Tieteelliset todisteet puuttuvat myös ateisteilta

Esimerkkejä ateistien "rauhantahtoisuudesta". Kuvat: Wikipedia

Joel Kontinen

Monesti kun teistit ja ateistit keskustelevat tieteestä, he puhuvat toistensa ohitse, koska yhteistä kieltä ei tunnu löytyvän. Näin on käynyt esimerkiksi Aamulehden viimeaikaisessa tieteen ja uskon välisessä debatissa. Ateistin sanavarastossa ”tieteellinen maailmankuva” tarkoittaa todellisuudessa ateistista maailmankuvaa, jossa kaikki olevainen syntyi olemattomasta täysin sattumalta. Jumalalle ei siinä jää minkäänlaista sijaa. Todellisuudessa perimmäisiin kysymyksiin liittyy niin paljon olettamuksia, että on varsin kyseenalaista pitää tällaista tulkintaa tieteellisenä.

Näyttää siltä, että ateistit ovat omaksuneet juuri ne ajatukset, joista George Orwellin romaani Vuonna 1984 varoittaa eli sanoille annetaan täysin mielivaltainen merkitys, yleensä päinvastainen kuin mitä yleiskielen perusteella luulisi.

Ateistipuolueen edustaja Teuvo Kantola (AL 24.2.) peräänkuulutti todisteita ateistien tieteellisistä virheistä. Niistä ei ole pulaa. Richard Dawkins ei esimerkiksi tunnu tietävän, että ihmisen silmä on erittäin optimaalinen toteutus. Kuten useat silmälääkärit ovat osoittaneet, Dawkinsin versiossa näkö sumentuisi. Teologiselle puolelle siirryttäessä Valtaojan ja Dawkinsin yritys niputtaa kaikki uskonnot yhteen ja tehdä kaikista uskovaisista kiihkomuslimeja on äärimmäisen omituinen ratkaisu.

Vaikka Kantola kuinka alleviivaisi sitä, että ateistit kunnioittavat YK:n ihmisoikeuksia ja uskonnonvapautta, nykyhistoria todistaa vallan muuta. Nimet Pol Pot, Kim Il-Sung, Fidel Castro, Punaiset prikaatit ja Punainen armeijakunta kertovat toisenlaisen tarinan ateismin päämääristä.

Lähteet:

Kantola, Teuvo. 2008. ”Tieteelliset todisteet puuttuvat”. Aamulehti 24.2. 2008, B16.

Sarfati, Jonathan. 2007. Fibre optics in eye demolish atheistic ‘bad design’ argument. http://creationontheweb.com/content/view/5214

Lue myös edellinen kannanotto keskusteluun tästä.

Kolmas Jeesus

Uusi kirja tulkitsee kristinuskon uudelleen


Joel Kontinen

Ota iso kulho. Kaada pohjalle hiukan liberaaliteologiaa, hyppysellinen intialaista ajattelua ja sirottele pinnalle ripaus evoluutiota, niin saat seoksen, jolla jälleen kerran pyritään tulkitsemaan kristinusko uudelleen.

Deepak Chopra on intialaissyntyinen lääkäri ja vaihtoehtoisen lääketieteen puolestapuhuja, jonka uusin kirja The Third Jesus: The Christ We Cannot Ignore (Crown publishing, 2008) esittää Jeesuksen kosmisena Kristuksena, henkioppaana, jonka opetus ei enää olekaan kristillisen kirkon yksinoikeus. Chopran Jeesus aikoi pelastaa maailman osoittamalla tie jumalatietoisuuteen.

Miksi siis kolmas Jeesus? Chopra, joka oli kirjoittanut yli 50 kirjaa, opettaa, että ensimmäinen Jeesus oli juutalainen rabbi, joka muutti elämällään länsimaisen uskonnon. Toinen Jeesus on teologian ja dogmien Jeesus, jonka puolesta on kiistelty ja sodittu. Chopran kolmas Jeesus on tosin vapahtaja mutta ei suinkaan ainut vaan yksi monista eikä missään tapuksessa Jumalan ainutsyntyinen Poika. Chopra uskoo, että Jeesuksen seuraajat panivat hänen suuhunsa sanoja monta vuosisataa myöhemmin, esimerkiksi sen, että usko Jeesukseen on pelastuksen edellytys. Chopra sanoikin, että Kolmas Jeesus on todellisuudessa valaistuksen korkeimman asteen ruuumiillistuma.

Chopra kertoi Time-lehden haastattelussa, että Jumalan tulisi olla nainen:”Ihmisen evoluution seuraavan askeleen on oltava viisaimpien eloonjääminen… Sen vuoksi tarvitsemme intuitiota, sääliä ja naisjumalan.”

Chopran Jeesus on tyypillinen new age –liikkeen vapahtaja, johon uskominen ei edellytä todellista kääntymystä eikä edes Raamatun mukaista uskoa. Uuden testamentin Jeesus sen sijaan sanoi, että Hän on ainoa tie iankaikkiseen elämään: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani” (Joh. 14:6). Pietari todisti Jeesuksesta: ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän pitää pelastua” (Ap. t. 4:12).

Kolmas Jeesus on väärä Kristus, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen Jeesuksen kanssa.




Lähteet:

Chopra Center. The Third Jesus: The Christ We Cannot Ignore
By Deepak Chopra. http://www.chopra.com/thirdjesus/excerpt
Talking with Deepak Chopra. Time (European edition) 171:8, 14. 25.2.2008.

Lue toinen esimerkki evankeliumin uudellentulkinnasta tästä.

Viikon kielikuva: ”Uskonto on paikan lämmitin”

Joel Kontinen

Professori Markku Ojanen kritikoi Aamulehdessä hiljattain Richard Dawkinsin ja muiden ateistien kirjoituksia, jotka faktojen sijasta perustuvat oletuksiin. Kaikki lukijat eivät ilmeisesti olleet samaa mieltä Ojasen kanssa. Taina Ranta lähetti mielipidesivulle vastineen, jossa hän tähdensi, että evoluutio ja uskonnollinen maailmankatsomus ovat ristiriidassa keskenään. Jos Ranta ”uskonnollisella maailmankatsomuksella” tarkoittaa sitä, että monet uskovat Raamatun ilmoituksen maailman synnystä pitävän paikkansa, hän on oikeassa. Evoluutio on ateistinen maailmanselitysmalli, jossa oletetaan, että kaikki oleva syntyi olemattomasta täysin sattumalta.

Rannan mukaan ”vastakkain ovat taikauskon synnyttämä uskomusmaailma ja tiedon kokeellisesti vahvistetut rakenteet. Johdonmukaisesti loppuun ajateltuina ne ovat yhteensovittamattomat. Uskonto on eräänlainen paikan lämmitin, jonka tehtävänä on väistyä tieteen saavutusten asteittain korvatessa ja syrjäyttäessä sen. Prosessi on hidas, mutta onneksi vääjäämättä etenevä.”

Todellisuudessa mitä enemmän olemme saaneet selville maailmasta, sitä vaikeampaa on otaksua kaiken kehittyneen sattumalta. Jo niinkin ”yksinkertainen” asia kuin solu on paljon mutkikkampi kuin mitä Charles Darwin kuvitteli.

Evoluution juuret ovat kreikkalaisessa filosofiassa eivätkä kokeellisessa tieteessä. Ranta sekoittaa mielipidekirjoituksessaan kaksi oleellista seikkaa: tieteen saavutukset ja tieteen päätelmät. Tiedemiehillä voi olla tutkimustietoa vaikkapa ihmisen solun mutkikkaasta rakenteesta. Tämän perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että ihmisen solu kehittyi ameban solusta. Näin darvinistit kuitenkin haluavat uskoa, koska he eivät hyväksy muita selityksiä kuin sen, että Jumala – jos Häntä heidän mielestään edes on olemassa - ei ole puuttunut maailman luomiseen ja lajien kehitykseen.

Evolutionistien kanta on yhtä tieteellinen kuin marxilainen historiankirjoitus, jota vielä joitakin vuosikymmeniä sitten pidettiin erehtymättömän totuutena. On ehkä tullut aika jo huomata, että Darwin ei ollut sen erehtymättömämpi kuin Marx tai edes Freud.

Lähteet:

Ranta, Taina. 2008. ”Uskonto on paikan lämmitin”. Aamulehti 23. 2. 2008. B20.


Voit lukea lisää maailmanselitysmalleista tästä ja kristinuskon loogisuudesta tästä.

Lue evoluution juurista: tästä.

Teistisestä evoluutiosta tästä.

Uusi tutkimus: nykylinnut elivät jo dinosaurusten kaudella

Dinosaurukset saivat uuden naapurin


Joel Kontinen

Dinosaurukset ovat viime viikkoina saaneet paljon uusia naapureita. Vuoden vaihteessa tiedejulkaisut kertoivat, että kovakuoriaiset elivät dinosaurusten kaudella. Hiljattain kävi ilmi, että myös vesinokkaeläimet olivat jo tuolloin olemassa. Nyt luetteloon voidaan lisätä vielä nykylinnut.

Darvinistit ovat pitkään kehottaneet meitä katsomaan lintulaudalle, jos haluamme nähdä vilauksen dinosauruksesta. Heidän mukaansa peipot ja punatulkut ovat hirmuliskojen jälkeläisiä.

Evolutionistien mukaan nykylintujen piti saada alkunsa ”vasta” 60 miljoonaa vuotta sitten, noin viisi miljoonaa vuotta sen jälkeen kun dinosaurukset olivat jo kuolleet sukupuuttoon. Mutta BMC Biology tiedelehdessä julkaistiin hiljattain tutkimus, joka kumoaa tämän käsityksen. Ann Arborissa sijaitsevan Michiganin yliopiston tutkijaryhmä Joseph Brownin johdolla tarkasteli eri lajien mutaationopeuksia molykyylikellon avulla. Evoluution kannattajat uskovat kellon tikittävän varsin tasaisesti, eli kertyneiden mutaatioiden määrästä voidaan laskea, milloin tietyt lajit eriytyivät toisistaan. Brown ja kollegat päätyivät siihen, että nykylinnut elivät jo 100 miljoonaa vuotta sitten.

Molekyylikellon käyttöön liittyy monia oletuksia. Esimerkiksi kellon tasainen tikitys perustuu uskomukseen, että mutaatiot kasaantuvat eri lajeihin yhtä nopeasti. Kemisti Jonathan Sarfatin mukaan havainnot ovat osoittaneet, että mutaationopeus on vakio organismin sukupolvea kohti. Näin ollen kellon nopeus ei voi olla sama vaikkapa bakteereilla ja elefanteilla. Brown vihjasikin, että oletus eri lintulajien mutaatioiden vakionopeudesta voi johtaa tutkimuksen harhaan.

Dinosaurusten muuttuminen linnuiksi olisi muutenkin mahdotonta. Jo suomujen muuttuminen suliksi olisi ollut ylipääsemätön ongelma. Kukaan ei ole kyennyt vakuuttavasti selittämään, miten se olisi edes teoriassa voinut tapahtua. Esimerkiksi Scientific American -tiedelehdessä tunnustettiin jo vuonna 2003, että aiemmat käsitykset sulkien evoluutiosta joutavat roskakoppaan. Artikkelin kirjoittajat Richard Prum ja Alan Brush myönsivät, että sulkien kehitys on ongelmallista. He halusivat siitä huolimatta uskoa sen olevan mahdollista.

Todellisuudessa dinosaurusten kehittyminen linnuksi on äärimmäisen hataralla pohjalla, koska evolutionistit itsekin uskovat, että archaeopteryx, jota Suomessa lukion biologian kirjoissa esitellään liskolintuna, eli jo noin 80 miljoonaa vuotta ennen dinosaurusten joukkotuhoa 65 miljoonaa vuotta sitten. Ja archaeopteryxillä oli täysin kehittyneet, aerodynaamiset sulat.

Uusi tutkimus viitannee siihen, että tutkijat ovat ainakin teoriassa valmiita hylkäämään vanhan käsityksen siitä, että lintulaudan peipot ovat sukupuuttoon kuolleiden hirmuliskojen nykyisiä edustajia.


Dinosaurusten ja lintujen sukulaisuus on ontunut jo aiemminkin. Lue liskolinnusta tästä.

Voit lukea vesinokkaeläimestä tästä .

Lisää kovakuoriaisista tästä .

Lähteet:

Brown, Joseph; Rest, Joshua S.; Garcia-Moreno, Jaime; Sorenson, Michael D. & Mindell. David P. 2008. Strong mitochondrial DNA support for a Cretaceous origin of modern avian lineages. BMC Biology 2008, 6:6. http://www.biomedcentral.com/1741-7007/6/6/abstract

Goudarzi, Sara.2008. Modern Birds Existed Before Dinosaur Die-Off. National Geographic News. http://news.nationalgeographic.com/news/2008/02/080208-bird-origins.html

Prum, Richard O. & Brush, Alan H. Which came first, the Feather or the Bird? Scientific American 288:3, 60-69 (maaliskuu 2003).

Sarfati, Jonathan & Matthews, Michael. 2003. Refuting Evolution 2. Green Forest: Master Books.

Vietitkö darwininpäivää?

Charles Darwinin syntymäpäivää vietetään 12.2. Kuva: Wikipedia

Joel Kontinen

Charles Darwinin syntymäpäivästä (12. helmikuusta) on tulossa ateistien, humanistien, skeptikkojen ja muiden evolutionistien vastine joululle ja pääsiäiselle. Niinpä monilla darvinisteilla on tapana toivottaa toisilleen hyvää darwininpäivää ja jopa lähettää sähköpostitse darwininpäivän kortteja.

Vaikka Charles-vainaa täyttää pyöreitä vuosia vasta ensi vuonna, esimerkiksi Nature –tiedelehti muisti hänen syntymäänsä näyttävästi toivottamalla lukijoilleen onnellista darwininpäivää ja jälleen kerran muistutti evoluution keulahahmon tärkeydestä.

USA:ssa 12. helmikuuta on perinteisesti vietetty Abraham Lincolnin syntymäpäivänää mutta humanistit ja muut antikreationistit haluavat sysätä Lincolnin syrjään ja korvata hänet samana päivänä ja samana vuonna (1809) syntyneellä Charles Darwinilla.

Abraham Lincoln oli Yhdysvaltojen presidentti 1861-1865. Hän ajoi orjuuden poistamista ja sisällissodan aikana hän antoi julkistuksen, jolla orjuus lakkautettiin etelävaltioista.

Darwinin käsitys ihmisestä oli huomattavasti raadollisempi kuin Lincolnin. Teoksessaan Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871) hän ennusti, että tulevaisuudessa: ”ihmiskunnan sivistyneet rodut aivan varmasti hävittävät ja syrjäyttävät villit rodut kaikkialta maailmasta. Samalla ihmismäiset apinat … epäilemättä hävitetään. Ihmisen ja hänen lähimpien sukulaistensa välinen juopa on tuolloin leveämpi kuin neekerin tai australialaisen ja gorillan [välinen ero] nykyisin, koska se - kuten saatamme toivoa - erottaa kaukasialaistakin sivistyneemmän ihmisen apinoista, jotka ovat alhaisia kuin paviaani.”

Evoluutionistien merkkihenkilöllä ei toisin sanoen ollut kovinkaan valoisa käsitys Australian alkuasukkaista ja muista mustaihoisista.

Darwinin ajatuksilla oli kauaskantoisia seurauksia. Australiassa aboriginaaleja metsästettiin eläiminä ja miltei tapettiin sukupuuttoon. USA:ssa Ota Benga –nimistä pygmiä pidettiin näytteillä aluksi St. Louisin maailmannäyttelyssä (1904) ja myöhemmin Bronxin eläintarhassa, ja monissa maissa rodunjalostuksella pyrittiin eliminoimaan epäsuotuisa aines ihmiskunnasta. Natsi-Saksassa edettiin tässä pisimmälle.

Hiljattain Australian pääministeri Kevin Rudd pyysi alkuperäisväestöltä anteeksi ja mainitsi puheessaan Darwinin vahingollisen vaikutuksen.

Lienee syytä vielä harkita, kannattaako Darwinin päivää viettää.

Voit lukea lisää Darwinin rasismista tästä.


Lähteet:

Darwin, Charles, 1871. (julkaistu uudelleen 1981) The Descent of Man and Selection in Relation to Sex. Princeton: Princeton University Press.

Ham, Ken; Wieland, Carl; Batten, Don. 1999. One Blood: The biblical Answer to Racism. Green Forest: Master Books.

Wieland, Carl. 2008. A sorry day—with an unlikely twist.
http://creationontheweb.com/content/view/5631/

UNESCO:n tiedelehti tekee Lucystä esi-ihmisen

Joel Kontinen

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää tiedelehteä A World of Science. Tämän vuoden tammi-maaliskuun numero jatkaa viime vuonna alkanutta teemaa eli evoluutiota. Artikkelisarjan kirjoittajat Patricia Vickers-Rich, Peter Trusler ja Draga Gelt pitävät elämän kehittymistä elottomasta selviönä eivätkä muutenkaan kyseenalaista evoluutiota.

Erikoisin veto on ottaa oletetun esiäitimme Lucyn vanha nimi Praeanthropus afarensis jälleen käyttöön. Yleensähän Lucystä käytetään sen lajinimeä Austrapithecus afarensis. Ehkäpä Vickers-Rich ja kollegat ajattelivat, että etelänapina (Austrapithecus) ei kuulosta yhtä vaikuttavalta kuin esi-ihminen (Praeanthropus). Vaikka kirjoittajat myöntävät, että Lucyn sormet olivat käyriä niin kuin nykyapinoilla, he spekuloivat, että tämä ”esi-ihminen” saattoi puissa kiipeämisen ohella myös kävellä kahdella jalalla. Ainakin he liittävät juttuunsa kuvan pystyssä kävelevästä hyvin apinamaisesta otuksesta.

Ehkäpä Lucy kaipaakin vähän tukea. Hiljattain Tel Avivin yliopiston professori Yoel Rak ja kollegat julkaisivat Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehden verkkoversiossa tutkimuksen, jossa he vertasivat gorillojen, simpanssien ja nykyihmisten alaleukaa keskenään ja huomasivat, että apinoiden leukaluut olivat morfologisesti miltei samanlaisia kuin kahden austrapithecus-suvun edustajan (Australopithecus robustus ja Australopithecus afarensis), mutta eroavat nykyihmisestä. Rakin mukaan tämä viittaa vahvasti siihen, että Lucy ei voi olla Homo sapiensin esiäiti.

Kukahan vihjaisi tästä UNESCO:lle?

Lähteet:

Siegel-Itzkovitch, Judy, 2007. Israeli researchers: 'Lucy' is not direct ancestor of humans. (16.4.2007) http://www.jpost.com/servlet/Satellite?cid=1176152801536&pagename=JPost%2FJPArticle%2FShowFull

Vickers-Rich, Patricia; Trusler, Peter ja Gelt, Draga. 2008. The Rise of animals (Part II). A World of Science 6:1, 2-8.

Voit lukea lisää Lucystä tästä.

Oliko alussa Aadam vai apinamies? Lue lisää tästä.

Titanin toliini: osoitus nuoresta iästä

Kuva: NASA

Joel Kontinen

Saturnuksen suurin kuu Titan on salaperäisen kiehtova maailma. Huygens-luotain laskeutui Titanin pinnalle tammikuussa 2005 ja on siitä lähtien lähettänyt kuvia ja tietoa kuusta. Ralph Lorenzin johtama Johns Hopkins yliopiston tutkijaryhmä on tutkinut kuvia ja julkaissut päätelmänsä Geophysical Research Letters -tiedelehdessä.

Titanin pinta on nestemäisten metaani- ja etaanijärvien peitossa. Tämän ison kuun pintalämpötila on noin -178 °C. Metaani pysyy ensisijaisesti nestemäisenä mutta osa siitä haihtuu ja tiivistyy pilviksi, kun se viilenee ilmakehässä. Näin ollen Titanilla sataa nestemäistä metaania.

Titanin kiinteä pinta on hiekkamaisten dyynien peitossa. Dyynit muodostuvat toliinista, joka koostuu hiilestä, vedystä ja typestä.

Toliini on saanut nimensä ’mutaista’ tarkoittavasta kreikan kielen sanasta. Sitä muodostuu, kun auringonvalo pilkkoo metaanimolekyylit ja atomit yhdistyvät suuremmiksi molekyyleiksi. Laboratorikokeet osoittavat, että jos tätä olisi tapahtunut miljardien vuosien ajan, toliinia pitäisi olla paljon enemmän. Tutkijat päättelivät, että Titanin nykyinen metanologinen kiertokulku ei ole voinut jatkua niin kauan vaan sen on täytynyt alkaa paljon myöhemmin.

Lorenz uskoo, että maapallon hydrologinen kierto on alkanut hyvin varhain planeettamme historiassa mutta hän arvelee, että Titanin metaanin kiertokulku ei ole voinut jatkua miljardeja vuosia.

Vaikka kaikki astronomit eivät olekaan valmiita hylkäämään ajatusta 4,6 miljardin vuoden ikäisestä aurinkokunnasta, Titanin toliini puhuu sen puolesta, että Titan on paljon nuorempi kuin kuviteltiin.

Seuraava askel olisi myöntää, että koko aurinkokunta on vain 6000 vuotta vanha.

Lähde:
Ball, Philip. 2008. Titanic climate change in store. Nature News 6.2. 2008. http://www.nature.com/news/2008/080206/full/news.2008.553.html

Voit lukea lisää todisteita aurinkokunnan nuoresta iästä tästä
ja tästä.