Joel Kontinen
Moni kristitty on kokenut kovia viime aikoina. Uutiset ovat tulvillaan Charlestonin tragediasta. Pyssymies tuli kylmän rauhallisesti kirkon raamattupiiriin ja ampui yhdeksän afroamerikkalaista. Tapaus muistuttaa jossain määrin kotimaisia koulusurmia, joskaan Dylann Roof ei tohtinut tai ehtinyt ampua itseään.
Rasismi kumpuaa ajatuksesta, että toiset kansanryhmät ovat parempia tai kehittyneempiä kuin toiset. Ideologiana se on selvästi antikristillinen, koska Raamattu puhuu kaikkien ihmisten veljeydestä: ”Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun” (Apostolien teot 17: 26).
Ei siis ole ihme, että Roof valitsi värillisten suosiman kirkon surmatekonsa näyttämöksi. (Oikeastaan olemme kaikki värillisiä, koska meistä ei kukaan albinoja lukuun ottamatta ole täysin väritön.)
Mutta tämä tragedia on vain yksi aivan liian monista surmateoista tai täysin käsittämättömistä vainoista:
· ISIS tappaa kristittyjä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
· Al-Shabaab käy Jeesuksen seuraajien kimppuun Keniassa.
· Sudan uhkaa hirttää kaksi pastoria (Yat Michael Ruot ja Peter Yein Reith). Heidän ainoan rikoksensa on se, että ovat kristittyjä.
· Iran on pitänyt pastori Saeed Abedinia vankilassa vuodesta 2012 lähtien tekaistujen syiden nojalla. Edes kansainväliset vetoomukset eivät ole saaneet Irania vapauttamaan häntä.
· Pakistan on pitänyt Asia Bibiä vangittuna vuodesta 2010 lähtien.
Lähde:
American Center for Law and Justice 22.6.2015.
Tekstit
