Joel Kontinen
Babylonialaiset saattoivat keksiä trigonometrian yli tuhat vuonna ennen kreikkalaisia, uusi tutkimus kertoo.
Trigonometria tulee kreikan kielen sanoista τρίγωνος, trígōnos 'kolmekulmainen', ja μέτρον, métron, 'mitata' ja on siis kulmia ja kolmioita käsittelevä matematiikan ala, jonka ääressä aikoinaan hikoilimme.
Savitaulu, joka tunnetaan nimellä Plimpton (P) 322, löydettiin jo 1900-luvun alussa, mutta se on paljastanut matemaattisia salaisuuksiaan vasta nyt.
Kaikki tutkijat eivät vieläkään jaksa uskoa, että P 322 esittelisi meille kulmien ja kolmioiden ominaisuuksia. Evoluutio on siinä määrin sumentanut monien ajattelua, että heidän on vaikea hyväksyä sitä, että muinaiset ihmiset olivat fiksuja.
Genesis sen sijaan esittelee meille maailman, jossa ihmiset olivat alusta lähtien kekseliäitä.
Monet geologiset löydöt, esimerkiksi Antikytheran kone, Perun kadonnut kaupunki Kuelap ja neandertalilaisten maanalainen kahden tonnin painoinen mini-Stonehenge, vahvistavat Genesiksen käsitystä muinaisista ihmisistä.
Aivan äskettäin kuulimme myös, että neandertalilaiset keksivät liiman hamassa muinaisuudessa – monien muiden asioiden lisäksi.
Tiedämme myös, että kivikauden ihmiset pukeutuivat kirjaviin vaatteisiin, jauhoivat viljaa, valmistivat tehokkaita aseita ja rakensivat isohkoja kaupunkeja, kuten esimerkiksi Catalhöyukin ja Göbekli Tepen.
Evolutionisteille nämä olivat yllätyksiä. Mutta meille ne osoittavat, että Raamattu kuvaa varhaisia ihmisiä luotettavasti.
Ei siis olisi järin suuri ihme, jos babylonialaiset olisivat keksineet trigonometrian jo 3700 vuotta sitten.
Lähde:
Cowen, Ron. 2017. This ancient Babylonian tablet may contain the first evidence of trigonometry. Science (24.8.).
Tekstit
