Joel Kontinen
Stephen Hawking pelkää, että keinoäly koituu ihmiskunnan turmioksi. Hän ei ole ainoa, joka elättelee tällaisia pelkoja.
Hawking pelkää myös ahneita avaruusolioita.
Monet eivät pidä siitä, että ihminen on ainutlaatuinen luomus. Jotkut yrittävät nähdä eläimissä inhimillisiä piirteitä, älykkyyttä ja jopa orastavaa moraalia.
Toiset taas olettavat, että ihminen voi rakentaa robotteja, joista lopulta kehittyy häntä älykkäämpiä.
Heiltä unohtuu se, että laitteet eivät voi tehdä muuta kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään.
Genesiksen perspektiivistä katsottuna ihmisen ja robottien rinnastaminen ontuu, koska Jumala ei ohjelmoinut ihmistä tottelemaan, joskin Hän antoi meille omantunnon.
Monet tosin yrittävät tehdä erilaisia temppuja tukahduttaakseen omantuntonsa äänen.
Timen toimittaja Lev Grossman ei jaa Hawkingin pelkoa. Hän sanoo, että jo kävely tuottaa ongelmia roboteille ja virran katkaisu lamaannuttaisi ne tyystin.
Grossman ei usko, että robotit pystyvät aikoihin – kenties ei koskaan – toimimaan ihmisistä riippumatta. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi ydinvoimaloissa, kun ei haluta altistaa työntekijöitä säteilylle, tai sodankäynnissä, kun halutaan säästää omia sotilaita.
Jo siivous tuottaa niille toistaiseksi ongelmia.
Me pidämme joitain taitoja – esimerkiksi kävelyä – niin päivänselvinä, että emme tule ajatelleeksi, miten monimutkaista kahdella jalalla kulkeminen on.
Robotit pikemminkin kaatuvat kuin kävelevät. Jotkut ovatkin ehdottaneet, että niille pitäisi laittaa pyörät alle.
Jumala loi ihmisen liikkumaan jaloillaan ja antoi hänelle kyvyn ratkaista ongelmia.
Robottien vaikeudet myös viittaavat siihen, että toisin kuin evolutionistit kuvittelevat, yksikään apinan kaltainen olento ei ole voinut nousta muitta mutkitta kahdelle jalalle.
Lähteet:
Grossman, Lev. 2015. Good Tech Gone Bad. 2015. TIME 185 (20), 38–41. (1.6.).
Grossman, Lev. 2015. Iron Man: An Inside Look at the Epic Struggle to Build a Robot that Looks Like Us. TIME 185 (21), 24–29. (8.6.).
Tekstit
