Joel Kontinen
Merihevonen on oikeasti kala, mutta se on kaikkea muuta kuin kalamainen. Se pystyy taipuisalla pyrstöllään tarttumaan vesikasveihin.
Pyrstö on liki yhtä monipuolinen kuin elefantin kärsä.
Tutkijat ovat huomanneet, että sen pyrstöä koossa pitävät suojarakenteet ovat nelikulmaisia. Tämä ratkaisu tekee pyrstöstä erittäin lujan mutta silti taipuisan. Se tarjoaa sekä suojan merilintuja vastaan että liikkuvan häntämäisen ulokkeen, jolla voi tarttua tiukemmin esimerkiksi vesikasveihin.
Jälleen kerran tutkijat ovat nähneet, miten nerokkaita ratkaisuja eläinkunnassa on. He toivovat voivansa jäljitellä merihevosteknologiaa kirurgin apuna leikkaussalissa, jossa pieni robotti pääsee sinne, minne ihmisen on vaikea pujotella. Sitä voitaneen myös hyödyntää kiipeilevissä roboteissa ja apulaisina kokoonpanotehtaassa.
Toisin kuin moni kuvittelee, robotit eivät uhkaa ihmiskuntaa vaan pikemminkin palvelevat meitä.
Biomimetiikasta eli luonnon älykkäiden ratkaisujen jäljittelystä on viime vuosina tullut kasvava ja tuottoisa tutkimusala. Tutkijat ovat joko hyödyntäneet tai suunnittelevat hyödyntävänsä saharan hopeamuurahaisen karvoitusta, haineviä, kissan viiksiä, pommikiitäjäisen aseita ja gekkon jalkapohjaa.
Lisäksi merilevät hyödyntävät kvanttiteknologiaa, josta tietokoneinsinöörit vasta haaveilevat.
Tällaiset ratkaisut kertovat luomisesta. Sokeat darvinistiset prosessit eivät saa niitä aikaan.
Lähde:
Howell, Elizabeth. 2015. Seahorse's Amazing Tail Could Inspire Better Robots. Live Science (2.7.).
Tekstit
