Joel Kontinen
75-vuotiaan käsityksen haastaminen siitä, miten ja milloin evolutionistien mukaan viimeisten 300 miljoonan vuoden aikana matelijat kehittyivät, sisältää paljon kameratöitä, runsaasti TT-skannausta ja ennen kaikkea tuhansien kilometrien matkaa.
Tiago R. Simões on Alexander
Agassizin tutkijatohtori Harvardin paleontologin Stephanie Piercen
laboratoriossa. Vuosina 2013-2018 hän matkusti yli 20 maahan ja yli 50 eri
museoon ottamaan CT-skannauksia ja valokuvia lähes tuhannesta matelijafossiilista.
Jotkin niistä olivat satoja miljoonia vuosia vanhoja. Aktiivinen keruu kesti
noin 400 päivää, mikä auttoi muodostamaan sen, jonka uskotaan olevan suurin
käytettävissä oleva aikajana suurten elävien ja sukupuuttoon kuolleiden matelijaryhmien
evoluutiossa.
Tutkimus julkaistiin äskettäin
Nature Communications-lehdessä.
Evolutionistien mukaan esimerkiksi
matelijat ovat selviytyneet kolmesta suuresta joukkokuolemasta Suurin oli Permin-Triasin massakuolema noin 250 miljoonaa vuotta sitten, se tappoi noin 90 prosenttia maapallon lajeista ja jota kutsutaan suureksi
kuolemaksi.
Tutkijat huomauttavat myös,
että matelijoilla kesti melkein 10 miljoonaa vuotta palautua aikaisemmille
anatomisen monimuotoisuuden tasoille.
Mutta vaikka käärmeet kokivat
matelijoiden evoluution historian nopeimmat anatomiset muutokset, nämä
muutokset eivät tutkijoiden mukaan olleet yhteneväisiä samanaikaisesti
taksonomisen monimuotoisuuden lisääntymisen tai adaptiivisen säteilyn
ennustaman korkean molekyyliarvon määrän kanssa.
Tutkijat eivät pystyneet
selvittämään, miksi tämä ristiriita tapahtuu, ja ehdottivat lisää tutkimusta.
Erityisesti he haluavat ymmärtää, miten kehon suunnitelmat kehittyvät ja miten
DNA:n muutokset liittyvät siihen.
Eli uusi tutkimus ei tuonut evoluutiota yhtään selitettävämmäksi.
Lähde:
Siliezar, Juan. 2020. New study rebuts 75-year-old belief in reptile evolution. Phys.org, 7.10.
Tekstit
