Joel Kontinen
Suomen ja Venäjän välisellä rajan molemmin puolin elävät ihmiset antavat arvokasta tietoa, joka voisi valaista ihmisten suhteita luontoon - etenkin kun kyse on ympäristön altistumisen ja immuuniterveyden välisestä yhteydestä. Toisen maailmansodan aikana Suomi luovutti suuren alueen Neuvostoliitolle. 1900-luvun jälkipuoliskolla Suomen puolta uudistettiin, kun taas Neuvostoliiton puolella ihmiset elivät perinteistä elämää. 2000-luvulle mennessä Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan allergioiden esiintyvyys Karjalan raja-alueen Suomen puolella oli huomattavasti korkeampi kuin Venäjän puolella asuvien ihmisten.
Immunologi Nanna Fyhrquist, joka liittyi Helsingin yliopiston tiimiin vuonna 2011 ja auttoi suorittamaan tutkimusta, halusi tietää miksi. Ryhmä epäili, että Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin esiintyvillä eroilla allergioissa saattaa olla jotain tekemistä ympäristömikrobille altistumisen kanssa. Helsingin yliopiston ekologi Ilkka Hanski yhdessä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tutkijoiden Tari Haahtelan ja Leena von Hertzenin kanssa ovat viime aikana muodostaneet biologisen monimuotoisuuden hypoteesin väittäen, että ihmisten elinympäristöjen kokonaisvaltainen biologinen monimuotoisuus ja vastaavasti mikrobinen monimuotoisuus vaikuttaa ihmisen terveyteen aiheuttaen muutoksia mikrobiomin koostumuksessa. He väittivät, että biologisen monimuotoisuuden maailmanlaajuinen menetys oli syyllinen ihmisen immuunijärjestelmän häiriöihin ja siten allergisten ja tulehduksellisten sairauksien lisääntymiseen kehittyneissä maissa ympäri maailmaa.
Idea on jatko vuosikymmenten vanhalle hygieniahypoteesille, joka kehitettiin 1980-luvun lopulla ja 90-luvulla, kun tutkijat ymmärsivät, että eläminen nykyaikaisessa maailmassa, jossa bakteerialtistus on rajoitettua, on yhteydessä lisääntyneeseen heinänuhaan ja muihin sairauksiin, joille on ominaista immuunijärjestelmän häiriöt.
Myöhemmin University College Lontoon mikrobiologi ja immunologi Graham Rook päätyi samanlaiseen näkemyksen "vanhojen ystäviensä" hypoteesin kanssa, jonka mukaan ihmiset - ja erityisesti heidän immuunijärjestelmänsä - on tullut riippuvaiseksi mikrobeista, joiden kanssa he ovat eläneet kymmenien tuhansien vuosien ajan tai enemmän . "Immuunijärjestelmä on oppimisjärjestelmä", Rook kertoo tutkijalle. "Ellei sille syötä tietoja, se ei voi toimia oikein."
Suomalainen ryhmä on sittemmin tutkinut mekanismeja, joilla ympäristömikrobit voivat vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään. Yksi tapa voi olla ihmisten mikrobiotan muotoilu, joka on liitetty allergioiden kehittymiseen. Karjalan tutkimuksen tiedot tukevat jo jonkin verran tätä ajatusta. Suomalaisissa ihonäytteenäytteissä "näimme, että metsien ja viheralueiden ympäröimällä maaseudulla asuvat lapset olivat paljon vähemmän allergisia [kuin suomalaiset lapset kaupunkialueiden ympäristössä], ja heillä oli myös paljon rikkaampi ihon mikrobiota", Fyhrquist sanoo.
Erityisesti maalla lasten iholla oli enemmän ja monimuotoisempia bakteereja, ja erityisen runsaasti Acinetobacter-bakteereja - proteobakteerien turva-alueella esiintyviä mikrobien sukuja, joita esiintyy yleisesti kasveissa. Tutkijat havaitsivat lisäksi, että lapsilla, joiden iholla oli enemmän Acinetobacter-bakteereja, oli enemmän leukosyyttejä verenkierrossa ja että nämä solut pystyivät tuottamaan anti-inflammatorista sytokiiniä IL-10 paljon enemmän kuin kaupunkien lasten leukosyytit. "Tämä sai meidät ajattelemaan, että tämä erityinen luonnosta peräisin olevien mikrobien ryhmä voisi jollakin tavalla edistää immuunijärjestelmän koulutusta tai kalibrointia", Fyhrquist sanoo. Näytteet vähemmän kehittyneeltä Venäjän rajalta tukivat tätä ajatusta, sisältäen enemmän Acinetobactereja kuin Suomen puolella olevat näytteet erityisestä elinympäristöstä riippumatta. "Koska venäläinen elämäntyyli on niin syvästi erilainen kuin suomalainen, näyttää siltä, että se syrjäyttää maaseudun mahdolliset vaikutukset kaupunkien elinympäristöihin", hän sanoo.
Lähde:;
The Influence of Soil on Immune Health.2029. The ScientIst , 8.1.
Tekstit
