Aamulehden pääsiäisrukous sekoittaa teologiaa ja uskontoja – ja pahasti

Aamulehden toimittaja halusi jättää rukouksensa Itkumuurin kivien rakoon. Kuva Wikipediasta (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported).


Joel Kontinen

Mitä sanoisitte tällaisesta pääsiäisrukouksesta?

”Hyvä Jumala, armelias Allah, kaikkivaltias Jehova, Herra Sebaot. Nyt kun olet levännyt laakereillasi viimeiset 2000 vuotta, voisit venyä yhteen ihmeeseen. Vaikkapa sellaiseen, että sunnuntaiaamuna Jerusalemin kaikki muslimit heräisivät kiharat poskillaan, vetäisivät päähänsä mustan lierihatun ja kiiruhtaisivat synagogaan. Samaan aikaan juutalaiset huomaisivat, että varhaiset askeleet vievät väkisin moskeijaan, polvistuisivat Mekkaan päin ja huomaisivat, miten ihmeellinen rauha valtaa sydämen keskellä Allahin ylistyksen. Kai sinä tällaiseen pystyt, olethan sentään luonut taivaan ja maan, linnuista ja kaloista puhumattakaan?”

Rukouksessa on kaksi ongelmaa, joita ei koskaan saada ratkaistua:

1) Siinä oletetaan, että islamin Jumala on myös juutalaisten Jumala ja kristinuskon Jumala. Mutta niin juutalaiselle kuin kristityllekin islamin Jumala on väärä jumala, jonka edessä he eivät missään tapauksessa voisi polvistua, koska se olisi epäjumalanpalvelusta. Vain Jahve (Jehova) on Luoja-Jumala ja ainoa todellinen Jumala.
2) Siinä oletetaan, että Jumala on lakannut toimimasta maailmassa. Kristinuskon (ja samalla juutalaisuuden) Jumala ei kuitenkaan ole deismin jumala, joka on vain luonut maailman ja sitten jättänyt luomakuntansa oman onnensa varaan. Raamatun Jumala on sekä transsendentti (maailmankaikkeuden tuolla puolen oleva) että immanentti (läsnä oleva). Jumala tuli immannentiksi Jeesuksessa Kristuksessa. Yksi Jeesuksen nimistä on Immanuel, ’Jumala meidän kanssamme’. Jeesus siis elää ja vaikuttaa, myös aikamme maailmassa.

Rukous päätti toimittaja Matti Kuuselan sinänsä kiinnostavan jutun Jerusalemista ja pääsiäisestä. Mutta hänen oletuksensa Jumalasta ovat valitettavasti kaikkea muuta kuin juutalais-kristillisen perinteen mukaisia.


Lähde:

Kuusela, Matti. 2013. Maailman keskipiste. Aamulehti 30.3., sunnuntai 14-15.