Joel Kontinen
Vuonna 1997 Viktoriajärven saarelta löytyi pieni apinankallo, joka sai löytöpaikkansa mukaan nimen Victoriapithecus eli Viktorian apina.
Tutkijat arvioivat apinan iäksi 15 miljoonaa vuotta.
Tutkijat Fred Spoor (Max-Planck-Institut für evolutionäre Anthropologie) ja Lauren Gonzales (Duke University) kohdistivat hiljattain röntgensäteet kalloon, ja Duke University piti löytöjä niin arvokkaina, että julkaisi niistä raportin.
Pikkuapinan aivot olivat luumun kokoiset, ehkä vain 36 kuutiosenttiset, mutta ne olivat yllättävän kurttuiset. Victoriapithecuksella saattoi olla hyvä hajuaisti, koska sen hajukäämi (bulbus olfactorius) eli aivojen hajuja rekisteröivä alue oli kolme kertaa suurempi kuin mitä tutkijat olivat olettaneet.
Fred Spoor valmistutti aivoista kolmiulotteisen tietokonemallin. Kukaan ei tullut ajatelleeksi, miten ”15 miljoonaa vuotta” vanhat aivot olisivat voineet säilyä niihin hyvin.
Darvinistisesta perspektiivistä katsottuna se on miltei yhtä odottamatonta kuin radiohiilen löytyminen dinosauruksen luusta tai timanteista.
Mutta jotain muuta he kyllä tulivat ajatelleeksi: he päättelivät, että löydöt antavat viitteitä siitä, miten apinoiden aivot ovat muuttuneet vuosimiljoonien saatossa.
He myös arvelevat, että pienetkin aivot voivat olla mutkikkaita. Monilla apinoilla on huomattavasti yksinkertaisemmat aivot, joten evolutionisteilla on taas yksi muna vai kana pulma lisää, jonka he toivovat ratkaisevansa olettamalla, että monimutkaisuus voi kehittyä jo ennen kuin aivot alkavat kehittyä isommiksi.
Ehkä Spoorin ja Gonzalesin kannattaisi ottaa vaarin siitä, mitä Harvardin yliopiston emeritusprofessori Richard Lewontin myönsi jokin vuosi sitten. Hän sanoi, että emme tiedä mitään aivojen evoluutiosta, vaan selitykset ovat silkkaa spekulaatiota.
Lähde:
Old World Monkey Had Tiny, Complex Brain. Duke Today (3.7.).
Tekstit
