tiistai 31. joulukuuta 2013

Matti Leisola: Darvinistiset prosessit eivät toimi, mutta darvinistit eivät suvaitse teoriansa kritiikkiä

Uutuuskirjassaan Evoluutiouskon ihmemaassa bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola kertoo, miksi hän ei usko (uus)darvinistiseen evoluutioon.




Joel Kontinen

Evolutionistit pelästyivät pahanpäiväisesti, kun A. E. Wilder-Smith luennoi Suomessa vuonna 1981. Wilder-Smith oli kolminkertainen tohtori, ja WSOY julkaisi hänen kirjansa Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota.

Suomen lukeneisto oli tyrmistynyt. Evoluution piti olla totta. Harvat uskalsivat kyseenalaistaa tällaista totuutta. Monet ev.-lut. kirkon papitkin olivat omaksuneet darvinistisen ajattelun, joskin teologian tohtori Uuras Saarnivaara oli jo 1950-luvulla noussut vastustamaan evoluutiota kirjoissaan.

Leisola lainaa filosofi Paul Feyerabendia, joka sanoi: ”Valitettavasti tämän päivän kirkko pelkää tieteellisten susien universaalista meteliä ja ulvoo mieluummin heidän kanssaan sen sijaan että yrittäisi opettaa heille hiukan tapoja."

Wilder-Smithin vierailu muutti ilmapiirin. Darvinistit pyrkivät sensuroimaan kaiken evoluutiokritiikin. Monet opiskelijat olivat edelleenkin kiinnostuneita kuulemaan tiedemiehiä, jotka epäilivät kehitysoppia, mutta kustantajat, YLE, yliopistot ja ev.-lut. kirkko epäsivät kaiken arvostelun.

Yksikään kustantaja ei enää uskaltanut julkaista Darwinia kritikoivaa kirjaa, joten professori Leisolan täytyi perustaa oma kustannustalo, Datakirjat, jotta hän sai kääntämänsä evoluutiokriittisen kirjan yleisön käsiin.

Evoluutiouskon ihmemaassa kertoo, miten hatariin perusteisiin evoluutio perustuu ja miten dogmaattisesti sitä puolustetaan – aivan kuin uskontoa. Toisinajattelijoita syrjitään, vaimennetaan ja toisinaan jopa suorastaan vainotaan.

Evolutionistit eivät yleensä kuitenkaan rohkene keskustella avoimesti kehitysopin ongelmista. Esko Valtaoja perui kerran osallistumisensa evoluutiodebattiin, kun hän kuuli, että professori Leisola olisi myös mukana. Valtaoja perusteli kieltäytymisensä sillä, että hän olisi tuolloin kesälomalla!

Viime vuosien löydöt viittaavat kuitenkin kiistattomasti siihen, että darvinismin aika on ohitse. Kaikki elävä on suunniteltu niin ihmeellisesti, että sokea kelloseppä ei pystyisi sellaiseen. Fossiilit ja genetiikka eivät myöskään tue evoluutiota.

Leisola on 40 vuoden ajan perehtynyt elämän syntyyn ja kehitykseen liittyviin ongelmiin, joten hän tietää, mistä hän kirjoittaa. Darvinistinen evoluutio on hänen mielestään toiveajattelua, jota ei voida perustella tieteellisesti. Kuten Michael Ruse ja muutamat muut evolutionistit ovat tunnustaneet, se on pikemmin uskonto.







sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Evolutionistin kummajainen: Viikunapistiäinen eli 50 miljoonaa vuotta ennen viikunoiden ilmaantumista

Viikunapistiäinen (Blastophaga psenes). Kuva: Anthony Bain, Wikipedia.




Joel Kontinen

Evolutionistien ajoitusongelmat pahenevat kaiken aikaa. Tuorein esimerkki on viikunapistiäinen (Blastophaga psenes), joka pölyttää viikunan.

Ongelma on hankala: ilman viikunapistiäisiä ei olisi viikunoita, ja ilman viikunoita ei olisi viikunapistiäisiä.

Evoluution kannattajat eivät kuitenkaan voi mitään ”115 miljoonaa” vuotta vanhalle fossiilille, joka heidän harmikseen muistuttaa suuresti aikamme viikunapistiäisiä (eli on elävä fossiili).

Viikunat ilmaantuivat evoluution mukaan vasta 50 miljoonaa vuotta myöhemmin.

Ratkaisu? Evolutionistit ovat sepittäneet tarinan, jonka mukaan viikunapistiäinen eli aluksi symbioosissa viikunankaltaisen kasvin kanssa – jonka olemassaolosta ei ole pienintäkään todistetta.

Mutta kuten C. Darwinin seuraajat muistanevat, hyvää teoriaa ei kannata pilata turhilla todisteilla.

Lähde:

Ancient 'Fig Wasp' Lived Tens of Millions of Years Before Figs Science Daily 5.12.2013.




perjantai 27. joulukuuta 2013

Pehmeät kudokset horjuttavat uskoa vuosimiljooniin

Archaeopteryxistä löytyi pigmenttiä.





Joel Kontinen

Proteiinit ja pehmeät kudokset eivät kestä ikuisesti. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin löytäneet niitä fossiileista yhä enemmän. Kulunut vuosi on ollut tässä mielessä antoisa.

Dinosauruksen luusta on löytynyt sekä osteosyyttejä että kollageenia. Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan kollageeni on 190 miljoonaa vuotta vanhaa.

Tutkijat uskovat kollageenin kestävän enintään miljoona vuotta, joten jossain lienee vähintään virheenpoikanen.

Lisäksi "150 miljoonaa" vuotta vanhasta Archaeopteryxistä (“liskolinnusta”) löytyi pigmenttiä, joka voi olla peräisin vain sulista.

On liki mahdotonta uskoa, että pigmentti kestäisi noin kauan. Loogisin selitys on se, että fossiilit ovat nuorempia kuin mitä kuvitellaan.



Lähde:

Thomas, Brian. 2013. Best Creation News of 2013: Tissue Fossils. ICR.



keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Kun ennustus toteutuu: Miika, Jeesus ja Betlehem

Jeesuksen synnyinkaupunki näyttää nykyisin tältä. Kuva: Maysa Al Shaer, Wikipedia.




Joel Kontinen


Säätieteilijät eivät välttämättä kykene ennustamaan seuraavan päivän säätä paikkansapitävästi. Mitä meidän tulisi siis ajatella ennustuksesta, joka annettiin 700 vuotta ennen kuin se toteutui tarkasti?

Profeetta Miika ilmoitti Jumalan sanana, että Betlehemissä syntyisi hallitsija, ”jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista” (Miika 5:1).

Muut Vanhan testamentin profeetat ennustivat muita yksityiskohtia Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja jopa ylösnousemuksesta.

Ne kaikki puhuvat meille Raamatun luotettavuudesta. Jumala on ajan tuolla puolen, joten Hän tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.


maanantai 23. joulukuuta 2013

Pekka Reinikainen: Kamelin ominaisuudet kertovat luomisesta

Kameli on luotu selviytymään aavikolla.




Joel Kontinen


Pekka Reinikainen kirjoittaa tuoreessa Raamattu Kansalle -järjestön uutiskirjeessä kameleista, joita ilman aavikoiden asukkaiden olisi vaikea tulla toimeen.

Ynseältä vaikuttava kameli pystyy taivaltamaan 200 kilometriä vuorokaudessa ratsastaja selässään.

Kameli on luotu elämään autiomaassa: ”Kamelin tuuheat silmäripsit suojaavat tuulessa pöllyävältä erämaan hiekalta. Sieraimet sulkevat pölyn ulos. Huulet ovat paksut ja kestävät erämaan karheiden kasvien hamuamista. Ne raajojen kohdat, jotka joutuvat kuuman hiekan kanssa kosketuksiin kamelin käydessä makuulle, on suojattu paksulla nahalla. Kyttyrä on pehmytkudosta, jonka sisällä ei ole luustoa, ja toimii rasvavarastona. - - Rasva on kyttyrässä eikä nahan alla parhaan mahdollisen lämmönsäätelyn turvaamiseksi.”

Reinikainen mainitsee monia muita ominaisuuksia, jotka kertovat luomisesta: kameli pystyy juomaan suolapitoista vettä ja kestää ällistyttävän hyvin nestehukkaa – se voi menettää jopa 40 prosenttia painostaan ja silti säilyä hengissä. Veren punasolujen soikeus ja solukalvojen kestävyys takaavat sen, että kameli selviytyy äärioloissa.

Paksu turkki ja rasvakyttyrä eristävät kamelin kehon ja estävät sen lämpötilan nousun hikoilulämpötilaan, jossa vedenhukka olisi suurimmillaan.”

Kameli on kaikin tavoin luotu selviytymään autiomaassa.


Lähde:

Reinikainen, Pekka. 2013. Kameli – Jumalan luoma apu erämaassa idän tietäjille. Raamattu Kansalle -uutiskirje 4/2013.


perjantai 20. joulukuuta 2013

Grand Canyon: miten kallio voi pysyä pehmeänä vuosimiljoonia?


ICR:n geologi John Morris kirjoitti hiljattain Grand Canyonin kerrostumista.



Joel Kontinen

Uskosta vuosimiljooniin voi koitua kiinnostavia seurauksia. Eri puolilla maailmaa on kallioita, joiden on täytynyt säilyä pehmeinä ällistyttävän pitkiä aikoja.

Esimerkiksi Grand Canyonissa on kallioita, joiden on täytynyt muotoutua pehmeinä, muuten ne olisivat rojahtaneet alas. Ne ovat taipuneet ennen kuin ne ehtivät kovettua – ja evolutionistien mukaan siihen on täytynyt kulua miljoonia vuosia.

Se on täysin mahdotonta.

Lisäksi kerrostumien välistä puuttuu kaikki merkit kymmenien miljoonien vuosien eroosiosta.

Lähde:

Morris, John D. 2013. Soft-Sediment Deformation: Recent Flood Evidence. Acts and Facts 42 (10): 16 -17.


keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Kivikautinen kaupunki kertoo Vanhan testamentin luotettavuudesta

Muinaiset kansat olivat eteviä, Answers-lehden artikkeli kertoo.



Joel Kontinen


Skeptikot olettivat, että kivikauden ihmiset olivat primitiivisiä. Arkeologia kuitenkin kertoo jotain vallan muuta.

Nykyisessä Turkissa sijaitseva Catalhöyuk oli puoli kilometriä pitkä kaupunki alueella, jolla Vanhassa testamentissa mainitut heettiläiset asuivat.

Skeptikot kiistivät pitkään heettiläisten olemassaolon, kunnes todisteita näistä löytyi muinaisjäännöksistä.

Arkeologian löydöt ovat muuttaneet käsityksemme muinaisista kansoista. Aikana, jolloin evolutionistien mukaan ihmiset olivat metsästäjiä ja keräilijöitä, muinaiset ihmiset elivät kaupungeissa, viljelivät vehnää, herneitä ja linssiä. He pitivät ankkoja ja hanhia ja keräsivät esimerkiksi manteleita.

Heillä oli lampaita, vuohia ja koiria, ja he pitivät karjaa. Catalhöyukin asukkaat ilmeisesti kävivät kauppaa yli tuhat kilometriä etelämpänä sijaitsevan Jerikon kanssa.

Mitä enemmän saamme tietää muinaisista kansoista, sitä enemmän he muistuttavat Raamatun kuvausta heistä.


Lähde:

Smith, David B. 2013. Catalhöyuk – The First City After Babel? Answers 8 (4): 28 -31.

maanantai 16. joulukuuta 2013

Jupiter muistuttaa meitä Genesiksestä






Joel Kontinen

Jupiter on 318 kertaa Maata massiivisempi. Se suojaa meitä asteroidien iskuilta, koska se isompana vetää ne puoleensa.

Jupiter on kuin aurinkokunta pienoiskoossa. Osa sen kuista on suurempia kuin Merkurius. Jupiter tuottaa päänvaivaa vuosimiljardeihin uskoville, koska sen magneettikenttä on yhä voimakas.

Magneettikentän olisi pitänyt heikentyä 4,6 miljardissa vuodessa – mutta se ei ole.

Lähde:

Lisle, Jason. 2013. The Solar System: Jupiter. Acts and Facts 42 (12): 10 – 12.

lauantai 14. joulukuuta 2013

Turvallinen laskeutuminen – mehiläisten tapaan


Mehiläinen laskeutuu turvallisesti. Kuva: Muhammad Mahdi Karim,Wikipedia.

Joel Kontinen

Lentokoneet hidastavat vauhtia laskeutuessaan. Mutta jo ennen ihmiskunnan ilmailuhistorian alkua mehiläiset osasivat laskeutua turvallisesti.

Mehiläisillä ei ole stereonäköä, mutta ne pystyvät säätelemään sen, miten laskeutumisalue näkyy niiden näkökentässä.
Tutkijat saattavat soveltaa mehiläisten tekniikkaa lentäviin robotteihin.

Mehiläisten älykkäällä ratkaisulla ei ole mitään tekemistä sokeiden darvinististen prosessien kanssa.

Lähde:

How bees see a steady landing. Nature 503 (7474) : 8-9.

torstai 12. joulukuuta 2013

Kumpi oli ensin: DNA vai proteiinit? Evoluution muna vai kana -ongelma


Evoluutiolla on monia muna vai kana -ongelmia.




Joel Kontinen

Jokaisessa solussa proteiinit valmistavat ja korjaavat DNA:ta. DNA tarvitsee siis proteiineja. DNA:ssa on proteiinien valmistusohjeet, joten ilman DNA:ta meillä ei myöskään olisi
.

Kumpi oli ensin, DNA vai proteiinit? Evoluutiolta eivät tällaiset muna vai kana – ongelmat lopu kesken.

Luomisperspektiivistä katsottuna ongelmaa ei olekaan.

Lähde:

Thomas, Brian. 2013. Interdependence: A Conversation starter.Acts and Facts 42 (10): 13.



tiistai 10. joulukuuta 2013

Kierteisgalaksit – ongelma vuosimiljardeille

Kierteisgalaksit ovat kuvauksellisia – ja arvoituksellisia. Kuva: ESA/NASA.



Joel Kontinen

Kierteisgalaksit tuottavat päänvaivaa vuosimiljardeihin uskoville tähtitieteilijöille. Jokin aika sitten emeritusprofessori Danny Faulkner osoitti, että astronomit eivät vieläkään ole keksineet yhtään uskottavaa selitystä sille, miksi monet galaksit ovat spiraalin muotoisia.

Spiraalien ei pitäisi kestää vuosimiljardeja.

1960-luvulla tutkijat sanoivat, että galaksien kierteet toimivat ääniaaltojen tavoin. Tämä jäi spekulaatioksi. Sitten avuksi huudettiin pimeä aine.

Turhaan.

Kierteisgalaksien olisi pitänyt menettää muotonsa jo monta miljoonia vuosia ennen meidän aikaamme.


Lähde:

Faulkner, Danny. 2010. Galaxies—Unexplained Spirals. Answers 6 (1): 54–56.



lauantai 7. joulukuuta 2013

Evolutionisti Jerry Coynen sankarit – John Scopes ja Nelson Mandela

Nelson Mandela (ylimpänä). Kuva: South Africa The Good News / www.sagoodnews.co.za. Alimpana vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnistä tunnettu John Scopes. Kuva: Watson Davis, Smithsonian Institution.


Joel Kontinen

Voiko ihminen ihailla kahta vastakkaista asiaa? Ilmeisesti voi, jos hän on ateisti. Darvinistisen evoluution tunnetuimpiin puolustajiin lukeutuva Jerry Coyne ihastelee John Scopesia, liikunnanopettajaa, joka tuli tunnetuksi vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnistä, ja kuvautti itsensä tämän haudalla.

Hiljattain Coyne sanoi myös ihailevansa Nelson Mandelaa.

Scopes käytti opetuksessaan oppikirjana Hunterin Civic Biologyä, joka oli avoimen rasistinen ja markkinoi valkoisen ”rodun” ylemmyyttä. Sen mukaan ihmisrotuja on viisi: etiopialaiset eli neekerit, malaijit eli ruskeaihoiset, Amerikan intiaanit, mongolit ja kaukasialaiset eli Amerikan ja Euroopan vaaleaihoiset, jotka ovat kehittynein rotu.

Lisäksi Hunterin kirja mainosti rodunjalostuksen ylevyyttä.

Nelson Mandelan ajattelu erosi muutamalla valovuodella Scopesin ajan evolutionistien näkemyksistä.


Lähde:

Why Evolution Is True.



perjantai 6. joulukuuta 2013

Science: käärmeen myrkky voi lievittää kipua, alentaa verenpainetta ja ehkä parantaa syöpiä

Myrkystä lääkettä. Kuva: Steve Jurvetson, Flikr (Creative Commons Attribution 2.0 Generic license).


Joel Kontinen

Uusimmassa Sciencessä on useita juttuja käärmeistä. Niiden myrkky ei ainoastaan lamauta tai tapa saalista, vaan siinä voi myös olla yllättäviä ominaisuuksia. Se voi lievittää kipua, alentaa verenpainetta ja ehkä myös parantaa syöpiä.

Myrkyistä on viime vuosina tullut kiinnostava tutkimuskohde.

Genesiksen perspektiivistä katsottuna uudet löydöt ovat kiehtovia. Ne auttavat selvittämään, miten vähäisillä muutoksilla peptideistä eli proteiineja pienemmistä aminohappoketjuista voi tulla myrkkyjä syntiinlankeemuksen jälkeisessä maailmassa ja miten myrkyistä voi taas tulla parantavia aineita.



Lähde:

Kupferschmidt, Kai. 2013. From Toxins to Treatments. Science 342 (6163): 1162–1164. (6.12.).

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Krokotiilit syövät hedelmiä, uusi tutkimus kertoo

Banaania, kiitos. Uusi tutkimus osoittaa, että krokotiilit syövät myös hedelmiä.





Joel Kontinen

Luulimme, että krokotiilit ovat lihansyöjiä. Mutta uusi Journal of Zoologyssä julkaistu tutkimus osoittaa, että ne syövät myös hedelmiä.

Tutkijat seurasivat vapaina eläviä krokoja luonnossa, ja huomasivat, että ne pitivät hedelmistä.

He olivat aiemmin otaksuneet, että krokotiilien vatsasta löydetyillä hedelmien jäänteillä oli sama tehtävä kuin dinosaurusten syömillä kivillä eli pitää vatsa kunnossa. Havainnot kuitenkin osoittivat, että krokotiilit täydentävät ruokavalikoimaansa hedelmillä.

Hedelmiä syövä krokotiili tuo mieleen Genesiksen, jossa kaikkia eläimiä kuvaillaan kasvissyöjiksi.

Lähde:


Tennant, Jon. 2013. Are crocodiles secret fruit-lovers? The Conversation (11.11.)



maanantai 2. joulukuuta 2013

Elämää Jupiterin kuussa?


Jupiterin kuun Europan pinta on kuin isorokon jäljiltä. Kuva: NASA/JPL/University of Arizona/University of Colorado).



Joel Kontinen

Evolutionistit eivät laita hanskoja naulaan kovin helposti. He eivät pidä siitä, että maapallo olisi mitenkään erikoinen paikka vaan odottavat elämää löytyvän myös muualta.

Evoluutio kun on heidän mielestään niin ihmeellinen voima, että se synnyttää elämää kaikkialle universumiin. Ilman synnyttäjää tai suunnittelijaa.

Todellisuudessa darvinistiset prosessit – mutaatiot ja luonnonvalinta – eivät voi toimia ennen kuin elämä on jo syntynyt. Ne eivät siis pysty synnyttämään elämää, koska elämä syntyy vain elävästä – eikä vedystä tai kivestä.

Tuorein ehdotus on Jupiterin kuu Europa, joka New Scientistin jutun mukaan voisi kätkeä sisäänsä jonkinlaista elämää. Tutkijat olettavat, että Europan jääpeitteen alla on nestemäistä vettä, jossa taas ainakin mikrobit voivat lymytä.

Pieniä vihreitä miehiä sieltä tuskin löytyy.

Lähde:

Guttridge, Nicola, 2013. Astrophile: Europa's choppy ocean looks friendly to life New Scientist (1.12.).






lauantai 30. marraskuuta 2013

”Vuosisadan komeetta” Ison toi taas naturalistisen myytin mediaan

Komeetta ISON. Kuva ESA/NASA/SOHO/SDO/GSFC.




Joel Kontinen

Komeetat voivat kärähtää auringossa hyvin pahasti. Vuonna 1965 Ikeya-Seki hajosi palasiksi kierrettyään Auringon. Vuonna 2011 Lovejoy koko saman kohtalon. Viime päivinä monet ovat jännittäneet, miten vuosisadan komeetaksi nimetylle Isonille käy.

Ison näyttää selvinneen Auringon ohituksestaan.

Monilla komeetoilla on elliptinen kiertorata, joka tuo ne hyvin lähelle Aurinkoa. Komeetta menettää huomattavan osan massastaan joka kerta, kun se lähestyy Aurinkoa. Ne siis pienenevät pienenemistään. On arvioitu, että komeetta menettää koko massansa alle 100 000 vuodessa. Tämä on vakava ongelma, joka kiusaa sekulaarista näkemystä 4,6 miljardin vuoden ikäisestä aurinkokunnasta. Jos aurinkokunta olisi niin vanha, meidän ei pitäisi lainkaan nähdä komeettoja.

Esimerkiksi Aamulehden jutussa pyritään selittämään tämä ongelma vetoamalla myyttiseen Oortin pilveen:

Ison-komeetta on syntynyt todennäköisesti Aurinkokunnan laitamilla sijaitsevassa Oortin komeettapilvessä, josta ei toistaiseksi ole pystytty tekemään suoria havaintoja.”

Olisi ehkä reilumpaa sanoa, että Oortin pilvestä ei ole kyetty tekemään minkäänlaisia havaintoja. Koko pilven olemassaolo on uskon asia.

Oortin pilven ainoa tarkoitus on pitää yllä uskoa 4,6 miljardin vuoden ikäiseen aurinkokuntaan. Komeettojen alkuperää ei pystytä selittämään naturalistisesti, koska Neptunuksen takana sijaitsevan Kuiperin vyöhykkeen pikkuplaneetat ovat pyrstötähtiin verrattuina jättiläisiä, joten komeetat eivät kaikesta päätellen ole kotoisin sieltäkään.

Lähteet:

Suominen, Mikko. 2013. ISON yllätti tutkijat selviytymällä sittenkin. Tähdet ja avaruus (29.11.)

Timonen, Ilkka. 2013. Ison-komeetta ei hajonnut ollessaan Auringon lähellä. Aamulehti 29.11., A13.

Witze, Alexandra. 2013. Remnants suggest comet ISON still going Nature news (29.11.).




torstai 28. marraskuuta 2013

Evoluution ongelma: kumpi oli ensin, mänty vai käpy?

Havupuut kasvavat siemenistä, jotka on pakattu kätevästi käpyyn.



Joel Kontinen

Evoluutiolla on monia muna vai kana -ongelmia, joita darvinistit eivät ole pystyneet ratkaisemaan tai edes selittämään uskottavasti. Esimerkiksi mänty ei kasva ilman käpyä, ja käpy ei synny ilman mäntyä.

Kävyillä on toki muitakin tarkoituksia. Kävyissä olevat siemenet ovat oravien vitamiini- ja omega-3 -pitoista terveysruokaa.

Ainoastaan luominen kykenee selittämään mänty vai käpy -dilemman.




tiistai 26. marraskuuta 2013

Eero Junkkaala, teistinen evoluutio ja Jumalan kyky kommunikoida

Eero Junkkaala ei usko tietävänsä, milloin ja miten Jumala loi.



Joel Kontinen

Kirjassaan Alussa Jumala loi … Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma, 2013) Eero Junkkaala sanoo uskovansa, että Raamattu ei kerro meille, milloin maailma luotiin ja kuinka kauan siihen kului.

Tämä on teististen evolutionistien vanha väite, joka ei saa tukea Raamatusta. ”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on”, sanotaan 2. Mooseksen kirjassa. Genesiksessä on sukuluetteloja, joissa ilmaistaan varhaisten patriarkkojen eliniät. Ja Raamatussa on tapahtumia ja muita sukuluetteloja, joista voi osapuilleen arvioida, milloin Jumala loi ensimmäiset ihmiset.

Genesiksessä myös kerrotaan, että Jumala loi kaiken elävän lajiensa mukaan. Jeesus sanoi, että Jumala loi ihmisen alussa eikä vasta pitkän prosessin lopussa.

Tätä ei ole vaikea uskoa, jos luotamme siihen, että Jumala kykenee kommunikoimaan älykkäästi ihmisten kanssa ja kertomaan meille, mitä Hän on tehnyt.


sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Isot kissat eivät juuri ole muuttuneet ”kuuteen miljoonaan vuoteen”

Kissaeläinten isoisä muistuttaa läheisesti lumileopardia (yllä). Kuva: Bernard Landgraf, Wikipedia (the GNU Free Documentation License, Version 1.2).



Joel Kontinen

Hiljattain löydetty Panthera blytheaen fossiili osoittaa tutkijoiden mukaan, että pantterimaiset isot kissat elivät Himalajan vuoristossa jo ”kuusi miljoonaa” vuotta sitten eli kaksi miljoonaa vuotta aiemmin kuin he olivat otaksuneet.

Tutkijat löysivät Tiibetistä osittaisen kallon, jonka yläleuassa oli vielä jokunen hammas, ja muita luita, ja julkaisivat löydöksensä äskettäin Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä.

Lumileopardia suuresti muistuttava Panthera blytheae kertoo meille siitä, että kissaeläimet ovat pysyneet kissaeläiminä eivätkä muuttuneet toisiksi Genesiksen lajeiksi.

Lajiensa mukaan on edelleenkin varteenotettava teoria.

Lähde:

Perkins, Sid. 2013. Leopard-like creature is the oldest big cat yet found. Discovery of Panthera blytheae fossils strengthens an Asian origin for pantherine carnivores. Nature news (13.11.)


perjantai 22. marraskuuta 2013

Uusi evoluutiotarina: ”Liskolintu” Archaeopteryx kadotti lentotaitonsa


Uusi hypoteesi tiputtaisi Archaeopteryxin orrelta.


Joel Kontinen

Archaeopteryx on niitä harvoja evoluution ikoneja, jotka ovat edes jossain määrin säilyneet meidän aikaamme. Ensimmäinen ”Archie” löytyi osapuilleen samoihin aikoihin kuin varhaisin neandertalilainen.

Hiljattain Etelä-Californian yliopistossa tutkimusta tekevä biologi Michael Habib horjutti uskoa Archaeopteryxin välimuotostatukseen väittämällä, että pitkään ensimmäisenä lintuna pidetty Archie muistuttaa niin suuresti aikamme lentokyvyttömiä lintuja, että se oli todennäköisesti menettänyt lentokykynsä.

Darvinisteilla on nyt varaa väittää tällaista, koska Kiinasta on löytynyt Archieta ”vanhempia” oletettavasti lentokykyisiä lintuja.
Habibin teesi tarkoittaa käytännössä sitä, että evoluutio kulkee väärään suuntaan eli luonnonvalinta eliminoi jo olemassa olevan piirteen. Tästä strategiasta on se etu, että evoluutio ei ikinä etene.

Lähde:

Kaplan, Mark. 2013. Did the Iconic Archaeopteryx Lose Its Ability to Fly? The early bird's anatomy matches that of modern flightless birds, a paleontologist says. Scientific American (13.11.)



keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Outo väite: ”Alkuperäisasukkaat ovat eläviä fossiileja”

Apinatarinat viihtyvät kaunokirjallisuudessa. Kuvassa vihermarakatin lähisukulainen Chlorocebus pygerythrus. Kenialaisesta taulusta otettu valokuva.



Joel Kontinen

Darvinistinen evoluutio on saanut kiinnostavia sovelluksia kaunokirjallisuudessa. Teoksesaan Siru linnunrataa (Spillran av ett moln, 1966) ruotsalainen kirjailija Rolf Edberg (1912–1997) kuvailee vaellustaan tuntureilla ja pohtii samalla ihmiskunnan menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta niin kuin hän ne käsitti:

Kun Australian, Tulimaan ja Amazonin deltan alkuasukkaat löydettiin, he elivät miltei täsmälleen paviaanien sosiaalisten ryhmien kokoisina heimoina. Heitä onkin tietyssä mielessä oikeutetusti nimitetty ’eläviksi fossiileiksi’,” hän kirjoitti.

Edberg noudatti vanhaa darvinistista strategiaa: hän teki ihmisistä mahdollisimman apinamaisia ja apinoista mahdollisimman ihmismäisiä.

Hän jopa väitti, että paviaaniryhmällä ”on todennäköisesti vanhinten neuvosto.”

Darvinistinen tarinointi on monesti löytänyt vastaanottavaisen maaperän fiktiossa.


Lähde:


Edberg, Rolf. 1966. Siru linnunranta. Suom. Katri Ingman-Palola. Porvoo: WSOY.


maanantai 18. marraskuuta 2013

500 miljoonaa vuotta vanha luonnonsilta?

Onko tämä muodostelma voinut säilyä 500 miljoonaa vuotta? Kuva Creation-lehdestä.



Joel Kontinen

Virginian osavaltiossa (USA:ssa) on muodostelma, joka on saanut nimekseen Natural Bridge. Sen lähistöllä on opastaulu, jossa sen iäksi kerrotaan 500 miljoonaa vuotta.

Eroosiolla on tapana nakertaa geologisia muodostelmia huomattavasti lyhyemmässäkin ajassa. Vaatii suunnatonta uskoa pitää Virginian muodostelmaa puolen miljardin vuoden ikäisenä, koska myös nuoremmat muodostelmat ovat rojahtaneet maahan murto-osassa tuosta ajasta.

Lähde:

Walker, Tas. 2012. The Natural Bridge has two sides. Creation 34(3): 51.



lauantai 16. marraskuuta 2013

Charles Darwin ja Ranskan ja Italian rasismi

Uusi ilmiö: tummaihoisia ministereitä haukutaan apinoiksi.




Joel Kontinen

Ranskan oikeusministeri Christiane Taubira on viime viikkoina toistuvasti kuullut olevansa apina. Mielenosoittajat ovat myös tarjonneet mustaihoiselle ministerille banaaneja.

Heinäkuussa Italian maahanmuuttoministeriä Cecile Kyengeä haukuttiin orangiksi.

Lehdistö näkee tässä ilmiössä rasismia. Sitä onkin vaikea kiistää, mutta harva yhdistää apinavertaukset niiden lähteeseen eli Charles Darwinin kirjoituksiin.

Harva solvaa valkoihoisia apinoiksi. Darwin ei keksinyt rasismia, mutta hän ja alkuajan evolutionistit olivat aikansa lapsia ja olettivat, että valkoiset olivat kehittyneempiä kuin mustat.

Jo Lajien synnyn alkuperäinen nimi kertonee jotain: On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life.

Teoksessaan Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871) Darwin vihjaa, että evoluutio suosii nimenomaan valkoista "rotua". Hän ennusti, että tulevaisuudessa

ihmiskunnan sivistyneet rodut aivan varmasti hävittävät ja syrjäyttävät villit rodut kaikkialta maailmasta. Samalla ihmismäiset apinat … epäilemättä hävitetään. Ihmisen ja hänen lähimpien sukulaistensa välinen juopa on tuolloin leveämpi kuin neekerin tai australialaisen ja gorillan [välinen ero] nykyisin, koska se - kuten saatamme toivoa - erottaa kaukasialaistakin sivistyneemmän ihmisen apinoista, jotka ovat alhaisia kuin paviaani.”

Charles Darwinin ajatukset heijastuivat myös Hunterin Civic Biology –kirjaan, jota John Scopes käytti vuonna 1925 opettaessaan biologiaa ennen Daytonin kuuluisaa apinaoikeudenkäyntiä. Siinä sanotaan, että nykyisin ihmisrotuja on viisi, joista kaikkein kehittynein on kaukasialainen rotu, jota Euroopan ja Amerikan valkoiset sivistyneet kansat edustavat.

Tutkijat ovat hylänneet tällaisen näkemyksen jo ajat sitten. Genetiikka vahvistaa sen, minkä Raamattu osoitti jo tuhansia vuosia sitten eli eri ihmisrotuja ei ole olemassa vaan ”yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat” (Ap. t. 17: 26).


Lähde:

Mustaa ministeriä verrattiin apinaan. Aamulehti 15.11. 2013, A15.

torstai 14. marraskuuta 2013

Eero Junkkaala ja myytti litteästä maasta


Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijalle Henrik III:lle (1017–1056) ojennetaan maan symboli: pyöreä maapallo. Maalaus on 1000-luvulta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kirjassaan Alussa Jumala loi … Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013) Eero Junkkaala sanoo:

Maailma oli pannukakun muotoinen niin kauan, kunnes keksittiin paremmat välineet avaruuden tarkkailemiseen” (s. 85).

Todellisuudessa hyvin harva uskoi litteään maahan. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan symboli oli pallonmuotoinen maapallo jo ainakin 1000-luvulla. Keskiajan ehkä tunnetuin teologi Tuomas Akvinolainen (1225–1274) mainitsi kirjoituksissaan, että maapallo on pyöreä.

Junkkaala jatkaa:

Kaikki Raamatun luomiseen liittyvät tekstit osoittavat, että niiden taustalla on muinainen maailmankuva. Sen mukaan maa on tasainen levy, jonka yllä kaartuu taivaan kansi. Kannen yläpuolella ja maan alapuolella on vesikerros. Maata pitää pystyssä maan perustusten pylväikkö. Näemme tämän esimerkiksi ensimmäisestä luomiskertomuksesta.” (s. 158).

Mikään ei osoita, että Genesiksen kirjoittaja lainasi babylonialaisia lähteitä. Näkemys perustuu olettamukseen, että Babylonian tekstit ovat vanhempia kuin Mooseksen kirjat.

Esimerkiksi kuvaus vedenpaisumuksesta (1. Moos. 6–8) viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että Genesis on alkuperäislähde ja että Gilgamesh lainailee sitä hyvin vapaasti. Nooan arkki oli mitoiltaan erittäin merikelpoinen laiva, mutta Gilgamesh-eepoksen kuutionmuotoinen alus olisi kaatunut aallokossa.

Litteä maa taas on skeptikkojen ikioma keksintö. Jostain syystä monet teistiset evolutionistit uskovat mieluummin ateistien myyttejä kuin tieteenhistorian tutkimuksia.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Pascal, syntiinlankeemus ja usko: ihmiset vihaavat uskontoa, koska he pelkäävät, että se voi olla totta

Päätoimittaja Leif Nummela tarkasteli Usko ja tiede -risteilyllä sunnuntaina 3.11. Raamatun luotettavuutta ja ihmisen taipumusta valita uskomuksensa.




Joel Kontinen

Marraskuun alun Usko ja tiede -risteilyllä päätoimittaja, teologian maisteri Leif Nummela tarkasteli Raamatun luotettavuutta etenkin Blaise Pascalin ajatusten pohjalta.

Ranskalainen matemaatikko, teologi ja filosofi Blaise Pascal (1623-1662) tunnetaan todennäköisyyslaskennan uranuurtajana. Hänet muistetaan Pascalin kolmiosta ja Pascal -nimisestä ohjelmointikielestä.

Pascal kirjoitti paljon myös kristinuskosta ja kristillisestä elämästä. Hänen ajatuksensa ovat edelleenkin ajankohtaisia:

- Ihminen vihaa totuutta ja hylkää totuuden ja näin pettää itsensä.
- Ihmisen halut ratkaisevat, mitä hän haluaa uskoa.
- Ihminen luopuu järjellisyydestä ja uskoo, mitä haluaa.

Ihmiset tekevät näin siitä huolimatta, että monet viime vuosikymmenien löydöt ovat vahvistaneet Raamatun historiallisen luotettavuuden. Nummela mainitsi luennossaan esimerkiksi heettiläiset, Sargonin, Belsassarin ja Daavidin, joiden historiallisuutta skeptikot ovat epäilleet.

Arkeologia on vahvistanut kaikkien näiden historiallisuuden. Nummela niin ikään sanoi, että historiallinen tutkimus on vahvistanut Apostolien tekojen loppuluvuista 84 yksityiskohdan paikkansapitävyyden.

Raamattu on toisin sanoen täysin luotettava. Ihminen, joka hylkää Raamatun, ei tee sitä järkisyistä vaan siksi, että hän vihaa totuutta. Mutta samalla hän pettää itsensä.


sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Professori Matti Leisola: Evoluutiouskovaiset elävät ihmemaassa


Professori Leisolan kirja Evoluutiouskon ihmemaassa (Datakirjat, 2013) ilmestyy lähipäivinä.



Joel Kontinen

Mikä saa kansainvälisesti arvostetun entsyymitutkijan, Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Leisolan pitämään evoluutiota uskona ja sen toimintakenttää ihmemaana?

Vastaus on luettavissa piakkoin ilmestyvästä kirjasta Evoluutiouskon ihmemaassa.

Evoluution kannattajat tekevät roppakaupalla olettamuksia, jotka eivät käytännössä eroa satuilusta millään tavoin. Vaikka elämän synty on heille täysi mysteeri, jopa koulukirjat esittävät sen ratkaistuna ongelmana – ratkaisut tosin muuttuvat liki viikoittain, kun naturalistinen selitys toisensa jälkeen osoittautuu täysin vääräksi.

Darvinistisen evoluution mekanismit – mutaatiot ja luonnonvalinta – eivät saa aikaan toivottuja muutoksia, ja evolutionistit ovat muutenkin joutuneet turvautumaan toiveajatteluun.

Leisola käsittelee kirjassaan esimerkiksi seuraavia teemoja: elämän synnyn arvoitus, biologinen informaatio, roska-DNA:n tarina, evoluutiokokeet bakteereilla, mekanismit eivät toimi, älykäs suunnittelu ja litteän maan myytti.




perjantai 8. marraskuuta 2013

Tapio Puolimatka: Ateismi on henkitoreissaan

Tapio Puolimatka luennoi viime viikonvaihteen usko ja tiede -risteilyllä maailmankatsomuksen vaikutuksesta tieteellisiin teorioihin.




Joel Kontinen


Kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka lainasi tieteenhistorioitsija Ronald Numbersia, jonka mukaan uskonnon ja tieteen jatkuva ristiriita on tieteen ja uskonnon historian suurin myytti. Se on pikemminkin propagandaa kuin historiaa.

Puolimatka totesi, että kulttuuri hallitsee ihmisiä suurilla valheilla. Suurimpia valheita on se, että kristinuskosta luopuminen edistäisi tieteellistä vapautta. Asia on juuri päinvastoin. Kristinusko tarjoaa ihmisille vapautta, ja tiede ei voi edistyä ilman älyllistä vapautta.

Vaikka keksintöjä syntyi myös ei-kristillisissä kulttuureissa, esimerkiksi Kiinassa, muut kulttuurit olivat elitistisiä eivätkä olleet kiinnostuneita tavallisten ihmisten arjesta. Antiikin Kreikka oli orjayhteiskunta. Demokratia ei koskenut orjia. Intiassa kastilaitos synnytti piittaamattomuutta, ja islam oli ehkä historian pahin orjuuttaja. Muhammedin seuraajilla oli miljoonia orjia. Lisäksi islam ei tunne absoluuttista totuutta.

Vain kristinusko käytti teknologiaa lievittämään ihmisten ahdinkoa. Yliopistolaitos syntyi keskiajalla katedraalikouluista, ja usko järjelliseen Luojaan innoitti tutkimaan luontoa. Tiedettä tehtiin Jumalan kunniaksi. Absoluuttinen totuus tunnettiin yksinomaan kristinuskossa.

Professori Puolimatka sanoi, että kolminaisuusoppi on innoittanut luonnontieteen suuria läpimurtoja. Sähkömagnetismin uranuurtaja Michael Faraday (1791–1867) uskoi, että kolminaisuus ilmenee myös fysiikassa, ja tämä inspiroi hänen tieteellistä työtään. James Clerk Maxwellin (1831–1879) löydöt myös perustuivat kolminaisuusoppiin.

Ateismissa on pohjimmiltaan samat ongelmat kuin islamissa eli totuuden ja vapauden puute. Se kiistää sen, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Niinpä ateisti ei viime kädessä voi luottaa edes omiin kykyihinsä.




keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Dosentti Lennart Saari: Eläimistö kertoo evoluution sijasta rappiosta

Dosentti Lennart Saari luennoi hiljattain evoluutioteoriasta luonnontieteiden valossa.





Joel Kontinen

Dosentti Lennart Saari luennoi viime viikonlopun Usko ja tiede -risteilyllä evoluutioteoriasta luonnontieteiden valossa.

Kaikkien pitäisi evoluution puolustajien mielestä ajatella samalla tavoin kaiken alusta. Saari sanoi, että entisessä Neuvostoliitossa toisinajattelijat olivat ongelma. Nykyisessä darvinistisessa Suomessa toisinaan ajattelevat ovat ongelma.

Saari myös korjaili väärinkäsityksiä, joita monella on uskon ja tieteen suhteesta. Hän viittasi filosofi Francis Schaefferiin ja totesi, että kristitty voi olla älykkö. Meidän ei tulisi hyväksyä nielemättä kaikkea, minkä auktoriteetit (edes paavi, arkkipiispa tai muut hengelliset auktoriteetit, jotka hyväksyvät evoluution) meille kertovat.

Saari totesi, että kehitysopin kannattajan monesti käyttävät kolmea eri määritelmää evoluutiosta: 1) mikä tahansa muutos eliössä, 2) kaikilla lajeilla on yhteinen kantaisä ja 3) kehitys kehittyy eli eläimillä on luontainen taipumus kehittyä.

Ainoastaan ensimmäinen määritelmä on tieteellinen, kaksi muuta ovat maailmankatsomuksellisia. ”Hyödyllinen” mutaatio voi esimerkiksi tehdä lampaalle lyhyemmät jalat ja saada sen pysymään aitauksessa, mutta lyhyet jalat eivät auta sitä pakenemaan susi hukkasta. Vaikka eläimet muuttuvat, muuntelulla on rajansa. Sorsalinnut pysyvät sorsalintuina ja kissaeläimet kissaeläiminä.

Genesiksen laji ei ole sama asia kuin nykybiologian käsitys laji. Englannin kielessä ero on selvempi: kind vs. species.

Luonnontieteet eivät todista evoluutiosta. Eläimillä ei ole luontaista kykyä kehittyä yhä mutkikkaammiksi. Ne osoittavat, että entropia eli epäjärjestys lisääntyy eläinkunnassa. Syntiinlankeemuksesta alkanut rappio vahvistuu edelleenkin.

Tiedejulkaisut kertovat pienistä muutoksista, joita sitten ekstrapoloidaan eli oletetaan, että ne jatkuvat samassa suhteessa vuosimiljoonien ajan.

Hiljattain kuollut kreationismin uranuurtajiin kuulunut tohtori Duane Gish totesi, että jos sammakko muuttuu hetkessä prinssiksi, se on satua. Mutta jos sammakko muuttuu prinssiksi 300 miljoonassa vuodessa, se on tiedettä.

Voinemme määritellä evoluution Heprealaiskirjeen mallin mukaan näin: Evoluutio on ojentautumista fossiilien mukaan, joita ei näy.

PS. Voit lukea tiivistelmän emeritusprofessori Matti Leisolan luennosta tästä.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Matti Leisola: Koulun biologian kirjojen selitykset elämän synnystä ovat täyttä satuilua


Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola luennoi viikonloppuna elämän synnystä.





Joel Kontinen

Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola luennoi elämän synnystä Kansanlähetyksen usko ja tiede -risteilyllä viime viikonloppuna.

Professori Leisola osoitti, että darvinistisen selitysmallin omaksuneet tiedemiehet ovat julkisuudessa antaneet monenlaisia lausuntoja elämän synnystä.

Niiden yhteinen nimittäjä on mahdottomuus. Ne ovat toisin sanoen silkkaa satuilua. Entsyymitutkijana Leisola tietää, että elämä on liian mutkikasta voidakseen syntyä sattumalta.

"Yksinkertaisinkin" bakteeri on ällistyttävän mutkikas. Aika ei riittäisi synnyttämään sitä naturalistisesti. Jos siitä puuttuisi yksikin osa, se ei toimisi.

Nykyisin voidaan sitä paitsi kokeellisesti testata, mihin sattuma, valinta ja mutaatiot pystyvät. Ne eivät pysty synnyttämään elämää.

Informaatio ei synny tyhjästä, vaan sen synnyttämiseen tarvitaan älykkyyttä.

Älykäs syy on elämän synnyn paras selitys.

Usko ja tiede -risteilyllä luennoivat myös dosentti Lennart Saari, professori Tapio Puolimatka, teologian tohtori Vesa Ollilainen ja päätoimittaja Leif Nummela.

Yritän kirjoittaa esityksistä lisää myöhemmin tällä viikolla.


PS. Professori Leisolan kirja Evoluutiouskon ihmemaassa (Datakirjat, 2013) ilmestyy ensi viikolla.





Leisola käsittelee siinä esimerkiksi seuraavia teemoja: elämän synnyn arvoitus, biologinen informaatio, roska-DNA:n tarina, evoluutiokokeet bakteereilla, mekanismit eivät toimi, älykäs suunnittelu ja litteän maan myytti.










perjantai 1. marraskuuta 2013

Nerokasta suunnittelua luonnossa: käpy


Orava saa näistä runsaasti omega-3-rasvahappoja.




Joel Kontinen

Oravat eivät turhaan nakerra käpyjä. Kävyssä on siemeniä, jotka on pakattu suomujen väliin.

Siemenissä on hyvänlaatuisia kasvisöljyjä. Niiden ainekset ovat kuin luontaistuotekaupan hyllyiltä kovasta rahasta myydyissä tuotteissa. Siperiansembran (Pinus sibirica) siemenissä on esimerkiksi aminohappoja, runsaasti A-vitamiinia, tiamiinia, riboflaviinia ja niasiinia sekä omega-6- ja omega-3-rasvahappoja.

Oravat, käpytikat ja käpylinnut tuskin selviäisivät ankarasta talvestamme ilman luonnon omaa nerokasta eväspakkausta, niin kuin Aamulehti äskettäin luonnehti käpyjä.

Kävyt muistuttavat meitä Jumalasta, joka ei ole unohtanut luomakuntaansa edes syntiin langenneessa maailmassa. ”Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.” (Ps. 36:7)



Lähde:

Rannikko, Ann-Mari. 2013. Käpy on luonnon oma nerokas eväspakkaus. Aamulehti 28.10., B23.





torstai 31. lokakuuta 2013

Linnut elivät dinosaurusten kaudella, uusi löytö kertoo


Uusi tutkimus viittaa siihen, että harmaahaikaran kokoinen lintu eli dinosaurusten kaudella. Kuva: JJ Harrison, Wikipedia (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license).




Joel Kontinen

Tutkijat löysivät Australiasta kahdet oletettavasti harmaahaikaran kokoisen linnun kivettyneet jalanjäljet. Löydön raportoineen tutkimusryhmän johtaja, Emory Universityn paleontologi Anthony Martin, uskoo jälkien olevan 105 miljoonaa vuotta vanhoja.

Lintujen on siis täytynyt elää evolutionistien ajanlaskun mukaan 40 miljoonaa vuotta ennen dinosaurusten kuolemaa.

Martinin tutkimusryhmä löysi samasta Etelä-Victoriassa sijaitsevasta poukamasta myös dinosaurusten jalanjäljet.

Tämä ei suinkaan ole ainoa löytö, joka kertoo, että evolutionistien käsitys lintujen ja dinosaurusten lähisukulaisuudesta on jokseenkin kyseenalainen. (Lue lisää tästä, tästä ja tästä.)

Genesis kertoo, että Jumala loi kaikki lajiensa mukaan alussa. Vaikka lajien sisällä voi olla hyvin suurta muuntelua (esimerkiksi koiraroduissa), tiede ei tunne yhtään tapausta, jossa jokin Genesiksen laji olisi muuttunut toiseksi lajiksi.



Lähde:

Gannon, Megan. 2013. Australia's Oldest Bird Footprints Discovered. LifeScience (28.10.).




tiistai 29. lokakuuta 2013

Kuu todistaa luomisesta – sekulaariset teoriat epäonnistuvat


Kuva: Gregory H. Revera, Wikipedia (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license).




Joel Kontinen

Naturalistiset teoriat eivät pysty selittämään Kuun syntyä. Teoria toisensa jälkeen on nähnyt muutakin kuin täydenkuun valon, mutta se on aina jouduttu hylkäämään.

Science raportoi hiljattain, että tutkijat ovat kolmen vuosikymmenen ajan arvelleet, että aurinkokuntamme varhaisvuosina Marsin kokoinen taivaankappale iskeytyi Maahan ja hajotti molemmat planeetat. Törmäysromusta syntyi Maa ja Kuu.

Tutkivat uskoivat saaneensa tukea näkemyksilleen Apollo-astronauttien tuomista kuunkivistä.

Tietokonemallit eivät kuitenkaan tue tätä teoriaa.

Syyskuussa Lontoossa kokoontuneet kuuntutkijat myönsivät, että Kuun synty on mutkikkaampi kuin mitä he olivat uskoneet.

Kuu on kaikin puolin liian erikoinen. Se on juuri oikean kokoinen ja sopivan etäällä Maasta, jotta vuorovedet ovat sopivia. Jos Kuu olisi lähempänä (tai suurempi), rannikot tulvisivat jatkuvasti. Jos se taas olisi pienempi (tai kauempana), meret muuttuisivat rämeiköiksi ja ennen pitkää meren elämä kuolisi.

Pian myös elämä maalla kuolisi.

Ulkoavaruudesta elämää etsivät tiedemiehet eivät yleensä ole muistaneet kiinnittää huomiota siihen, että elämään tarvitaan muutakin kuin kultakutrivyöhyke. Ilman Kuuta Maassa tuskin olisi elämää, ja jos Jupiter ja muut suuret kaasuplaneetat eivät tarjoaisi suojaa komeetoilta ja muilta taivaankappaleilta, elämä ei olisi säilynyt meidän päiviimme saakka.

Genesiksen kuvaus on edelleenkin paras selitys Maan, Kuun ja universumin synnystä.

Lähde:

Clery, Daniel. 2013. Impact Theory Gets Whacked. Science 342 (6155), 183-185.







sunnuntai 27. lokakuuta 2013

”Roska-DNA” muovailee kasvonpiirteesi


”Roska-DNA” on luultavasti muovannut nämäkin kasvot. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Tutkijat ovat löytäneet ”roska-DNA:lle” uuden tehtävän: se saattaa muovailla meidän kasvonpiirteemme.

Richard Dawkins ja monet muut evolutionistit pitivät ”roska-DNA:ta” osoituksena siitä, että ihminen on pelkästään mekanistisen evoluution tuote. Perimästämme 98 prosenttia on proteiineja koodaamatonta DNA:ta. Darvinistit uskoivat, että se on eläimellisestä menneisyydestä muistuttavaa ylijäämää, jolla ei enää ole mitään funktiota.

Kunnes tutkimukset osoittivat, että he olivat täysin väärässä.

Nyt Axel Visel Lawrence Berkeley National Laboratorystä kollegoineen on huomannut, että ”roska-DNA” voi vaikuttaa geeneihin, jotka säätelevät kasvojen toimintaa. Suomeksi sanottuna roska-DNA voi siis muovailla meidän kasvonpiirteemme.

Lähde:

Barras, Colin. 2013. Your face may have been sculpted by junk DNA. New Scientist (24.10.).




perjantai 25. lokakuuta 2013

Natsilippu liehuu arabikylän yllä

Israelissa asuva tohtori Mike Evans raportoi hiljattain palestiinalaisten natsilipusta.

Joel Kontinen

Kaikki palestiinalaiset eivät välttämättä halua Israelia naapurikseen. Äskettäin Palestiinan hallinnoimalla alueella liehui suuri natsilippu lähellä Beit Ummarin kaupunkia.

Eikä se ollut edes ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun arabit muistuttivat juutalaisia hakarististä.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu muistutti jokin aika sitten kuulijoitaan palestiinalaisten ja natsien yhteyksistä. Jerusalemin suurmufti Haj Amin Al-Husseini esimerkiksi innoitti perustamaan keskitysleirejä Euroopan juutalaisille. Hän kävi Saksassa tutustumassa Auschwitzin kaasukammioihin Adolf Eichmann oppaanaan.

Juutakaisviha ei kaikesta päätellen ole kadonnut minnekään tästä maailmasta.

Lähde:

Evans, Mike. 2013. Nazi Flag Flies Proudly over Arab Town South of Jerusalem. (23.10.).




keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Billy Graham varoittaa totuuden ja valheen sekoituksesta

Billy Graham vuonna 2011. Kuva: www.billygraham.org




Joel Kontinen

Natsien teloittama teologi Dietrich Bonhoeffer varoitti uskovia halvasta armosta. Piakkoin 95 vuotta täyttävä evankelista Billy Graham myös varoittaa kristittyjä ja ei-kristittyjä helposta uskosta.

Christianity Todayn haastattelussa Graham sanoi, että ihmiskunta on aina etsinyt totuutta ja hyväksyntää, mutta ihmiset ovat silti haluttomia ottamaan vastaan Kristuksen, joka on totuus. Monet mieluummin muokkaavat oman uskonsa itse ja ottavat siihen aineksia kristinuskosta, buddhalaisuudesta ja new agestä.

Billy Graham pitää tällaista Paholaisen juonena. Paholainen ottaa pikkusen totuutta ja sekoittaa sen valheeseen. Oppi voi olla houkutteleva, mutta se johtaa lopulta turmioon.

Äiti Amman ja muiden itämaisten opettajien opit houkuttelevat myös suomalaisia, koska ihminen saa uskoa niin kuin haluaa ja parannusta ei tarvitse tehdä.

Graham painottaa sitä, että kaikki ihmiset ovat syntisiä, jotka tarvitsevat Vapahtajaa. Ihminen voi lähestyä Jumalaa vain Hänen ehdoillaan. Taivas ja helvetti ovat edelleenkin todellisia, vaikka niistä mieluummin vaietaan.

Billy Graham suunnittelee avustajiensa kanssa parhaillaan suurta mediakampanjaa ikään kuin testamentikseen.


Lähde:


Q&A: Billy Graham's Warning Against an Epidemic of 'Easy Believism'. The evangelist speaks to CT on obedience, Heaven and Hell, and his My Hope campaign.Interview with Christianity Today. Christianity Today 5.10. 2013.




maanantai 21. lokakuuta 2013

Taas: uusi kallo kumoaa vanhat käsitykset ihmisen evoluutiosta

Sciencessä julkaistu uusi tutkimus mullistaa käsitykset ihmisen oletetuista esi-isistä. Kuvassa Turkana Boy, kuuluisin H. erectus.





Joel Kontinen

Evoluutio on sikäli kiinnostava ala, että monesti yksi ainoa fossiili kumoaa kaikki entiset totuudet. Näin on taas käynyt. Georgiasta jo vuonna 2005 löydetty varsin hyvin säilynyt pääkallo julkaistiin viime viikolla Sciencessä.

Kallon iäksi arvioidaan 1, 8 miljoonaa vuotta.

Tulokset tuntuvat pienoiselta maanjäristykseltä. ”Kallo numero viisi” on saanut monet evolutionistit luokittelemaan oletetut esi-isämme uudelleen. Vanha jaottelu Homo habilis, H. erectus, H. rudolfensis saa väistyä. Nyt kaikki Homo-suvun esi-isät yritetään saada mahtumaan samaksi lajiksi.

Nyt he näkevät saman lajin sisällä enemmän eroja. Nykyisin esimerkiksi Australian abot eroavat piirteiltään melko paljon vaikkapa kiinalaisista ja saamelaisista, mutta kaikki kuuluvat silti samaan ihmislajiin.

Jotkut tutkijat, esimerkiksi Fred Spoor Lontoon University Collegesta, kuitenkin kritikoivat tutkimusta ja näkevät siinä puutteita.

Uusi tutkimus viittaa joka tapauksessa siihen, että evolutionistit ovat olleet aivan liian innokkaita keksimään uusia lajeja pienten erojen perusteella. Nyt ihmisen sukupuu piirretään uusiksi, ja koululaiset saavat unohtaa kaikki hienot latinankieliset nimet.

Mutta jos historia toistaa itseään, kohta lajeja löytyy lisää – ainakin vähäksi aikaa, kunnes taas huomataan, että ne eivät olleetkaan eri lajeja. Evoluution täytyy elää, vaikka todisteita ei olisikaan, koska se on monien maailmankäsityksen kulmakivi.

Ja myös tiedetoimittajien täytyy ansaita elantonsa.

Lähde:

Lordkipanidze, David et al. 2013. A Complete Skull from Dmanisi, Georgia, and the Evolutionary Biology of Early Homo. Science 342 (6156), 326-331.



lauantai 19. lokakuuta 2013

Tilhen evoluution puute: Lisää darvinistista tarinoita Aamulehdessä

Tilhi. Kuva: Eddie Carle. Wikipedia (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license).





Joel Kontinen

Tähän aikaan vuodesta tilhet monesti törmäilevät ikkunoihin, ainakin Jyväskylän korkeudella.

Aamulehti mainosti hiljattain tilhien evoluutiota tai pikemminkin sen puutetta näin:

“Tilhi on havumetsävyöhykkeen lintu eikä evoluutio ole onnistunut muokkaamaan sitä niitä, että seosaisi varoa luonnostaan ikkunoita. Ikkunoista heijastuvat valot hämäävät sitä.”

Miten tällaista väitettä voi perustella? Ei mitenkään. Se on evolutionistien tyypillinen kehäpäätelmä, jossa evoluutio oletetaan todeksi niin alussa kuin lopussakin.

Lähde:

Sykkö, Riitta-Maija. 2013. Tilhi vaeltaa marjojen perässä. Aamulehti 18.10., B29.

torstai 17. lokakuuta 2013

Esko Valtaoja: Raamattu saa järkevät ihmiset lopettamaan aivojensa käytön

Esko Valtaoja on monesti ottanut kantaa uskontoihin. Kuva Wikipediasta (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license).






Joel Kontinen

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja pitää tieteestä enemmän kuin uskonnosta, eikä hän pidä agnostista lyhtyään piilossa.

Ylen uutisissa Valtteri Kyykkänen sanoi: ”Professori Valtaoja ihmettelee, miten muuten normaalit ja järkevät ihmiset voivat lopettaa silmiensä, korviensa ja aivojensa käytön, kun puheeksi otetaan Raamatun kirjoitukset.”

Väittämän voisi kääntää myös toisinpäin: Miten muuten fiksut tiedemiehet voivat uskoa naturalistisiin ihmeisiin? Tiedetään, että elämä ei synny elottomasta ja että mikään ei synny suunnittelematta. Darvinistiset prosessit eivät pysty synnyttämään elämää.

Elämä on niin hienosäätöistä, että siihen tarvitaan äärettömän älykästä suunnittelua. Tämän kiistäminen voi johtua vain erittäin vahvoista ennakkokäsityksistä.

Professori Valtaoja sanoo, että tiede etenee epäilyksen avulla. Näin on. 1800-lukujen suurten aatteiden aika on mennyt. Darvinistinen evoluutio kuuluu marxilaisen historiankäsityksen ja freudilaisen psykoanalyysin tavoin menneen maailman aatteisiin.

Nyt olisi jo aika vapautua myös darvinismin dogmaattisuudesta.


Lähde:

Kyykkänen, Valtteri. 2013. Esko Valtaoja: Tiede etenee epäilyksen avulla. Yle uutiset (16.10.).



tiistai 15. lokakuuta 2013

Yllätys evolutionisteille: hemoglobiinin ainesosia löytyi ”46 miljoonaa” vuotta vanhasta hyttysestä

Tämäkin hyttynen jähmettyi meripihkaan. Kuva: Didier Desouens, Wikipedia. (Kuva ei liity uuteen tutkimukseen.)




Joel Kontinen

Dinosauruksen pehmeät kudokset ja verisolut olivat vasta kalpea alku. Nyt meripihkasta löytyi hyttynen, jonka sisältä tutkijat eristivät hemiyhdisteitä eli happea kuljettavia hemoglobiinin ainesosia.

Hiljattain the Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistiin tutkimus tästä meripihkaan jähmettyneestä hyttysestä, jonka iäksi on arvioitu ”46 miljoonaa” vuotta. Hyttynen näyttää jo tuolloin harrastaneen veren imemistä. Evoluutiota ei juuri ole tapahtunut.

Evolutionisteille vuosimiljoonat ovat dogmi, jota ei saa kyseenalaistaa, vaikka logiikka kuinka kertoisi, että hemoglobiini ei säily läheskään ikuisesti.


Lähde:

Kaaro, Jani. 2013. Tutkijat löysivät Jurassic Park -hyttysen. Helsingin Sanomat (14.10.)




maanantai 14. lokakuuta 2013

Genesis: Jumala loi meidät savesta. New Scientist: Tähtipöly loi meidät

HH 151. Kuva: ESA/NASA. New Scientist spekuloi tähtipölyllä.






Joel Kontinen


Kun menemme tarpeeksi pitkälle taaksepäin ajassa, pöly on ainetta, joka teki meidät.” Näin Stuart Clark kirjoittaa New Scientistissä.

Ongelma piilee siinä, että tähtipöly ei ole kovinkaan tarkoitushakuinen. Se ei kykene tekemään ainuttakaan elävää olentoa. Clark tunnustaa, että hän ei tiedä, mikä teki tähtipölyn. Supernovan räjähdyksessä tuskin syntyy kovin mutkikkaita olentoja – entisetkin saattavat tuhoutua.

Pölyllä on tapana kerääntyä, esimerkiksi toimistoni nurkkiin, mutta se on toistaiseksi pysytellyt pölynä ja taitaa pysyäkin.

Genesis kertoo savenvalajasta, joka muovaili ihmisen maan tomusta. Luomiseen tarvitaan aina älykkyyttä ja informaatiota, jota tähtipölyllä ei ole.


Lähde:

Clark, Stuart. 2012. Sweeping up the mystery of cosmic dust. New Scientist 2876, 37-39.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Miksi Venus ei kiinnosta ulkoavaruuden elämän etsijöitä?


Venus on jokseenkin hikinen paikka.





Joel Kontinen

Venusta kutsutaan Maan sisarplaneetaksi tai jopa kaksoseksi. Iltatähtenä loistava Venus on silti kaikkea muuta kuin Maan kopio, vaikka se Marsin tavoin sijaitsee aurinkokuntamme kultakutrivyöhykkeellä, jolla voi potentiaalisesti olla elämää.

Venus on liian kuuma älykkäälle elämälle, ja sitä paitsi elämä voi syntyä vain elollisesta. Naturalistinen toiveajattelu ei kykene synnyttämään elämää edes suotuisiin oloihin.

Lähde:

Lisle, Jason. 2013. The solar system: Venus. Acts & Facts 42:9, 10-12.


keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Yllättävä tunnustus Naturessa: osa höyhenpeitteisistä dinosauruksista voi olla lintuja



Naturen juttu yllättää.



Joel Kontinen

Kun Kenian nykyisen presidentin Uhuru Kenyattan isä oli maan ensimmäinen presidentti, kaikissa virastoissa oli Jomo Kenyattan muotokuva esillä.

Hieman samanlainen strategia on käytössä tiedelehdissä.

Hiljattain Naturessa oli tutkimus, jossa verrattiin Archaeopheryxin, muutaman dinosaurukseksi oletetun fossiilin ja joidenkin lintujen kallon valoksia keskenään. Tulos sai tutkijat esittämään yllättävän päätelmän: jotkin höyhenpeitteiset dinosaurukset osasivat lentää tai ainakin liidellä, koska niiden kallo muistuttaa kohtalaisen paljon Archaeopteryxin pääkoppaa.

Naturen juttu kumartaa yhä Darwinille. Jos pakollinen evoluutiokuva jätetään pois, olisi loogisinta päätellä, että tutkijat alun perin antoivat uskon evoluutioon viedä heidät harhapolulle. Nykyinen tutkimus nimittäin viittaa vahvasti siihen, että höyhenpeitteiset ”dinosaurukset” olivat lintuja.

Lähde:

Balanoff, Amy M. et al. 2013. Evolutionary origins of the avian brain. Nature 501 (7465), 93 – 96.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Minne ovat kaikki ruumiit kadonneet?

Naturessa pohdittiin hiljattain globaalia väestönkasvua.




Joel Kontinen

Maailmassa muuttuu muukin kuin ilmasto. Esimerkiksi väestöllä on taipumus kasvaa, ainakin globaalisesti. YK on ennustanut, että maailman väkiluku kasvaa 9,6 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

Charles Darwin ammensi inspiraatiota Thomas Malthusin näkemyksestä maailman väestön ja ravinnon välisestä jännitteestä.

Darvinistinen evoluutio perustuu miljoonia vuosia kestävään olemassaolon taisteluun, jossa vahvat nujertavat heikot. Usko vuosimiljooniin lepää hataralla pohjalla myös sen vuoksi, että miljoonien vainajien fossiilit puuttuvat.

Jos ihmisiä on ollut miljoonia satojatuhansia vuosia, niin heistä ei ole jäänyt muistoksi edes luita (harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta).

Nykyinen väestönmäärä tukee Genesikseen pohjautuvaa mallia. Väestö kasvaa kohtalaisen tasaisesti myös epäsuotuisissa oloissa, joten Nooan ajan kahdeksasta ihmisestä päädytään 7 miljardiin 4 500 vuodessa ilman suurempia vaikeuksia.

Vuosimiljooniin perustuvan mallit ihmiset eivät sen sijaan enää sopisi planeetallemme.


Lähde:

Zlotnik, Hania. 2013. Crowd Control. Nature 501 (7465), 10-11.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Evoluution arvoituksia: koira, joka haistaa fossiilit

Acts & Facts –lehdessä on kiehtova juttu fossiileja haistavasta koirasta.



Joel Kontinen

Koirilla on tunnetusti hyvä hajuaisti, mutta Migaloo –niminen labradorinnoutaja on täysin omaa luokkaansa. Gary Jacksonin koira koulutettiin alun perin auttamaan poliisia selvittämään henkirikoksia Australiassa.

Mutta sitten kävi ilmi, että Migaloo kykenee paikallistamaan myös fossiileja, joita pidettiin yli 5 miljoonan vuoden ikäisinä.

Asiantuntijat ovat hämmentyneitä. Niin vanhoissa luissa ei juuri pitäisi olla hajuja. Loogisin selitys on, että fossiilit eivät ole läheskään niin vanhoja kuin mitä niiden kuvitellaan olevan.

Lähde:

Thomas, Brian. 2013. How Does a Dog Smell Fossils? Acts & Facts 42 (8), 14.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Ympäristöministerin tieteellinen totuus

Tämä planeetta herättää uskonnollistieteellisiä tunteita. Kuva: NASA.





Joel Kontinen

”Ei yksittäisten vuosien vaihteluihin vetoamalla voi kumota tieteellistä totuutta”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo tutkijoista, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä ilmastonmuutoksesta.

On oikeataan kiinnostavaa, että ilmaston lämpenemiseen vankasti uskovat käyttävät varsin samanlaisia kriteerejä kuin evolutionistit. Molemmat pitävät omaa näkemystään totuutena.

Tällaiseen totuuteen uskomista kutsutaan tieteisuskoksi. Tiede on siinä ottanut uskonnon roolin dogmina, jota tulee noudattaa.

Yhdelle tieteenalalle sopii kerralla vain yksi totuus, joka elää oman aikansa ja korvataan sitten toisella. Kun riittävästi aikaa kuluu, harva enää tunnustaa (tai edes muistaa), miten ennen piti totuutena.

Mutta niin kauan kuin se on totuus, sitä puolustetaan hyvin fanaattisesti.

Lähde:

Vanhalakka, Vesa. 2013. Ympäristöministeri suomi skeptikoita. Aamulehti 28.9., A6.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Stegosaurus muinaisen temppelin veistoksena


VIisivuotias tyttö näkee tässä stegosauruksen.





Joel Kontinen

Uusimmassa Creation –lehdessä on kiinnostava amerikkalaisäidin kirjoitus. Sarah Johnson kysyi viisivuotiaalta tyttäreltään, mitä Angor Watin veistos esitti. Tyttö katsoi kuvaa hetken ja sanoi: Stegosaurus.

Muinaisen temppelin veistos esittää niin selvästi dinosaurusta, että lapsikin sen huomaa. Veistoksen tekijöiden on täytynyt aikoinaan nähdä elävän stegosauruksen.

Lähde:

Johnson, Sarah. A Chilld Can See it. Creation 35( 4), 5.