Mooses ei sovi yhteen Darwinin (tai edes Lyellin) kanssa. Jusepe de Riberon maalaus vuodelta 1638. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Ristin Voitto –lehdessä on pitkään keskusteltu Genesiksen tulkintamalleista. (Lue lisää esimerkiksi tästä, tästä ja tästä.) Aukkoteorian mukaan Genesiksen ensimmäisen ja toisen jakeen välissä on miljoonia vuosia kestänyt aukko.
Moni vanhemman polven saarnamies yritti ratkaista geologian oletettujen vuosimiljoonien ja Genesiksen historiallisen tulkinnan välisen ristiriidan turvautumalla aukkoteoriaan, jonka mukaan alkuperäinen maailma tuhoutui Paholaisen kapinassa ja 1. Moos. 1:2-2:3 on uudelleenluominen.
Aukkoteorian ongelma on siinä, että se ei toimi. Sitä on mahdotonta yhdistää Genesikseen, jos haluaa pitää kiinni radiometrisistä iänmääritysmenetelmistä, joissa tosin on suuria ongelmia, koska kukaan ei voi olla varma lähtöoletusten paikkansapitävyydestä.
Varhaisimmat H. sapensin fossiilit on ajoitettu ainakin 160 000 vuoden ikäisiksi, jotkin hampaiden perusteella liki 400 000 vuoden ikäisiksi. Ja jos laskemme H. erectuksen mukaan, joudumme palaamaan puolitoista miljoonaa vuotta ajassa taaksepäin. Emme millään voi sijoittaa Moosesta tähän palapeliin.
Aukkoteorian kannattaja ei voi uskoa kirjaimelliseen vedenpaisumukseen, joka Nooan päivinä tuhosi muinaisen maailman. Vedenpaisumus sekoitti geologiset kerrostumat, joten vuosimiljoonia ei tarvita – eikä myöskään aukkoteoriaa.
Tekstit
