-ID Article. Evolution news & views (31.3.)