Syntiinlankeemus vaikutti myös eläinkunnassa

Kuva; Nonsrirach et al. 

Joel Kontinen 

200 miljoonaa vuotta sitten eläneen krokotiilin kaltaisen petoeläimen kivettyneet ulosteet paljastavat, että eläin oli saanut useiden loisten tartunnan. Todisteita muinaisista loisista on tunnetusti vaikea löytää fossiiliaineistosta, joten tämä löytö voi auttaa antamaan kuvan siitä, kuinka ne leviävät lajista toiseen.

 Loiset tartuttavat eläinten pehmytkudoksia, jotka harvoin säilyvät hyvin ajan myötä. Joten Thanit Nonsrirach Thaimaan Mahasarakhamin yliopistosta ja hänen kollegansa analysoivat näytteen kivettyneestä lannasta, jota kutsutaan myös koproliitiksi ja joka löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 Huai Hin Lat -muodostelmasta Koillis-Thaimaassa. "Halusin tietää, mitä koproliitin sisällä on, joten päätin leikata sen auki ja tutkia sen sisäistä rakennetta", Nonsrirach sanoo. 

Ulosteiden muoto ja sisältö auttoivat tutkijoita tarkentamaan, mistä olennosta ne olivat peräisin. He ensin valokuvasivat ja mittasivat koproliitin ennen kuin kovettivat sen epoksihartsilla. Sitten he leikkaavat pötkön – 7 senttimetriä pitkän ja 2 senttimetriä paksun – ohuiksi, salamimaisiksi viipaleiksi. Kun ryhmä tutki objektilaseja mikroskoopin alla, he löysivät erikokoisia ja -muotoisia loisten munia loukussa ulosteissa. Munat olivat enimmäkseen pyöreitä ja soikeita ja suunnilleen ihmisen hiuksen paksuisia. Ryhmä epäilee jopa kuutta loislajia – mukaan lukien suolistomatot, joita kutsutaan sukkulamadoiksi.

Vaikka löydön aikamäärät ovat vääriä, löytö osoittaa, että Genesiksessä kuvattu syntiinlankeemus on totta myös eläinkunnassa.

Lähde:

Wetzel,  Corryn. 2023. Fossilised reptile poo contains 200-million-year-old parasites. New  Scientist  9.8.