Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto puoltaa perinteistä perhemallia

Rouva Eleanor Roosevelt katselee ihmisoikeuksien julistuksen espanjankielistä tekstiä. Kuva: Franklin D Roosevelt Library website, public domain. YK päätti äskettäin selvin luvuin puoltaa perinteistä perhekäsitystä.





Joel Kontinen

Aikamme tiedonvälitys on melko valikoivaa. Kun USA:n korkein oikeus päätti, että osavaltioiden pitää kunnioittaa toisessa osavaltiossa solmittua homoliittoa, uutiset levisivät kulovalkean tavoin ympäri maailmaa.

Mutta kun Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto päätyi kokouksessaan 26.5. selvästi puoltamaan perhettä – ja nimenomaan perinteistä yhden miehen, yhden naisen ja heidän jälkeläistensä muodostamaa yhteiskunnan perusyksikköä – valtamedia ei jaksanut innostua asiasta.

YK teki päätöksensä samalla viikolla kuin USA omansa. Neuvosto päätti luvuin 26–14 antaa tukensa perinteiselle perhemallille. Kuusi jäsenvaltiota äänesti tyhjää, ja Kuuba ei osallistunut. Suurin osa Aasian, Afrikan ja Itä-Euroopan maista puolsi ehdotusta, kun taas USA ja useat Länsi-Euroopan valtiot äänestivät vastaan.

Suomi ei tällä haavaa ole ihmisoikeusneuvoston jäsen.

Eurooppa on muutenkin suhtautunut varsin nurjasti kristinuskosta kumpuaviin arvoihin.

Neuvosto korosti, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja että yhteiskunnan ja valtion tulee suojella perhettä.

Sateenkaaripolitiikan kannattajat eivät ihastuneet päätökseen vaan pitivät sitä syrjivänä.

YK:n ihmisoikeusneuvosto ei aina ole ollut kovin suoraselkäinen. Se on selvästi suosinut palestiinalaisia Israelin kustannuksella. Mutta tällä kertaa päätös oli oikea.


Lähde:

Weatherbe, Steve. 2015. UN passes ‘unprecedented’ pro-family resolution, outraging sexual radicals. LifeSiteNews (9.7.).

Merihevosen nerokkaasti suunniteltu pyrstö inspiroi suunnittelemaan parempia robotteja

Merihevosella on veikeä pyrstö. Kuva: Mohammed Al Momany, U.S. National Oceanic and Atmospheric Administration.




Joel Kontinen

Merihevonen on oikeasti kala, mutta se on kaikkea muuta kuin kalamainen. Se pystyy taipuisalla pyrstöllään tarttumaan vesikasveihin.

Pyrstö on liki yhtä monipuolinen kuin elefantin kärsä.

Tutkijat ovat huomanneet, että sen pyrstöä koossa pitävät suojarakenteet ovat nelikulmaisia. Tämä ratkaisu tekee pyrstöstä erittäin lujan mutta silti taipuisan. Se tarjoaa sekä suojan merilintuja vastaan että liikkuvan häntämäisen ulokkeen, jolla voi tarttua tiukemmin esimerkiksi vesikasveihin.

Jälleen kerran tutkijat ovat nähneet, miten nerokkaita ratkaisuja eläinkunnassa on. He toivovat voivansa jäljitellä merihevosteknologiaa kirurgin apuna leikkaussalissa, jossa pieni robotti pääsee sinne, minne ihmisen on vaikea pujotella. Sitä voitaneen myös hyödyntää kiipeilevissä roboteissa ja apulaisina kokoonpanotehtaassa.

Toisin kuin moni kuvittelee, robotit eivät uhkaa ihmiskuntaa vaan pikemminkin palvelevat meitä.

Biomimetiikasta eli luonnon älykkäiden ratkaisujen jäljittelystä on viime vuosina tullut kasvava ja tuottoisa tutkimusala. Tutkijat ovat joko hyödyntäneet tai suunnittelevat hyödyntävänsä saharan hopeamuurahaisen karvoitusta, haineviä, kissan viiksiä, pommikiitäjäisen aseita ja gekkon jalkapohjaa.

Lisäksi merilevät hyödyntävät kvanttiteknologiaa, josta tietokoneinsinöörit vasta haaveilevat.

Tällaiset ratkaisut kertovat luomisesta. Sokeat darvinistiset prosessit eivät saa niitä aikaan.


Lähde:

Howell, Elizabeth. 2015. Seahorse's Amazing Tail Could Inspire Better Robots. Live Science (2.7.).

Pienet kurttuiset aivot synnyttivät ison epäuskottavan tarinan

Victoriapithecus. Tällainen kallo synnytti paljon spekulaatioita. Kuva: Ghedoghedo, Creative Commons.





Joel Kontinen


Vuonna 1997 Viktoriajärven saarelta löytyi pieni apinankallo, joka sai löytöpaikkansa mukaan nimen Victoriapithecus eli Viktorian apina.

Tutkijat arvioivat apinan iäksi 15 miljoonaa vuotta.

Tutkijat Fred Spoor (Max-Planck-Institut für evolutionäre Anthropologie) ja Lauren Gonzales (Duke University) kohdistivat hiljattain röntgensäteet kalloon, ja Duke University piti löytöjä niin arvokkaina, että julkaisi niistä raportin.

Pikkuapinan aivot olivat luumun kokoiset, ehkä vain 36 kuutiosenttiset, mutta ne olivat yllättävän kurttuiset. Victoriapithecuksella saattoi olla hyvä hajuaisti, koska sen hajukäämi (bulbus olfactorius) eli aivojen hajuja rekisteröivä alue oli kolme kertaa suurempi kuin mitä tutkijat olivat olettaneet.

Fred Spoor valmistutti aivoista kolmiulotteisen tietokonemallin. Kukaan ei tullut ajatelleeksi, miten ”15 miljoonaa vuotta” vanhat aivot olisivat voineet säilyä niihin hyvin.

Darvinistisesta perspektiivistä katsottuna se on miltei yhtä odottamatonta kuin radiohiilen löytyminen dinosauruksen luusta tai timanteista.

Mutta jotain muuta he kyllä tulivat ajatelleeksi: he päättelivät, että löydöt antavat viitteitä siitä, miten apinoiden aivot ovat muuttuneet vuosimiljoonien saatossa.

He myös arvelevat, että pienetkin aivot voivat olla mutkikkaita. Monilla apinoilla on huomattavasti yksinkertaisemmat aivot, joten evolutionisteilla on taas yksi muna vai kana pulma lisää, jonka he toivovat ratkaisevansa olettamalla, että monimutkaisuus voi kehittyä jo ennen kuin aivot alkavat kehittyä isommiksi.

Ehkä Spoorin ja Gonzalesin kannattaisi ottaa vaarin siitä, mitä Harvardin yliopiston emeritusprofessori Richard Lewontin myönsi jokin vuosi sitten. Hän sanoi, että emme tiedä mitään aivojen evoluutiosta, vaan selitykset ovat silkkaa spekulaatiota.

Lähde:

Old World Monkey Had Tiny, Complex Brain. Duke Today (3.7.).

Keinoäly ja ihmisen ainutlaatuisuus: uhkaavatko robotit ihmiskuntaa?

Time (Europe) on viime aikoina käsitellyt robotteja ja niiden oletettua älykkyyttä ja uhkaa ihmiselle.





Joel Kontinen

Stephen Hawking pelkää, että keinoäly koituu ihmiskunnan turmioksi. Hän ei ole ainoa, joka elättelee tällaisia pelkoja.

Hawking pelkää myös ahneita avaruusolioita.

Monet eivät pidä siitä, että ihminen on ainutlaatuinen luomus. Jotkut yrittävät nähdä eläimissä inhimillisiä piirteitä, älykkyyttä ja jopa orastavaa moraalia.

Toiset taas olettavat, että ihminen voi rakentaa robotteja, joista lopulta kehittyy häntä älykkäämpiä.

Heiltä unohtuu se, että laitteet eivät voi tehdä muuta kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään.

Genesiksen perspektiivistä katsottuna ihmisen ja robottien rinnastaminen ontuu, koska Jumala ei ohjelmoinut ihmistä tottelemaan, joskin Hän antoi meille omantunnon.

Monet tosin yrittävät tehdä erilaisia temppuja tukahduttaakseen omantuntonsa äänen.

Timen toimittaja Lev Grossman ei jaa Hawkingin pelkoa. Hän sanoo, että jo kävely tuottaa ongelmia roboteille ja virran katkaisu lamaannuttaisi ne tyystin.

Grossman ei usko, että robotit pystyvät aikoihin – kenties ei koskaan – toimimaan ihmisistä riippumatta. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi ydinvoimaloissa, kun ei haluta altistaa työntekijöitä säteilylle, tai sodankäynnissä, kun halutaan säästää omia sotilaita.

Jo siivous tuottaa niille toistaiseksi ongelmia.

Me pidämme joitain taitoja – esimerkiksi kävelyä – niin päivänselvinä, että emme tule ajatelleeksi, miten monimutkaista kahdella jalalla kulkeminen on.

Robotit pikemminkin kaatuvat kuin kävelevät. Jotkut ovatkin ehdottaneet, että niille pitäisi laittaa pyörät alle.

Jumala loi ihmisen liikkumaan jaloillaan ja antoi hänelle kyvyn ratkaista ongelmia.

Robottien vaikeudet myös viittaavat siihen, että toisin kuin evolutionistit kuvittelevat, yksikään apinan kaltainen olento ei ole voinut nousta muitta mutkitta kahdelle jalalle.



Lähteet:

Grossman, Lev. 2015. Good Tech Gone Bad. 2015. TIME 185 (20), 38–41. (1.6.).

Grossman, Lev. 2015. Iron Man: An Inside Look at the Epic Struggle to Build a Robot that Looks Like Us. TIME 185 (21), 24–29. (8.6.).

Kambrikauden kummituseläin: evoluutio kulkee väärään suuntaan

Collinsium ciliosum. Kuva: Javier Ortega-Hernández.




Joel Kontinen

Mitä sanoisitte piikikkäästä merieläimestä, jolla on 18 etujalkaa ja 12 takajalkaa? Cambridgen yliopiston tutkija Javier Ortega-Hernández kollegoineen esitteli sen äskettäin Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedejulkaisussa.

Tutkijat löysivät tämän kymmensenttisen matomaisen otuksen fossiileja Etelä-Kiinasta ja antoivat sille nimen Collinsium ciliosum eli ’Collinsin karvainen hirviö’ kambrikauden matomaisia eläimiä tutkineen Desmond Collinsin mukaan.

He uskovat sen eläneen kambrikaudella osapuilleen ”518 miljoonaa vuotta” sitten.

Collinsium ei ole ainoa kambrikauden kummajainen, joka haastaa evoluution. Hallucigenia oli niin outo otus, että tutkijat laittoivat sen vahingossa ylösalaisin ja kaiken lisäksi takaperin.

Myös trilobiitin silmä haastaa darvinistisen ajattelun, koska hienoimmat silmät ilmaantuivat jo liki aikana, jota evolutionisti pitää elämänmuotojen big banginä.

Raportoidessaan tuoreesta löydöstä Live Science totesi, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun esi-isänä pidetty eläinryhmä on monimuotoisempi kuin sen nykyisin elävä sukulainen.

Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että evoluutio kulkee väärään suuntaan. Olisi siis loogisempaa puhua devoluutiosta. Alun monimuotoisuudesta eläimet ovat yksinkertaistuneet.



Lähde:

Geggel, Laura. 2015. Armored Spiky Worm Had 30 Legs, Will Haunt Your Nightmares. Live Science (29.6.).

Kuoleman kulttuuri valtaa alaa: Belgiassa terve 24-vuotias saa luvan lääkärin avustamaan itsemurhaan

Jumalan hylkäämisen seuraukset eivät ole kauniita. Kuva parin vuoden takaisesta holokaustinäyttelystä.




Joel Kontinen

Pelastusarmeijan perustaja William Booth (1829–1912) ennusti jo yli sata vuotta sitten, että tulee aika, jolloin kristinusko työnnetään yhteiskunnassa marginaaliin: ”Eurooppaa hallitsee uusi poliittisten johtajien sukupolvi, joka ei pienessäkään määrässä ota päätöksissään huomioon Jumalaa.”

Viime vuosien yhä kiihtyvä trendi osoittaa, että hän oli oikeassa. Mammona on syrjäyttänyt Mooseksen.

Länsimaat ovat kiireesti hylkäämässä kristillisen moraalin. Tämä ilmenee esimerkiksi abortteina, eutanasiana ja homoseksuaalien suosimisena Raamatun moraaliopetusten kustannuksella.

Teologit ovat pahentaneet asiaa irrottamalla Genesiksessä alkavan Raamatun historian sen etiikasta. Darwin on syrjäyttänyt Jumalan, vaikka suurin osa todisteista viittaa vahvasti siihen, että darvinistinen evoluutio on selitysmallina tehnyt vararikon jo ajat sitten.

Sekularistien agendaan kuuluu myös ihmisen ja eläinten välisen rajan häivyttäminen sekä luonnon ihannointi, joka äityy välillä liki palvonnaksi.

Viime vuonna lääkärit auttoivat 1807 ihmistä päättämään päivänsä Belgiassa. Newsweek raportoi äskettäin 24-vuotiaan Lauran tapauksesta. Hän ei kärsi mistään fyysisestä taudista, mutta kamppailee henkisten ongelmien kanssa.

New Yorker kertoi aiemmin tämä vuonna tapauksesta, jossa lääkärin surmaaman naisen poika kuuli eutanasiasta vasta, kun hänen äitinsä oli kuollut.

Alkuvuodesta hollantilainen klinikka auttoi kroonisesta tinnituksesta eli korvien soimisesta kärsinyttä 47-vuotiasta naista päättämään päivänsä.

Kun ihminen hylkää Jumalan, seuraukset eivät ole kauniita. Luvatun vapauden sijasta tulee orjuus.

Löydämme todellisen vapauden vain ristin juurella.



Lähde:

O’Gara, Eilish. 2015. Healthy 24-year-old granted right to die in Belgium. Newsweek (29.6.).

Dinosauruksista tullut kreationistien ystäviä: dinojen radiohiili ja pehmeät kudokset uhmaavat evoluution vuosimiljoonia

Creation Research Society Quarterly on neljästi vuodessa ilmestyvä vertaisarvioitu tiedejulkaisu, jonka tuorein numero käsittelee suurta dinosaurusprojektia.




Joel Kontinen

Vuosimiljoonat näyttelevät merkittävää roolia esimerkiksi hindulaisessa ajattelussa, joka on täysin irrallaan historiasta. Mutta vasta 1700-luvulla kristinuskoon kyllästyneet teoreetikot omaksuivat tämän käsityksen länsimaissa.

Monet halusivat vapautua kristinuskosta ja Raamatun moraalista. He pyrkivät tähän yrittämällä erottaa Raamatun historian sen moraaliopetuksista.

Yhtään iänmääritysmenelmää ei tuolloin vielä tunnettu, mutta se ei estänyt spekulaatioita.

Toisin kuin suuri yleisö uskoo, myöhemmin keksityt menetelmät eivät mittaa ikää. Ne mittaavat eri isotooppien määrää tai keskinäistä suhdetta, joten jonkun täytyy aina tulkita tulokset.

Viime vuosien löydöt – esimerkiksi verisolut, kollageeni ja muu pehmeä aines – ovat haastaneet uskoa vuosimiljooniin, joista oli ehtinyt tulla dogmi.

Evolutionistin ahdinko lisääntyi, kun dinosauruksen fossiilista löytyi radiohiiltä eli hiili-14:ää. Radiohiilen puoliintumisaika on 5 730 vuotta. Kun eläin kuolee, sen hiili-14 pitoisuus puolittuu 5 730 vuodessa. Jos fossiili on 100 000 vuotta vanha tai vanhempi, siinä ei pitäisi olla lainkaan hiili-14:ää.

Löytö ei jäänyt ainoaksi. Sittemmin radiohiiltä on löydetty myös muista dinosauruksista.

Tuore Creation Research Society Quarterly tarkastelee dinosaurusten pehmeitä kudoksia ja radiohiiltä. Pitoisuudet mitattiin sekulaarisessa huippulaboratoriossa, jolla ei ollut omaa lehmää ojassa, mutta tuloksille hekään eivät voineet mitään: dinosaurukset voivat olla korkeintaan 49 470 vuoden ikäisiä.

Ja kun timantitkaan eivät ole niin vanhoja kuin evolutionisti toivoo, hänen ahdinkonsa lisääntyy entisestään.

Lähde:

Thomas, Brian ja Vance Nelson. 2015. Radiocarbon in Dinosaur and Other Fossils. Creation Research Quarterly 51:4, 299–311.