torstai 30. huhtikuuta 2015

Viikon aforismi: ”Tiede opetti meille, miten kertakaikkisen mitättömiä me olemme”


Kierteisgalaksin kierteet noudattavat Fibonaccin lukujonoa. Kuva: ESA/Hubble & NASA.




Joel Kontinen

Jos joku erehtyy luulemaan itsestään liikoja, hänen kannattanee tutustua New Scientistin uusimpaan numeroon, jonka mukaan me kaikki olemme kertakaikkisen mitättömiä.

Naturalistiset tieteentulkinnat voivat olla näin inspiroivia. Michael Slezak kertoo meille, että olemme vain apinalaji, joka elää pienehköllä planeetalla. Lisäksi kotiplaneettamme kiertää tähteä galaksissa, joka on vain yksi universumin miljardien joukossa.

Slezak tosin mainitsee hienosäädön, josta tiede meitä myös opettaa. Moni varmaan huomasi sen TV7:n ohjelmasta Luominen vai evoluutio - suuri keskusteluilta, jonka kaksi osaa voit katsoa täältä.

Luonnonvakiot ja esimerkiksi veden, hapen ja hiilen ominaisuudet mahdollistavat elämän. Selviä merkkiä suunnittelusta näkyy myös esimerkiksi DNA:ssa ja solujen nanokoneissa ja älykkäässä viestinnässä.

Mutta New Scientist ei vahingossakaan näe Jumalan tekoja luonnossa, vaikka ne ilmenevät selvästi kaikkialla universumissa auringonkukan terälehdestä sudenkorennon siipiin, ammoniittien kuoresta ja männynkävystä kierteisgalakseihin.

All kinds of everything remind me of you”, lauloi irlantilainen euroviisuvoittaja Dana vuonna 1970. Jo paljon aikaisemmin Vanhan testamentin Saarnaaja sanoi: ”Kaiken hän on tehnyt kauniisti.”

Mikään meidän maailmassamme ei näytä merkityksettömältä.


Lähde:

Slezak, Michael. 2015. The human universe: Was the cosmos made for us? New Scientist 3019 (30.4.).