Joel Kontinen
Vuosimiljoonat näyttelevät merkittävää roolia esimerkiksi hindulaisessa ajattelussa, joka on täysin irrallaan historiasta. Mutta vasta 1700-luvulla kristinuskoon kyllästyneet teoreetikot omaksuivat tämän käsityksen länsimaissa.
Monet halusivat vapautua kristinuskosta ja Raamatun moraalista. He pyrkivät tähän yrittämällä erottaa Raamatun historian sen moraaliopetuksista.
Yhtään iänmääritysmenelmää ei tuolloin vielä tunnettu, mutta se ei estänyt spekulaatioita.
Toisin kuin suuri yleisö uskoo, myöhemmin keksityt menetelmät eivät mittaa ikää. Ne mittaavat eri isotooppien määrää tai keskinäistä suhdetta, joten jonkun täytyy aina tulkita tulokset.
Viime vuosien löydöt – esimerkiksi verisolut, kollageeni ja muu pehmeä aines – ovat haastaneet uskoa vuosimiljooniin, joista oli ehtinyt tulla dogmi.
Evolutionistin ahdinko lisääntyi, kun dinosauruksen fossiilista löytyi radiohiiltä eli hiili-14:ää. Radiohiilen puoliintumisaika on 5 730 vuotta. Kun eläin kuolee, sen hiili-14 pitoisuus puolittuu 5 730 vuodessa. Jos fossiili on 100 000 vuotta vanha tai vanhempi, siinä ei pitäisi olla lainkaan hiili-14:ää.
Löytö ei jäänyt ainoaksi. Sittemmin radiohiiltä on löydetty myös muista dinosauruksista.
Tuore Creation Research Society Quarterly tarkastelee dinosaurusten pehmeitä kudoksia ja radiohiiltä. Pitoisuudet mitattiin sekulaarisessa huippulaboratoriossa, jolla ei ollut omaa lehmää ojassa, mutta tuloksille hekään eivät voineet mitään: dinosaurukset voivat olla korkeintaan 49 470 vuoden ikäisiä.
Ja kun timantitkaan eivät ole niin vanhoja kuin evolutionisti toivoo, hänen ahdinkonsa lisääntyy entisestään.
Lähde:
Thomas, Brian ja Vance Nelson. 2015. Radiocarbon in Dinosaur and Other Fossils. Creation Research Quarterly 51:4, 299–311.
Tekstit
